Aihearkisto: urheilu

Unohtumaton urheiluttomuus

Kuten tiedetään, kuluva kevät on ollut monessa mielessä poikkeuksellinen. Vallitsevasta tilanteesta ovat kärsineet käytännössä kaikki toimijat, mutta yksi laajimmin maailmaa koskettaneista muutoksista on ollut kilpaurheilusarjojen pysähtyminen lähes joka ikisessä maailman maassa. Osalle se on merkinnyt työn, osalle bisneksen ja osalle intohimoisen kannattamisen eli käytännössä elämäntavan keskeytymistä. Monet seurat joutuvatkin pelittömyyden vuoksi taistelemaan enemmän tai vähemmän koko ajan olemassaolonsa puolesta ja kysymys kuuluukin: onko urheilu enää entisensä koronapandemian selättämisen jälkeen?

Tyhjää täynnä, niin kentällä kuin katsomossakin. Tämä on ollut tilanne niin kuvassa näkyvällä, Helsingin Töölössä sijaitsevalla Bolt Arenalla kuin muillakin maailman urheilupyhätöilläkin. . Kuva: hjk.fi

Tässä vaiheessa on toki hyvä täsmentää, että korona ei täysin katoa maapallolta pitkiin aikoihin, eikä se välttämättä katoakaan koskaan. Viruksen leviämisen täydellinen kontrollointi on kuitenkin mahdotonta, mikä aiheuttaa epätietoisuutta. Epätietoisuus puolestaan ajaa sarjoja koko ajan ahtaampaan ja ahtaampaan rakoon, otteluiden pelaamista kun ei voi vältellä loputtomiin. Ottelutapahtumat muodostavat monilla seuroilla ison osan tuloista ja kun ottelutapahtumia ei voida järjestää, seurojen taloudet heikkenevät, koska menot eli esimerkiksi pelaajien ja muiden työntekijöiden palkat sekä stadion- ja hallivuokrat juoksevat koko ajan.

Saksan suurin ja tunnetuin urheilusarja eli jalkapallon Bundesliiga palasi lauantaina 16. toukokuuta reilun kahden kuukauden tauoltaan, ja on nyt ensimmäinen kautensa tauolle asettaneista isoista Euroopan jalkapalloliigoista, joka yrittää jatkaa kauttaan. Mikäli kausi olisi keskeytetty kuten esimerkiksi Ranskassa, Belgiassa ja Alankomaissa, arvioiden mukaan erityisesti pienimmille seuroille elintärkeää tv-rahaa jäisi jakamatta satojen miljoonien eurojen edestä ja noin kolmasosa pääsarjajoukkueista olisi ajautunut konkurssiin. Jos parikin ottelua saadaan pelattua, valoa tunnelin päähän tulee edes hieman tyhjistä katsomoistakin huolimatta.

Tilanne on kuitenkin Saksassakin näyttänyt jo hetken aikaa synkältä, kun sarjatasoa alempana pelaavan Dynamo Dresdenin joukkueesta löytyi todistetusti koronatartunnan saaneita pelaajia ja koko joukkue asetettiin kahden viikon karanteeniin. Joukkue ei voi harjoitella tai pelata karanteenin aikana, eli sunnuntaille 17.5. suunniteltu vierasottelu Hannoveria vastaan jouduttiin luonnollisesti perumaan. Lieneekin vain ajan kysymys, milloin tartuntoja vahvistetaan myös ykkös-Bundesliigan puolelta. Moni fani epäileekin, että sarjaa ei pystytä viemään loppuun asti, vaan peli joudutaan laittamaan ennen pitkää uudestaan poikki. Meneillään olevan kauden ratkaisun kanssa ei myöskään pystytä vitkuttelemaan loputtomiin, sillä seuraava kausi pitäisi saada jo syksyllä vauhtiin. Nämä niin sanotut talvisarjat eli Bundesliigan lisäksi esimerkiksi Englannin Valioliiga ja Espanjan La Liga ovatkin ainakin huhujen mukaan harkinneet väliaikaista siirtymistä muun muassa Suomessa ja Ruotsissa käytettävään kalenterivuoden mukaiseen kauteen, jossa uusi kausi siis alkaisi keväällä.

Seurojen ja niiden pelaajien lisäksi tilanne on luonnollisesti vaikea myös faneille ympäri maailman. Monet haluaisivat jo kovasti päästä katsomaan pelejä, mutta jotkut ovat myös suhtautuneet negatiivisesti sarjojen pyrkimyksiin saada ottelut mahdollisimman nopeasti käyntiin. Tätä on perusteltu muun muassa sillä, että ottelusta ei saada kunnollista nautintoa, jos ja kun niitä joudutaan erityisjärjestelyiden myötä muuttamaan eikä yleisöllä liene katsomoihin vähään aikaan asiaa, ainakaan täysmääräisesti.

Vastaus ensimmäisen kappaleen kysymykseen on siis hyvin todennäköisesti kielteinen. Tämä globaali kriisi vaikuttanee lähitulevaisuuden urheiluihin ainakin siten, että pelaajat mahdollisesti ottavat huomattavasti tarkemmin huomioon hygienian treeneissä ja peleissä sekä osa faneista, ainakin iäkkäämmät, saattavat vältellä katsomoihin menoa vielä jonkin aikaa virallisen sallimisen jälkeenkin. On kuitenkin mahdollista, ellei todennäköistä, että toinen virusaalto iskee jossain vaiheessa.

Tavallinen penkkiurheilija voi kantaa kortensa kekoon pysymällä kotona, kun sitä suositellaan sekä tukemalla paikallisen seuransa taloutta esimerkiksi ostamalla fanituotteita verkkokaupasta. Ja aina voi tietenkin toivoa mahdollisimman nopeaa tilanteen normalisoitumista, sitä tosin taitaa tehdä joka ikinen.

Teksti: Markus Nurmi

Kuva: hjk.fi

Kolumni: Koko Suomi Huuhkajien taakse! 

Huuhkajat eli Suomen miesten jalkapallomaajoukkue saavutti viime syksynä jotain, mitä siltä oli moni ehtinyt odottaa jo vuosikymmeniä, nimittäin osallistumisoikeuden arvokisoihin. Liito jatkui myös tammikuun Urheilugaalassa, kun Huuhkajat valittiin Vuoden joukkueeksi, ratkaiseva karsintaottelu Liechtensteinia vastaan äänestettiin sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi, Markku Kanerva pokkasi toisena vuonna peräkkäin Vuoden valmentajan tittelin ja Teemu Pukki sekä Lukas Hradecký miehittivät kaksi ensimmäistä sijaa Vuoden urheilija -äänestyksessä. Vaikka moni hyppäsikin kunnolla Huuhkajien kelkkaan vasta karsintojen loppupuolella, jalkapallon, nimenomaan suomalaisen sellaisen, kasvanut kiinnostus on erittäin hyvä asia.

Moni on luonnollisesti ollut Huuhkajien puolesta iloinen, mutta harmillisen monella on ollut pakonomainen tarve vähätellä saavutusta sosiaalisessa mediassa. Vähättely johtuu suurella todennäköisyydellä siitä, että kaikki eivät suorituksen arvoa ymmärrä. ”Pelkkä” kisapaikka on kuitenkin vähintään yhtä kova suoritus kuin maailmanmestaruus jääkiekossa, ellei kovempikin.

Miksi ihmeessä? No siksi, koska jalkapallo on Euroopan ylivoimainen ykköslaji ja se pitänee pintansa niin kauan, kunnes jonain päivänä planeetallamme kaikki loppuu. Jotain lajin suosiosta kertonee se fakta, että sen suurmaa Saksasta löytyy pelkästään rekisteröityneitä jalkapalloilijoita yli seitsemän miljoonaa, siis enemmän kuin Suomesta asukkaita! Ja vaikka kisojen joukkuemäärä on nykyään aiemman 16 sijasta 24, kovia maita jää edelleen rannalle. Edellisiä, kesän 2016, kisoja seurasivat sivusta muun muassa Kreikka, Hollanti, Tanska ja Serbia. Taso on siis todella kova.

Suomi ei kuitenkaan ole lajin kovimpia tekijöitä eikä sormia napsauttamalla sellaiseksi muutukaan, mutta ensimmäisen kisapaikan saavuttaminen on iso askel eteenpäin. Karsintalohkosta läpi pääseminen vaati kuitenkin kahden todellisen jalkapallomaan, Bosnia-Hertsegovinan ja Kreikan, lyömistä, joten tuurista ei voida missään nimessä puhua. Jos tarkkoja ollaan, siemenet arvokisadebyytille kylvettiin jo loppuvuodesta 2016, kun Markku Kanerva nimettiin vakituiseksi päävalmentajaksi, joten pitkäjänteistä työtä on tehty ja sitä on tehtävä myös jatkossa.

Toivottavaa olisi, että koko kansa seuraisi ja kannustaisi Huuhkajia kesän kisoissa, sillä toista tilaisuutta ei sataprosenttisella varmuudella tule. Jokainen voi kuitenkin kisojen jälkeen antaa oman panoksensa tulevaisuuden puolesta käymällä paikallisen jalkapalloseuransa otteluissa. Näin meistä voi kasvaa jalkapalloyhteiskunta.

 

 Markus Nurmi 

 

Historiallinen hetki suomalaisessa jalkapallokulttuurissa

Suomen A-maajoukkue, eli Huuhkajat eteni EM-lopputurnaukseen ensimmäistä kertaa jalkapallon historiassa. Huuhkajat ovat pelanneet EM-kisapaikasta jo vuodesta 1968 lähtien, eikä koskaan ole lopputurnaukseen päässyt. Lähimpänä lopputurnauspaikka on ollut vuoden 1980 kisojen karsinnoissa, jolloin Suomi jäi vain pisteen päähän lohkon voitosta ja suorasta kisapaikasta.

Riven johdolla kisoihin

EM-karsintaottelut alkoivat jo 2019 maaliskuussa, kun Suomi matkusti Italiaan ensimäiseen otteluun valmistautuneena. Suomen valmius ja itsevarmuus ei kuitenkaan riittänyt huippumaata vastaan ja lopputulokseksi kirjattiin 2-0 voitto kotijoukkueelle. Näin ollen ensimmäinen ottelu kymmenestä tuli päätökseen pisteittä. Muutama päivä myöhemmin Huuhkajat matkasivat Armeniaan karsintojen toista ottelua varten. Ensimmäisen ottelun tappiosta huolimatta, pysyi luotto joukkueeseen sekä pelaajilla että kannattajilla. Tilanteita oli molemmilla joukkueilla paljon, mutta lopulta Huuhkajat ottivat EM-karsintojen avausvoittonsa kaatamalla Armenian maalein 2-0.

Seuraavat ottelut pelattiinkin vasta kesäkuussa, jolloin vastaan astelivat Tampereelle Ratinan stadionille Bosnia ja Hertsegovina, ja Huuhkajat matkasivat Liechtensteiniin kolmanteen vierasotteluunsa.  Loppuunmyydyssä Ratinassa suomalaiset ottivat karsintojen toisen peräkkäisen voittonsa joukkueen huippupelaaja Teemu Pukin kahdella osumalla. Omassa päädyssä Lukas Hradecky piti verkkonsa tyhjänä. Neljännessä ottelussa Liechtensteinissa taululle merkittiin jälleen 0-2 lukemat Huuhkajien eduksi ja muutaman kuukauden tauolle lähdettiin 9 pistettä taskussa.

Seuraavat kaksi ottelua olivatkin syyskuussa ja molemmat pelattiin jälleen Tampereella. Ensimmäisenä vastaan asettui Kreikka. Huuhkajien voittoputki jatkui, kun lukemiksi merkittiin 1-0 ja maalintekijäksi rangaistuspotkusta verkkoa heilauttanut Teemu Pukki. Muutama päivä myöhemmin Italia keskeytti suomalaisten voittoputken, kun Huuhkajat kärsivät niukan tappion.

Pisteitä oli tähän mennessä kertynyt 12 ja jäljellä olisi vielä neljä peliä. Suomi kärsi suurilukuisimman tappion Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan, kun vierasottelussa lokakuussa oma verkko heilahti peräti neljä kertaa ja vastustajan vain kerran. Toinen ottelu Armeniaa vastaan pelattiin Turussa, josta Huuhkajat lunastivat jälleen täydet pisteet.

Tasan kuukauden päästä edellisestä ottelusta oli Helsingissä ratkaisevan ottelun aika. Voitto Liechtensteinista johtaisi Suomen EM-lopputurnaukseen. Loppuunmyyty Helsingin Telia 5G Areena oli monenlaisia tunteita ja jännitystä täynnä. Huuhkajat hallitsivat ottelua huomattavasti ja usko kisapaikkaan alkoi käymään toteen. Kun ottelun 90 minuuttia tuli täyteen, oli taululla lukemat 3-0, joka merkitsi sitä, että Suomi varmisti EM-karsintojen lohkokakkosena paikan EM-kisoissa. Kisapaikasta huolimatta oli edessä vielä yksi peli Ateenassa Kreikkaa vastaan, jossa Huuhkajat päätti EM-karsintansa tappioon.

EM-lopputurnauspaikkaa juhlittiin viimeisen ottelun jälkeen perinteiseen suomalaiseen tapaan torilla joukkueen ja kannattajien voimin.

2020 EM-kisat

Lopputurnauksen lohkoarvonnat suoritettiin 30. marraskuuta Bukarestissa. Lohkokakkosena Suomi päätyi neloskoriin, eli vastassa olisivat mahdollisesti Euroopan huippumaita. Huuhkajat arvottiin lopputurnausarvonnassa lohkoon B. Lohkon muut joukkueet ovat Belgia, Venäjä ja Tanska. Ottelut pelataan Pietarissa ja Kööpenhaminassa 2020 kesäkuussa.

”Haastava lohko, mutta hyvänä päivänä pystymme haastamaan kenet tahansa ja uskon, että siihen myös pystymme”, kommentoi päävalmentaja Markku Kanerva, eli ”Rive” palloliiton sivuilla.

Lippujen hankinta lopputurnauksen otteluihin on karsintaotteluista poikkeavaa, sillä lippuja voi hankkia ainoastaan UEFA:n kautta ja osto-oikeudet arvotaan. Arvonta suoritettiin tammikuussa 2020.

 

teksti: Jessica So

kuva: pixabay