Avainsana-arkisto: harrastus

Ulkona liikkumisen uudet tuulet — kolme tapaa hyödyntää puhelinta ulkoilussa

Poikkeustilanteen myötä moni on alkanut kehitellä uusia harrastuksia ja ennen kaikkea alkanut ulkoilemaan enemmän. Perinteisen lenkkeilyn tai koiran ulkoilutuksen rinnalle voi kuitenkin keksiä uudenlaista puuhaa. Mikä olisikaan parempaa teknologian ympäröivässä maailmassa, kuin yhdistää oma älylaite ja liikkuminen. Tässä jutussa esitellään kolme vaihtoehtoista harrastusta ulkona, joissa puhelimella on välttämätön rooli.  

Pokemon Go  

Peli soveltuu erinomaisesti muutenkin pelaamisesta kiinnostuneillemutta miksei myös muillekin. Siihen on helppo päästä kiinni eikä siihen tarvita erityisempiä pelitaitojaKilometrit karttuvat huomaamattamutta pelatessa on silti tärkeää muistaa kiinnittää huomiota ympäristöön. 

Pokemon Go on vuonna 2016 julkaistu AR-toimintoon eli lisättyyn todellisuuteen perustuva mobiilipeli, jonka idea on yksinkertaistettuna napata Pokemoneja.  Pelimaailma sijoittuu todellisuuteen, sillä pelissä kuljetaan oikeilla kartoilla, samalla kun GPS paikantaa sijaintia. Voit siis käytännössä napata Pokemonin kiinni vaikka omalta kotisohvalta.  

Pelissä luodaan ensin oma hahmo sekä käyttäjätili. Samalla valitaan yksi tiimi, johon liittyä. Vaihtoehtoina on punainen, sininen tai keltainen tiimi. Luomasi hahmo ilmestyy kartalle siihen kohtaan, jossa itse olet. Liikkuminen tapahtuu oikeassa elämässä, eli hahmo liikkuu silloin, kun liikut oikeasti. Pokemonit ilmestyvät kartalle hahmon viereen. Nappaamisessa voi hyödyntää AR-ominaisuutta, jolloin Pokemon ilmestyy takakameran kuvaamalle alueelle.  

Kartalle on lisätty Pokestop –kohteita sekä isompia rakennuksia eli saleja esimerkiksi nähtävyyksien tai muiden rakennuksien kohdalle. Pokestopeilta saa esimerkiksi pokepalloja ja muita tarvikkeita, kun taas salilla käydään jatkuvasti valtaamiskamppailua eri joukkueiden väleillä.  

Pelistä löytyy paljon muitakin ominaisuuksia sekä paljon mielenkiintoista tekemistä. Esimerkiksi saleille ilmestyy tietyin ajoin raideja, joista voi napata itselleen uuden Pokemonin voitetun taistelun päätteeksi. Pelistä löytyy myös tehtäviä, joita suorittamalla saa uusia tavaroita ja PokemonejaSovellusta ei aina tarvitse pitää auki, sillä kilometrit kiertyvät myös, jos Adventure Sync –ominaisuus on kytketty päälle.  

Alta voit katsoa pelin julkaisutrailerin viiden vuoden takaa, jossa esitellään pelin idea. Traileri ei kuitenkaan vastaa täysin pelin oikeaa sisältöä. Lisää pelin sisällöstä voit lukea esimerkiksi osoitteesta www.pokemon.com. 

Geokätköily  

Geokätköily on helppo aloittaa ja sopii kaiken ikäisille. Kätköt voi valita niiden haastavuuden perusteella, joten tekemistä löytyy jokaiselle. Yksi parhaista puolista onkin lajin palkitsevuus, kun pitkän pohdinnan jälkeen kätkö viimein löytyy. 

Geokätköily on ikään kuin aarteiden etsintää. Niiden löytämistä varten tarvitsee GPS-laitteen, joka nykyään on yleisemmin älypuhelin. Osoitteessa www.geocaching.com luodaan ensin käyttäjätunnusPuhelimeen kannattaa ladata kätköilyä varten sovellus, esimerkiksi alkuperäinen Geocaching® tai c:geo 

Sovelluksesta näkee kartan sekä erilaisten kätköjen sijainnit. Yleisimpiä kätkötyyppejä ovat tradi-, multi- ja mysteerikätköt. Tradikätköiksi kutsutaan sellaista, jonka koordinaateista löytyy kätkö eli jonkinlainen purkkiNe voivat olla aivan pikkuruisia eli mikroja, melko suuria tai jotain siltä väliltä.  

Multikätkö tarkoittaa moniosaista kätköä. Aloituskoordinaatit on ehkä annettu tai ne pitää itse selvittää kätkön tietojen perusteella. Yksinkertaisimmillaan ensimmäisestä pisteestä löytyy koordinaatit seuraavalle ja niiden edelleen, kunnes varsinainen kätkö löytyy.  

Mysteerikätkö on nimensä mukaisesti mysteeri, eli sen koordinaatit pitää itse selvittää esimerkiksi arvoituksen avulla. Tällainen voi olla myös kenttämysteeri, eli kätkölle on koordinaatit, mutta esimerkiksi sen avaamiseen liittyy pulma.  

Muita kätkötyyppejä ovat esimerkiksi GeolodjutWherigotGeokohteet ja Virtuaalikätköt. Näihin kaikkiin kätköihin ja koko geokätköilyoppaaseen voit tutustua suomenkielisellä sivustolla geokätköt.fi. Sivustolta löytyy myös etiketti ja muut tärkeät ohjeet.  

Jos kätkö on purkillinen, kirjataan löytymispäivämäärä ja oma nimimerkki purkista löytyvään lokikirjaan. Tämän lisäksi niin kutsuttu loggaus tehdään myös nettiin, eli esimerkiksi sovellukseen. 

Alla oleva video esittelee geokätköilyn lyhyesti ja ytimekkäästi. Videoon on tarjolla suomenkieliset tekstitykset. 

MOBO  

Mobo on erinomainen keino harrastaa suunnistusta itsekseen ilman seuraa ja muuta yhteisöä. Rasteja voi kiertää rauhassa nauttien samalla luonnosta tai yrittäen saada mahdollisimman hyvän ajan, jolloin kierroksesta muodostuu erinomainen treeni. 

Mobo on Virosta lähtöisin oleva mobiilisuunnistukseen tarkoitettu sovellus, joka on uudenaikaisempi valinta kiintorasteille. Palvelu on tarkoitettu suunnistukseen tutustuville, mutta myös kokeneille suunnistajille. Sovelluksesta löytyy kaikki suunnistukselle olennainen: kartat, kompassi ja leimauslaite. 

Ensimmäiseksi puhelimeen tulee ladata MOBO-sovellus ja luoda sinne käyttäjätili. Tällä hetkellä sovelluksesta on tarjolla kaksi eri versiota, joista MOBO 2 on uudempi versio ja soveltuu paremmin päivitetyille käyttöjärjestelmille.  

Sovelluksesta löytyy useita karttoja eri alueilta, kuten Tampereelta Kämmenniemestä sekä Suolijärveltä. Reitti aloitetaan kartalta löytyvältä lähtöpaikalta eli kolmiolta tai miltä tahansa rastilta eli ympyrältä. Lähtö ja rastit leimataan OR-koodilla puhelimen kameran avulla painamalla kartan vierestä löytyvää kameran kuvaa. Osassa rasteissa leimaamisen voi tehdä myös NFC-tarran avulla, eli puhelin viedään sen lähelle, jolloin se tunnistaa ja leimaa rastin.  

Tarkemmat ohjeet MOBOn käyttämiseen löytyy osoitteesta mobo.suunnistus.fi. Alla olevasta videosta näet, miten sovellus toimii käytännössä.

Kirjoittanut ja kuvittanut Iida Vartiainen

Videot ovat YouTube tileiltä: The Official Pokémon YouTube channel, Geocaching ja Suunnistusliitto

Mun kirjapäiväkirja: Matkantekijä-sarjan toinen osa ei myöskään jättänyt kylmäksi

Diana Gabaldonin kirjoittaman Muukalainen-romaanin jälkeen luin Matkantekijä-sarjan toisen osan, Sudenkorennon. Tämä oli edellistä osaa paljon intensiivisempi niin juoneltaan kuin henkilöiden välisiltä suhteilta.

Clairen tarinaa jatketaan hieman erilaisessa muodossa, nimittäin muistelman muodossa. Claire kertoo tyttärelleen Briannalle koko tarinan siitä, miten hän itse sai alkunsa ja mitä hänen biologiselle isälleen ja Clairelle itselleen tapahtui. Clairen ja Jamien syvä rakkaustarina saa riipivän surullisen lopun, vai loppuuko se sittenkään vielä tässä kirjassa?

Tämä kirja sai tunteet pintaan. Hieno, mutkaton ja tunteet hienosti lukijalle välittävä kerronta, jota oli mahtavaa lukea. Tähänkin kirjaan upposi välillä, niin että kadotti melkein ajantajun.

Kirjassa esiteltiin yksi, jos toinenkin uusi henkilö, mutta jäin miettimään eniten Rogerin suhdetta Clairen tyttäreen Briannaan. Jään innolla odottamaan, miten hänen käy vai käykö ollenkaan seuraavassa osassa.

Diana Gabaldonin kirjat näyttävät olevan tunnusomaisesti hyviä pakokeinoja arjen kulusta. Tätä Matkantekijä-sarjaa lukiessa fyysinen maailma tuntuu välillä unohtuvan kokonaan. Tässä olisi siis erittäin hyvä vastapaino lukioarjelle, vink vink kiireisille lukiolaisille.

 

 

Tämä juttu on osa Mun kirjapäiväkirja -sarjaa, jota kirjoittaa Elli Kuoppala.

Assemblyt vai Lantrekit – kummat ovat paremmat lanit?  

Assembly on Suomen suurin lanitapahtumajoka järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Talvella sekä kesällä tapahtuma kestää neljä päivää ja se sisältää lanien lisäksi myös muuta oheistoimintaa ja nähtävää, kuten e-urheilua. Tapahtuma on monelle tuttu eikä ihmesillä tapahtuman hyvä tunnelma jää joka kerta mieleen. 

Pirkanmaalla järjestetään melko paljon Assemblyä muistuttava, mutta hieman pienempi lanitapahtuma Lantrek kerran vuodessa. Myös tämä on todella suosittu nelipäiväinen tapahtuma ja monelle vuoden kohokohta. Mutta kumpi näistä laneista on parempi? 

Sijainti  

Assemblyt järjestetään Helsingin Pasilan messukeskuksessa. Vaikka Tampereelta matkaamiseen menee noin pari tuntiamatkaaminen sujuu vaivatta myös esimerkiksi junalla. Pasilan juna-asema on aivan messukeskuksen tuntumassaAuton pysäköimistä varten löytyy parkkialuejoka on tosin maksullinen. 

Lantrekkien ehdoton plussa löytyy läheisestä sijainnista. Pirkkalaan on helppo hurauttaa autolla ja pysäköinti on ilmainen. Julkisilla kulkuvälineillä kulkeville sijainti on hieman hankalampi, koska Tampereen juna- tai linja-autoasemalta on jatkettava hallille matkaa esimerkiksi bussilla tai taksilla. 

Konepaikka 

Konepaikat ovat lähes samanlaiset molemmissa tapahtumissa. Normaali konepaikka on samankokoinen ja penkeiksi on tarjolla taittotuolit. Käytävävälit ovat Lantrekeillä ehkä aavistuksen isommat. 

Assemblyillä panostetaan selvästi enemmän konepaikan koristeluun kuin Lantrekeillä. Muutamia valonauhoja sekä isompia rakennelmia löytyy kyllä myös Pirkanmaalta, mutta Assemblyillä on melkein enemmän koristeltuja paikkoja kuin koristelemattomia.  

Usein laneilla näkee toinen toistaan hienompia koristeita, mutta myös perinteisiä ratkaisuja, kuten erilaiset valotaulut. Kuva: Lauri Elillä / Lantrek 2020 

Messualue 

Molemmissa tapahtumissa on lanittamisen lisäksi messualue, johon tapahtumien sponsorit ovat pystyttäneet omia kojujaan. Assemblyillä alue on isompi ja etenkin kesäisin siihen on panostettu huomattavasti. Siellä on myös hyvät mahdollisuudet seurata e-urheilua useammalta eri lavalta. 

Lantrekeillä on kuitenkin enemmän tekemistä kuin pelkkää nähtävää tällä alueella. Esimerkiksi vr-laitteistoja löytyi useammalta eri pisteeltä. E-urheilua löytyy, mutta pienemmässä mittakaavassa. 

Nukkuminen 

Assemblyillä on talvisin rajattu lanialueesta reilun kokoinen alue nukkumiseen isoilla sermeillä. Kesäisin sitä varten on kokonaan oma halli. Tilat ovat rauhalliset ja unen päästä on siksi helppo saada kiinni. Nukkumapaikkaa hallista ei yleensä saa itse päättää, vaan järjestyksenvalvojat ohjaavat sopiville paikoille. Mitään tavaroita ei saa jättää alueelle yksinään. 

Lantrekeillä nukkumisalue oli osa messuhallia. Tämä tarkoitti sitä, että hiljaisuus loppui aamupäivästä, kun alueella alkoi ohjelma. Nukkuma-alueella oli myös melko valoisaa tästä syystä. Alueelta saa kuitenkin itse valita oman paikkansa ja patjat voivat odottaa siellä seuraavaan yöhön.  

Hinta 

Hintaa on vaikeaa suoraan verratakoska tapahtumat ovat kooltaan ja sisällöltään erilaisetLantrekien normaalin konepaikan hinta on 55 euroakun taas Assembly Winterien vastaava paikka on 65 euroa ja Summereiden 75 euroa. Molempien tapahtumien hinnat ovat melko hyvässä suhteessa tapahtuman kokoon nähden 

Tunnelma 

Assemblyillä ainutlaatuinen tunnelma koostuu joka puolella pauhaavasta musiikista, huudahduksista ja kesäisin myös konepaikkojen läheisyydessä olevan päälavan äänistä.  

Lantrekeillä tunnelma on miellyttävämutta konepaikoilla omat kaiuttimet ovat kiellettyTämä on hieman kaksipiippuinen juttukoska toisaalta se luo rauhallisuuden alueelle ja kaikki pystyvät rauhassa keskittymään peleihinTaustameteli on kuitenkin yksi osasyy Assemblyjen erinomaiseen tunnelmaan ja ilman sitä on kieltämättä melko hiljaista  

Tärkeä osa lanien tunnelmaa ovat myös kävijät ja heidän asenteensa erilaisiin tilanteisiin. Kuva: Otto Janhukainen / Assembly Winter 2020 

On vaikeaa sanoa, kumpi tapahtumista on selvästi parempi. Assemblyn tunnelma on todella ainutlaatuinen, kun taas Lantrekit sijaitsevat todella lähellä. Molemmat ovat hyvin toteutettuja laneja, mutta ehkä Assemblyt vievät toistaiseksi lanien kuninkuuden 

Teksti: Iida Vartiainen 

Kansikuva: Emmi Halmela / Assembly Winter 2020 ja Heikki Kiiski / Lantrek 2020  

PSVR tarjoaa mahdollisuuden virtuaaliseen todellisuuteen pienemmällä budjetilla 

Jousiampumista vuoristossa, lasermiekkailua rytmikkään musiikin tahtiin, kaupankassalla työskentelyä robottikollegojen kanssa tai vihollisten nujertamista ajanpysäytyksen avulla — virtuaalinen todellisuus tarjoaa pelaamiselle uuden ulottuvuuden, johon pelkän näytön kautta ei ole aiemmin ollut mahdollisuutta.  

Virtuaalinen todellisuus koki uuden harppauksen, kun Sony julkaisi vuonna 2016 oman VR-järjestelmänsä Playstation 4 –konsolilleen. Tämä oli ensimmäinen konsolille saatava VR-järjestelmä ja samalla huomattavasti edullisempi vaihtoehto muiden valmistajien laitteistoille.

Playstation VR tarvitsee toimiakseen yhden kameran, joka asetetaan pelaajan etupuolelle. Kamera seuraa VR-laseissa olevia sinisiä valoja ja näin tunnistaa pelaajan liikkeet. Ohjaimina voi käyttää tavallista Dualshock –ohjainta tai Move –liikeohjaimia. Molemmista vaihtoehdoista löytyy samanlaiset valot kuin laseista, joista liikkeet tunnistetaan. Muiden valmistajien liikkeenseuranta perustuu useampaan kameraan, jotka ovat ympäri pelialuetta.

Valoseuranta on epätarkempaa, etenkin jos kameran kuvassa on muita valoja häiritsemässä. Pelialue on tarkemmin rajattu yhden kameran takia. Esimerkiksi, jos pelin aikana menee kyykkyyn tai kääntyy selin, valojen seuranta saattaa alkaa pätkimään. Tämän vuoksi kamera tulee asetella tarkasti, jotta kuvaan saadaan mahdollisimman paljon pelialuetta. Vaikka tämä on monikameratekniikkaa heikompi ratkaisu, on se kuitenkin yksi syy miksi PSVR on edullisempi.

Kun lasit laittaa ensimmäistä kertaa päähän, oikean asennon ja tarkkuuden löytäminen on haastavaa. Mutta kun oppii löytämään sopivat asetukset, on lasien asettaminen päähän joka kerta helpompaa. Mukavuudeltaan lasit tuntuvat paremmalta kuin esimerkiksi HTC:n valmistaman Viven lasit. Näillä kahdella ei oikeastaan ole mitään painoeroa, sillä Playstationin painaa vain noin 100 grammaa enemmän. Viven laseissa on suurempi resoluutio, kun taas pelit näyttävät Playstationilla sulavammilta suuremman virkistystaajuuden ansiosta.

Playstationin VR-pelivalikoima on parin vuoden sisällä kasvanut runsaasti. Pari kuukautta julkaisemisen jälkeen pelejä oli vain hieman reilu 20, mutta nyt niitä on tarjolla jo yli 500. Silti puutteita voi huomata verratessa muihin laitteistojen valikoimiin. Tietokoneisiin yhdistettävillä laitteilla on mahdollista käyttää Steamia, joka on yksi maailman suurimmista pelialustoista. Suuri osa VR-peleistä julkaistaan siellä ja vasta myöhemmin Playstationilla, jos ollenkaan.

PSVR on hyvä valinta etenkin silloin, jos Playstation 4 –konsoli löytyy jo valmiiksi. Kuvanlaatu, käytettävyys ja pelivalikoima riittävät mainiosti rentoon pelailuun ja hintakin on lompakolle sopiva. Jos ei kuitenkaan jaksa käyttää aikaa ylimääräiseen säätämiseen kameran asennon tai lasien istuvuuden kanssa, kannattaa harkita muiden valmistajien laitteita.

Teksti: Iida Vartiainen 

Huipulla tuulee ja kovaa

Iivari Räsänen on tamperelainen jääkiekkoilija. Nuorella jääkiekkoilijalla on ikää 17 vuotta ja hän opiskelee tällä hetkellä toista vuotta urheilulinjalla Sammon keskuslukiossa. Kalevassa sijaitsevan lukion urheilulinja antaa nuorille mahdollisuuden panostaa kouluun ja urheiluun yhtä aikaisesti.

Iivari seuraa isoveljensä Aapeli Räsäsen jalanjälkiä ja aikoo suorittaa lukion huimassa 2,5 vuodessa. Räsäsellä ei jää koulun ja jääkiekon ohella oikein muuta vapaa-aikaa. Arkipäivät kuluvat koulussa, harjoituksissa ja läksyjen parissa. Viikonloput taas kuluvat pelireissuilla ympäri Suomea. Räsäsen normaaliin arkirutiiniin kuuluu aamulla lähtö treeneihin ja sieltä suoraa kouluun ja koulun jälkeen suoraa treeneihin ja ilta on vapaa-aikaa.

Räsäsen jääkiekkoura on alkanut jo pikku poikana Tapparassa ja tällä hetkellä hän pelaa Tapparan A-junioreissa. Hän myös kuuluu Suomen nuorten maajoukkueeseen Pikkuleijoniin ja on täten päässyt edustamaan Suomea monissa peleissä ja turnauksissa. Vaikka Räsänen ei ehdi viettää vapaa-aikaansa muiden kavereiden kanssa, on hän silti saanut paljon hyviä ystäviä jääkiekon parista.

”Noh, kyllä ne kestää läpi elämän ja onhan meillä aina porukalla hauskaa reeneissä”, sanoo Räsänen.

Jääkiekko on suosittu laji ja sitä harrastaa niin moni ja siksi huipulle pääseminen on vaikeampaa kuin aikaisemmin. Räsäsen unelmana on pelata huipulla. Hänen suunnitelmana on lähteä syksyllä 2019 pelaamaan Amerikkaan.

Teksti: Vilma Palomäki ja Annika Luoto
Kuvat: Vilma Palomäki, Annika Luoto ja Saana Hakala, hakalaphotography.kuvat.fi