Mies mekossa ja muita ilmauksia 

Marraskuun alussa tapahtui jotain merkittävää, kun USA:n Voguen kanteen saatiin ensimmäinen yksin poseeraava mies, ja vielä mekossa. Kohun ainekset olivat käsillä. Tämä mies mekossa on laulaja ja laulunkirjoittaja Harry Styles, joka on tunnettu persoonallisesta tyylistään ja miesmallin rajojen rikkomisesta.

Ei mennyt kauaa, ennen kun asia huomattiin Twitterissä. Ilmiö herätti paljon positiivisia reaktioita, mutta onneksi mukaan saatiin myös muutama mielensäpahoittaja. Yksi heistä oli poliittinen vaikuttaja Candace Owens, joka on tunnettu esimerkiksi Donald Trumpin kannattajana sekä Black Lives Matter -liikkeen vastustajana. Owens kirjoitti Twitterissään, kuinka yhteiskunta ei pyöri ilman vahvoja miehiä, ja päätti kirjoituksensa sanoihin: ”Tuokaa takaisin miehiset miehet.”

Yhtäkkiä mies mekossa olikin asia, josta piti olla jotain mieltä. Ei vain yksinkertaisesti riittänyt, että ihminen poseeraa muotilehden kannessa mekko päällä.

Miten sitten määritellään miehinen mies, ja miksi sellainen ei voi käyttää mekkoa?

Miehiin kohdistuu aivan järkyttävä määrä oletuksia siitä, millaisia heidän pitäisi olla. Esimerkiksi lausetta ”Miehet eivät itke” kuulee hälyttävän usein. Mies ei saa pukeutua feminiinisesti tai poiketa millään tavalla yhteiskunnan tekemästä normaalin miehen mallista. Muuten on heikko eikä oikea mies.

On erikoista, miten yhteiskunta lokeroi kaiken. Esimerkiksi tavarat on eritelty naisten ja miesten tavaroiksi, ei vain feminiinisiksi tai maskuliinisiksi. Useat vaatekappaleet, kuten mekot, luokitellaan naisten vaatteeksi, vaikka loppujen lopuksi ne ovat vain feminiinisiä. Nainen ei kuitenkaan aina ole feminiininen eikä mies aina maskuliininen.

Myös pelottavan yleistä on se, että feminiinisiä miehiä usein kutsutaan neideiksi. Neidittelyhän on sinänsä mielenkiintoinen ilmiö. Miksi vastakkaiselle sukupuolelle tarkoitettua ilmaisua käytetään haukkumasanana? Kun miestä sanotaan neidiksi, tarkoitetaan, että hän on heikko. Urbaanin sanakirjan selitys sanalle neiti on ”Naisellisesti käyttäytyvä, ei-pidetty ja juorujen kohteena oleva mies”. Minkä takia naiseen viittaava termi tarkoittaa ei-pidettyä tai heikkoa? Äijä-sanalla taas viitataan hyvään tyyppiin, joka toteuttaa maskuliinisuuttaan tällä niin sanotulla ”oikealla tavalla”.

Ympärillämme velloo törkeä määrä toksista maskuliinisuutta, josta ei puhuta tai jota ei oteta tosissaan. Miksi muka pitäisi? Toksisella maskuliinisuudella on vaikutuksia jopa yhteiskunnallisella tasolla. Nuorten miesten korkeat masennus- ja itsemurhamäärät ovat tällä hetkellä todellinen ongelma, ja toksisella maskuliinisuudella on näihin selvä vaikutus. Kun mies ei uskalla kertoa tunteistaan ja ajatuksistaan yhteiskunnan paineen takia, hän sulkee ne sisäänsä. Silloin ihminen ei voi hyvin.

Oikea mies syö pelkkää lihaa ja grillaa jopa kaurapuuronsa. Oikea mies ei kuuntele naisen nalkutusta ja juo kaljaa. Oikea mies kiroilee ja heittää rasistista läppää.

Miksi yhteiskunnan oikea mies on tämmöinen? Miksi oikea mies ei voi olla herkkä tai edes näyttää tunteitaan? Itse mies, miehen lähiympäristö ja kohta koko yhteiskunta voisi heti paremmin.

Jos mies on luonnostaan lyhyt tai ei omista leveitä hartioita, hän ei kelpaa oikeaksi mieheksi. Mitä näille kuitenkaan voi? Ei pituutta voi kasvattaa kymmeniä senttejä tuosta noin vaan eikä jokaisen miehen kroppa yksinkertaisesti näytä miehekkäältä. Ovatko jotkut miehet jo syntyneet hylkiöksi? Eikö miehisyyttä voida enää mitata sillä, että mies kokee itsensä mieheksi?

Mielestäni yhteiskunnan on muututtava semmoiseen, jossa sukupuoli on vain kokemus. Se ei määritä sitä, miltä ihminen näyttää tai mistä hän on kiinnostunut tai millainen hän on luonteeltaan – nämä ovat vain yhteiskunnan muokkauksia ihmisessä. Emmekö voisi antaa jokaisen ihmisen elää omaa elämäänsä haluamallaan tavalla, kunhan se ei vahingoita muita. Enkä usko, että se on koskaan ketään tappanut, että mies pitää mekkoa.

Jemina Anttila ja Lumi Anttila 

kuva: Public Domain Images

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *