Avainsana-arkisto: sammon keskuslukio

Ilmastojournalismia Hyvän sään aikana

Keväällä 2019 osa Sammon keskuslukion opiskelijoista pääsi kokeilemaan Pop-up -toimituksessa työskentelyä. Hyvän sään aikana -verkkomedian kanssa yhteistyössä tehty projekti opetti opiskelijoille uudella tavalla tekstien työstämistä. Opiskelijoiden työtä oli johtamassa osa verkkomedian tekijöistä. Yksi heistä oli some-tiimiä koordinoinut Elli Harju.

“Toimittajan hommat on just mun juttu”, toteaa Tampereen yliopistosta valmistuva Elli Harju, 25.

Harju opiskelee kuudetta vuotta Tampereen yliopistossa. Hän on valmistunut kandidaatiksi journalistiikan ja viestinnän ohjelmasta.

Harjua toimittajuus on kiinnostanut jo yläasteelta lähtien. ”Pidin äidinkielestä ja aineen opettaja rohkaisi minua toimittajan ammattiin”, hän kertoo. Kiinnostusta lisäsi TET-harjoittelu Turun Sanomissa. Siellä hän sai alaan tuntumaa kirjoittamalla uutisia lehteen. Lukion jälkeen Elli päätti lähteä opiskelemaan journalistiikkaa Tampereen yliopistoon. Sinne Harju pääsi ensimmäisellä yrittämällä.

Yhteiskuntatieteiden maisteriksi Harju valmistuu ensi keväänä. Journalismin ala on epävakaata, joten on hyvä olla toinenkin suunnitelma. “Koulussa on vähän kuin trendi tehdä journalistiikasta kandi ja erikoistua muuhun”, hän lisää. Toimittajana on hyvä tietää jostakin muustakin tieteenalasta, sillä se lisää kilpailukykyä.

Ellin unelmana on työskennellä isossa toimituksessa ja kirjoittaa aiheista, jotka kiinnostavat. Tavoite ei ole kaukana. Valmistumisen jälkeen Elli vaihtaa maisemaa Helsinkiin, sillä hänelle on tarjottu vakituista työpaikkaa Iltalehdestä. Lehden kotimaantoimituksessa hän on työskennellyt keikkamuotoisesti jo vuodesta 2015. “Tällä hetkellä haluaisin tehdä paljon juttuja Ilmastonmuutoksesta ja kokeilla mihin kaikkeen se taipuu”. Harju toivoo myös Iltalehden anostavan aiheeseen. Myös TV- ja videojournalismi kiinnostavat häntä. Audiovisuaalista viestintää on myös Iltalehdellä. Siellä tuotetaan radiouutisia Power medialle, myös oma studio löytyy.

Harju toimii tiedotusvastaavana Hyvän sään aikana verkkomediassa. Syksyllä 2017 julkaistu tietokirja pääsi Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi, ja se on voittanut Kanava-tietokirjapalkinnon.

Hyvän sään aikana lähti liikkeelle yliopiston projektista, kun vieraileva professori Hanna Nikkanen halusi tehdä opiskelijoiden kanssa ison kurssityön ilmastonmuutoksesta. Kirja sai hyvän vastaanoton ja porukka päätti jatkaa projektia keskenään. Apurahaa haettuaan he perustivat oman verkkomedia toukokuussa 2018. He myös käyvät puhumassa erilaisissa tapahtumissa.

Tänä keväänä myös Sammon keskuslukion opiskelijoita on päässyt osallistumaan verkkomedian tekemiseen. Pääasiassa ryhmä koostui viestintälinjan opiskelijoista. “Halusimme nuorten äänen kuuluviin ja kertoa mikä heitä kiinnostaa”, Elli kertoo. Heidän kartoittamansa taulukon mukaan alle 30-vuotiaita lukijoita oli vähän. “Nuorten mukaan ottaminen on tärkeää sillä he elävät täällä pisimpään. He kärsivät maapallolle tehdyistä haitoista ja heillä on vähän vaikutuskeinoja päättämisessä”, Harju jatkaa. Sammon keskuslukiolaisten juttuja julkaistaan kevään kuluessa Hyvän sään aikana -verkkomediassa sekä lukiolaislehti Improbaturissa.

 Kuva ja teksti: Siiri Piirainen

 

Matematiikan opettaja kristallinkirkkaasti

Kuka olet? 

– Mä oon Lindin Tapio, matematiikan opettaja 

 Kuinka kauan olet ollut Samkessa töissä? 

 – Kymmenisen vuotta 

 Mikä oli haaveammattisi lapsena? 

 – Niitä oli aika monta. Poliisi, lentäjä, lakimies, lääkäri ja opettaja. Jälkimmäinen toteutui 

 Miten päädyit opettajan ammattiin? 

 – No matematiikka on aina kiinnostanut minua ja sitten oikeastaan armeija-aikoina se tuli minulle kristallinkirkkaaksi, että tämä voisi olla kiva ala ja sitten opiskelin ja innostuin koko ajan lisää. Ja tässä sitä ollaan.  

 Mitä harrastat?  

 – Niitäkin on aika paljon. Talvella hiihtämistä, kesällä rullaluistelemista, melontaa ja biljardia. Olen myös intohimoinen snookerin seuraaja.  

  Minkälainen perhe sinulla on? Entä onko sinulla lemmikkejä?

– Tällä hetkellä asun yksin, mutta perheeseeni kuuluu saksanpaimenkoira Peppi. 

 Suurin haave? 

 – Suurin haaveeni on päästä eläkkeelle todeten, että tulipa tehtyä työt hyvin. 

 Mitä tekisit, jos voittaisi lotossa? 

 – Ostaisin Sammon keskuslukioon lisää oppimateriaalia, pilke silmäkulmassa tietenkin. 

 Mikä on parasta Samkessa ja samkelaisissa? 

 – Samken yhteishenki on äärimmäisen mukavaa ja työni kannalta kollegat ovat loistavia. 

 Terveisiä Samken henkilökunnalle ja opiskelijoille? 

 – Olkaa ahkeria, älkääkä lannistuko! Työnteko palkitaan! 

 

 

Sofia Tuohimaa ja Nea Toijala 

 

 

Huipulla tuulee ja kovaa

Iivari Räsänen on tamperelainen jääkiekkoilija. Nuorella jääkiekkoilijalla on ikää 17 vuotta ja hän opiskelee tällä hetkellä toista vuotta urheilulinjalla Sammon keskuslukiossa. Kalevassa sijaitsevan lukion urheilulinja antaa nuorille mahdollisuuden panostaa kouluun ja urheiluun yhtä aikaisesti.

Iivari seuraa isoveljensä Aapeli Räsäsen jalanjälkiä ja aikoo suorittaa lukion huimassa 2,5 vuodessa. Räsäsellä ei jää koulun ja jääkiekon ohella oikein muuta vapaa-aikaa. Arkipäivät kuluvat koulussa, harjoituksissa ja läksyjen parissa. Viikonloput taas kuluvat pelireissuilla ympäri Suomea. Räsäsen normaaliin arkirutiiniin kuuluu aamulla lähtö treeneihin ja sieltä suoraa kouluun ja koulun jälkeen suoraa treeneihin ja ilta on vapaa-aikaa.

Räsäsen jääkiekkoura on alkanut jo pikku poikana Tapparassa ja tällä hetkellä hän pelaa Tapparan A-junioreissa. Hän myös kuuluu Suomen nuorten maajoukkueeseen Pikkuleijoniin ja on täten päässyt edustamaan Suomea monissa peleissä ja turnauksissa. Vaikka Räsänen ei ehdi viettää vapaa-aikaansa muiden kavereiden kanssa, on hän silti saanut paljon hyviä ystäviä jääkiekon parista.

”Noh, kyllä ne kestää läpi elämän ja onhan meillä aina porukalla hauskaa reeneissä”, sanoo Räsänen.

Jääkiekko on suosittu laji ja sitä harrastaa niin moni ja siksi huipulle pääseminen on vaikeampaa kuin aikaisemmin. Räsäsen unelmana on pelata huipulla. Hänen suunnitelmana on lähteä syksyllä 2019 pelaamaan Amerikkaan.

Teksti: Vilma Palomäki ja Annika Luoto
Kuvat: Vilma Palomäki, Annika Luoto ja Saana Hakala, hakalaphotography.kuvat.fi 

Seitsemän tapaa selvitä ylioppilaskirjoituksista 

Valmistautuminen

Kesän riennot ovat takanapäin ja koulu etenee hyvää vauhtia. Lukiolaisilla, varsinkin abeilla pyörivät varmasti mielessä jo tässä kuussa alkavat ylioppilaskirjoitukset. Miten selvitä kuusi tuntia salissa? Miten muistaa jokaisen kurssin asiat ja kokeet yhden päivän aikana? Ei hätää. Sammon keskuslukion nelivuotisena oppilaana tiedän hyviä konsteja, joiden avulla selvitä ylioppilaskirjoitusten läpi.

Ensimmäinen tapa: Opiskele. Paras keino on käydä jokaisella tunnilla, tehdä kotitehtävät sekä olla tunneilla aktiivinen. Tämä on kaikista tehokkain keino menestyä ylioppilaskirjoituksissa, ja myöhemmin elämässä. Tunnollisesti opiskeleminen auttaa varmasti myös jatko-opintojen kanssa. Jos opiskelu on kuitenkin syystä tai toisesta jäänyt vähemmälle, on silti mahdollista selvitä kirjoituksista kohtalaisin arvosanoin.

Toinen tapa: Tutustuminen uusiin aihepiireihin. Jos kirjoitat esimerkiksi englannin, katso englanninkielinen elokuva ilman tekstityksiä tai mikä parempaa, lue englanninkielinen kirja. Opit huomaamatta ja opiskelu voi jopa vahingossa olla hauskaa. Jos kirjoitat historian, katso vanhoja pätkiä YouTubesta tai elokuvia esimerkiksi toisesta maailmansodasta. Jos kirjoitat sekä englannin että historian, katso englanninkielisiä elokuvia toisesta maailmansodasta. Helppoa. Tällä keinolla saatat oppia pienen asian, joka saattaa nostaa jopa kokonaisarvosanaasi. Pidä silmät ja korvat auki, kaikki tieto ei löydy koulukirjoista. Tai no, löytyy, mutta kirjat eivät ole ainoa tapa oppia. Jos kuitenkin valitset perinteisen pänttäämisen, muista pitää myös taukoja.

Tämä onkin kolmas tapa: Taukoja pitämällä et opi mitään, mutta ainakin saat hetkeksi muuta ajateltavaa kuin kirjoitukset. Taukojen pitäminen on myös hauskempaa kuin lukeminen.

Neljäs tapa: Opiskelu on aikaa vievää ja joskus lukeminen voi venyä myöhään yöhön. Silloin yöunet kärsivät. Uni on kuitenkin yhtä tärkeää, ellei tärkeämpää kuin opiskelu itse. On tieteellisesti todistettu, että unen määrällä on vaikutusta koulumenestykseen, ja riittävä uni auttaa muistamaan päivän aikana opitut asiat. Jos siis opiskelusi menevät myöhään, huolehdi, että saat riittävän määrän unta. Älä kuitenkaan nuku pommiin koulusta, tai ainakaan ylioppilaskirjoituksista. Silloin et pääse kirjoittamaan ja kaikki kova työ on ollut turhaa. Viidentenä haluan painottaa stressiä.

Viides tapa: On terveellistä stressata vähän, mutta pidemmän päälle stressi ei hyödytä mitään. Paras tapa mennä kirjoitussaliin on olla avoimin mielin. Ajatteleminen ja kysymysten pohtiminen on huomattavasti helpompaa jos et stressaa turhaan. Ylioppilaskirjoitukset ovat tärkeät, ja niitä kuuluukin miettiä, mutta liika stressaaminen ei hyödytä mitään.

Kirjoitusviikolla

Muutamaa yötä ennen kirjoituksia aineiden lukumäärästä riippumatta on hyvä muistaa muutama asia. Edellä mainituista ainakin hyvät yöunet sekä vähäinen stressi auttavat ennen pääpäivää- tai päiviä. Lisäksi kuudentena haluan painottaa liikunnan tärkeyttä.

Kuudes tapa: Pitkä lenkki illalla auttaa rentoutumaan ja saamaan ajatuksia muualle. Myös muut liikuntamuodot ovat hyviä. Lisäksi on hyvä välttää sosiaalisen median käyttöä, mutta se ei kuitenkaan onnistu, joten tämä keino voidaan unohtaa jo kättelyssä. Päivää ennen koetta on hyvä käydä kaupassa ja ostaa kunnon eväät. Kahvia, leipää, karkkia. Mitä tahansa haluatkin syödä. Ja jos kirjoitukset menevät penkin alle, ainakin maha on täynnä.

Salissa

Seitsemäs tapa: Viimein, pääpäivä, selätä se. Huolella valmistautumisen jälkeen odotat koulun aulassa jännittyneenä. Rehtori antaa vielä viimeiset ohjeet ja ohjaa oppilasjoukon peremmälle kirjoitussaliin. Kokeessa on tärkeää käyttää kaikki aika huolella. Lue kysymykset huolellisesti. Älä kirjoita vastauksia ennen niiden miettimistä huolella. Ensimmäisenä tuntina saattaa vielä väsyttää, joten varmista, että aivosi ovat tarpeeksi virkeät. Kirjoita kaikki vastaukset tarkasti ja lue kaikki vastaukset ennen kokeen palauttamista. Älä jätä kirjoittamatta mitään. Tähän päivään on valmistauduttu kuukausia, joten kaikki aika salissa kannattaa hyödyntää niin hyvin kuin mahdollista. Kiire ja stressi on silloin ohi. Aika näyttää mihin pystyt.

 Matias Alasaukko-oja 

 

Kuva: kuvituskuva/Flickr