Aihearkisto: Henkilöhaastattelut

Freelancerin ura antaa vapauden valita työajat

Oskar Bräysy, 22, rakastaa kirjoittamista ja työskenteleekin freelancer-kirjoittajana. Bräysy keskittyy erilaisiin kasinoalan teksteihin alan yhteistyökumppaneille.

-Työn isoimpina plussina ovat mahdollisuudet määrittää omat työajat ja työtehtävät jaksamisen ja motivaation mukaan. Omat työajat eivät ole sidottuja esimerkiksi työvuoroon.

Bräysyn mukaan parasta työssä on käyttää omaa luovuuttaan annetun työtehtävän hoitamiseksi.

-Pidän itseäni luovana tyyppinä ja sen vuoksi asiakas ei saa minulta massatekstiä. Työni antaa minulle mahdollisuuden ilmaista itseäni tavalla, jota toinen osapuoli ei voi ennalta ohjata koulumaisiin raameihin. Työni tuo myös vapautta sekä mielihyvää, kun näen valmiin projektin.

Haastavimmaksi puoleksi työssä Bräysy kertoo vastuun.

-Oman työn laadun pitää olla hyvää, jotta asiakas saisi siitä maksimaalisen hyödyn irti.

Työn huonoksi puoleksi Bräysy sanoo rahallisen epävarmuuden.

-Työ ei ehkä omalla kohdallani ole ollut kovin vakaata, eikä jokaiselle viikolle välttämättä ole riittänyt tekemistä.

Bräysy kertoo kirjoittamisen olevan tapa unohtaa muut asiat. Välillä hän kirjoittaa vapaa-ajallaan sen ihmeempiä miettimättä. Tulevaisuudessa Bräysy aikoo kuitenkin jatkaa freelancerina työskentelemistä, mikäli töitä riittää.

-Napsin keikkoja sieltä täältä oman jaksamisen mukaan. Todennäköisesti jatkan kasinoalan toimijoiden kanssa yhteistyötä, sillä ala on minulle tuttu ja tunnen entuudestaan ihmisiä.

 

Tiia Turunen 

Nuoret vaikuttajat kertovat, miten voi vaikuttaa

Nykyään on ollut paljon pinnalla, miten nuoret vaikuttavat poliittisissa asioissa, miten nuoria saataisiin äänestämään vaaleissa ja vaikuttavatko nuoret mitenkään. Erityisesti eduskuntavaalit nostivat tämän keskustelun taas esiin.  Kysyin kolmelta nuorelta, miten he vaikuttavat nykymaailmassamme ja miksi.

 

Sara Uusi-Rauva vaikuttaa Pirkkalassa.

Sastamalasta kotoisin oleva 17-vuotias Sara Uusi-Rauva opiskelee Pirkkalan yhteislukiossa toista vuotta.

Sara Uusi-Rauva toimii Pirkkalan yhteislukiossa opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana ja myös Suomen Lukiolaisten Liitossa Pirkanmaan Lukiolaisten varapuheenjohtajana. Hän on johtanut Sastamalan nuorisovaltuustoa viimeiset kolme vuotta, joita ennen istui rivijäsenenä.

– Viiden vuoden aikana minä olen vaikuttanut moniin Sastamalan kaupungin asioihin skeittiparkista lasketteluiltaan, kertoo Uusi-Rauva.

– Eniten siis tällä hetkellä vaikutan omassa opiskelijakunnassa ja Pirkanmaan alueella lukiolaisuuteen liittyvissä asioissa. Nyt minun on kuitenkin aika jättää nuorisovaltuustohommat, vaikka ne on minua kasvattanutkin älyttömän paljon, sanoo Uusi-Rauva.

Sara Uusi-Rauva kertoo myös, miksi vaikuttaminen on tärkeää.

– Mielestäni ei ole oikeutta valittaa asioista, joita ei ole yrittänyt muuttaa. Vaikuttamalla johdetaan ja muutetaan maailmaa.

Jos Uusi-Rauva saisi muuttaa yhden asia maailmassa hän muuttaisi sen, että saisi yksittäisetkin ihmiset ymmärtämään tekojensa seuraukset, jotta maailma olisi parempi paikka kaikille, myös maapallolle.

 

Roope Ståhle on Samken vaikuttajia.

Roope Ståhle on Sammon keskuslukiossa Tampereella opiskeleva abiturientti. Ståhle kertoo, että hän vaikuttaa tällä hetkellä Euroopan nuorten parlamentissa ja tarkemmin Tampereen paikallisjärjestön hallituksessa.

– Mielestäni monet ihmiset kritisoivat nykyisiä asiaintiloja, mutta eivät aktiivisesti toimi muuttaakseen niitä. Kun toimii omien tavoitteiden hyväksi, ne tapaavat usein myös toteutua. Vaikuttaminen on tänä päivänä myös lapsellisen helppoa, tekosyitä ei todella ole, Ståhle kertoo miksi hänen mielestä on tärkeä vaikuttaa.

Jos Ståhle voisi muuttaa yhden asian maailmassa hän muuttaisi kaikkien maiden päämiesten ja päättäjien politiikkaa ympäristöystävällisempään suuntaan.

– Ilmastonmuutos on ylivoimaisesti suurin maailmanjärjestystä uhkaavista tekijöistä, ja siksi se pitäisi olla kaikkien prioriteeteissa korkealla, Ståhle sanoo.

 

Niklas Vaulanen on lukiolainen Turusta.

Niklas Vaulanen on nuorisovaikuttaja ja lukio-opiskelija Turusta.

Vaulanen kertoo, että hän on toiminut vuosien varrella useammassakin eri kansalaisjärjestössä. Tällä hetkellä hän toimii aktiivisimmin paikallisen nuorisovaltuuston puheenjohtajana ja vuoden 2019 alusta myös Suomen nuorisovaltuustojen liiton liittohallituksessa.

– Vaikuttaminen ja erityisesti nuorten vaikuttaminen on tärkeää toimivan demokratian takaamiseksi. Nuorten tulee saada äänensä kuuluviin päätöksenteossa aina arkipäivän pikkujutuista eduskuntaan asti, jotta meidän nuorten näköinen tulevaisuus on taattu, kertoo Vaulanen.

Vaulasen mukaan tämä on yleisen mielenkiinnon lisäksi syy, miksi hän on itse lähtenyt mukaan vaikuttamiseen ja politiikkaan.

Jos Vaulanen saisi muuttaa yhden asian maailmassa hän muuttaisi päättäjien suhtautumisen ilmastonmuutokseen.

– Jos jokainen päättävässä asemassa oleva henkilö tarttuisi heti riittäviin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, meillä tuskin olisi enää koko ongelmaa parin vuoden päästä. Näin ei kuitenkaan ole, joten muutos tulee tehdä kestävillä arjen valinnoilla ja nuoria päätöksen tekoon osallistamalla, sanoo Vaulanen.

Eveliina Kankaansivu 

Huipulla tuulee ja kovaa

Iivari Räsänen on tamperelainen jääkiekkoilija. Nuorella jääkiekkoilijalla on ikää 17 vuotta ja hän opiskelee tällä hetkellä toista vuotta urheilulinjalla Sammon keskuslukiossa. Kalevassa sijaitsevan lukion urheilulinja antaa nuorille mahdollisuuden panostaa kouluun ja urheiluun yhtä aikaisesti.

Iivari seuraa isoveljensä Aapeli Räsäsen jalanjälkiä ja aikoo suorittaa lukion huimassa 2,5 vuodessa. Räsäsellä ei jää koulun ja jääkiekon ohella oikein muuta vapaa-aikaa. Arkipäivät kuluvat koulussa, harjoituksissa ja läksyjen parissa. Viikonloput taas kuluvat pelireissuilla ympäri Suomea. Räsäsen normaaliin arkirutiiniin kuuluu aamulla lähtö treeneihin ja sieltä suoraa kouluun ja koulun jälkeen suoraa treeneihin ja ilta on vapaa-aikaa.

Räsäsen jääkiekkoura on alkanut jo pikku poikana Tapparassa ja tällä hetkellä hän pelaa Tapparan A-junioreissa. Hän myös kuuluu Suomen nuorten maajoukkueeseen Pikkuleijoniin ja on täten päässyt edustamaan Suomea monissa peleissä ja turnauksissa. Vaikka Räsänen ei ehdi viettää vapaa-aikaansa muiden kavereiden kanssa, on hän silti saanut paljon hyviä ystäviä jääkiekon parista.

”Noh, kyllä ne kestää läpi elämän ja onhan meillä aina porukalla hauskaa reeneissä”, sanoo Räsänen.

Jääkiekko on suosittu laji ja sitä harrastaa niin moni ja siksi huipulle pääseminen on vaikeampaa kuin aikaisemmin. Räsäsen unelmana on pelata huipulla. Hänen suunnitelmana on lähteä syksyllä 2019 pelaamaan Amerikkaan.

Teksti: Vilma Palomäki ja Annika Luoto
Kuvat: Vilma Palomäki, Annika Luoto ja Saana Hakala, hakalaphotography.kuvat.fi 

Pentti Koivisto on utelias kokeilemaan kaikkea

Kuka olet?

– Olen Pentti Koivisto, Sammon keskuslukion lehtori. Opetan historiaa ja yhteiskuntaoppia sekä yrittäjyyttä, vaikka se ei oikeastaan ole oma oppiaineensa.

Kuinka kauan olet ollut Samkessa töissä?

– Tulin tänne Samkeen ensimmäisen kerran vuonna 2006 ja olin täällä kolme kuukautta, kunnes lähdin viideksi vuodeksi pois. Olin Tampereen kaupungilta saamallani virkavapaalla ja sen päätyttyä tulin tänne Samkeen takaisin uudestaan vuonna 2010.

Miten päädyit opettajan ammattiin?

– Tietyllä tavalla ajauduin opettajan ammattiin. Siinä vaiheessa, kun piti päättää, niin oli melko tiukat valintakokeet, jotka olivat psyykkisiä haastatteluja. Lähinnä kuitenkin ajattelin, että voin tehdä opettajan hommia ja mahdollisesti tulevaisuudessa voin kokeilla jotain muuta.

Mikä oli haaveammattisi lapsena?

– Lapsena haaveammatit vaihtelivat paljon minun kohdallani. Minulle oli tärkeintä, että tulevaisuuden uraani liittyi ajatus, suuresta määrästä rahaa ja että pääsisi matkustelemaan. Olin miettinyt myös lakaisukoneen kuljettajan ammattia. Tämä lapsuuden haave liittyy ehkä enemmän siihen sen ajan maailmankuvaan, kun kavereillakin saattoi olla samanlaisia haaveita.

Miksi juuri opettajan ammatti?

– En koe, että minun pitäisi nykyaikana vaihtaa ammattia, koska opettajana pääsen toteuttamaan itseäni. Parasta opettajan ammatissa on itsenäisyys sekä oppilaat ja heidän erilaiset persoonansa, jotka tekevät tilanteista vaihtelevia.

Mitä harrastat?

– No, tietysti tähän kuuluu sanoa jotain ylevää. Pyrin lukemaan oikeastaan kaikenlaista kirjallisuutta, mutta erityisesti historiaa ja talouteen liittyviä asioita. Harrastan myös liikuntaa, joko pitkän tai lyhyen matkan juoksua.

Minkälainen perhe sinulla on?

– Olen naimisissa ja sen lisäksi minulla on kolme tytärtä. Vanhin tyttäristäni on tällä hetkellä armeijassa upseerikoulussa, toinen on Klassillisessa lukiossa ja kolmas on yläasteella. Tällä hetkellä minulla ei ole lemmikkejä, mutta lapsillani oli kylläkin kaksi kaniinia, mutta ne ovat jo traagisesti edesmenneitä.

Mikä on suurin haaveesi?

– Suuria haaveita voi olla useitakin, mutta yksi niistä on Afrikassa Kilimanjaron huipulle kiipeäminen ja toinen haave olisi suorittaa purjelentokurssi.

Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa?

– En kertoisi siitä kenellekään ja teeskentelisin aluksi, että kaikki olisi kuten ennenkin. Tekisin sijoituksia ja voisin tehdä jotain irrationaalisia heräteostoksia, esimerkiksi ostaa lentokoneen. Lisäksi voisin lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

Mikä on parasta Samkessa ja samkelaisissa?

– Samkessa on mukava ilmapiiri. Täällä kollegat ovat mukavia ja oppilaat hyväkäytöksisiä. Esimieheni on hyvä tyyppi! Tänne on kiva tulla töihin joka päivä.

Terveisiä/neuvoja Samken opiskelijoille?

– Pitäkää haaveistanne kiinni ja jokaiselle abille hyvää jatkoa!

Sofia Tuohimaa  

Ina Lähteenmaa rikkoo somessa ennakkoluuloja 

Lokakuisen keskiviikkoiltapäivän kylmyys tekee hengityksen huuruiseksi ja käsistä jääkylmät. Ilmassa tuoksuu jo epätavallisen talviselta. Sisällä kahvilassa on onneksi lämmin. Ovesta astuu sisään nuori nainen, jolla on pitkät ja paksut hiukset, tummat eyelinerit vihertävien silmiensä yllä ja iloinen valkoiset hampaat paljastava hymy kasvoillaan. Hän tulee luokseni ja halaamme. Hän on 23-vuotias Ina Lähteenmaa, joka tuli uskoon vuonna 2014.

Uskon asiat olivat kiinnostaneet Lähteenmaata jo ennen kuin hän tuli uskoon. Seinäjoen illassa, joka on helluntaiseurakunnan järjestämä tapahtuma, hän nosti kätensä illan päätteeksi merkiksi siitä, että hän haluaa antaa elämänsä Jeesukselle. Kyseisen illan jälkeen Lähteenmaa jatkoi helluntaiseurakunnassa käymistä: “Se halu käydä siellä seurakunnassa voitti sen ajatuksen siitä mitä muut musta ja siitä ajattelee, se oli niin suuri tarve päästä siellä käymään”. Lähteenmaa alkoi silloin arvostaa kristinuskon ajatusta armosta pelastumisesta ja sitä, kuinka Jeesus kuoli ihmisten puolesta ristillä.

Lähteenmaa on sosiaalisessa mediassa, kuten blogissaan ja Instagramissan eräänlainen suunnannäyttäjä. Pohjoismaissa, kuten Suomessakin, joissa luterilaisuus on pääuskontona, on totuttu pitämään uskon asiat omana tietonaan. Lähteenmaa kuitenkin uskaltaa olla oma itsensä ja kertoa omasta uskostaan ja sen merkityksestä sosiaalisen median kautta. Hän toivoo, että ihmiset voisivat uteliaasti ja ennakkoluulottomasti kuunnella ja ottaa asioista selvää ennen kuin tuomitsevat.

Kahvilasta lähtee asiakkaita, mutta uusia tulee sitä mukaan vanhojen tilalle. Astiat kolisevat ja puheensorina täyttää tilan. Ulkona kylmässä ratikkatyömaalla työskentelevät ihmiset edistyvät työssään ja pitävät taukoja jutellen toisilleen. Mitään edeltävistä ei tee mieli jäädä seuraamaan, sillä Lähteenmaan mielipiteet ja ajatukset vangitsevat niin vahvasti mukaansa. Hänen silmissään näkyy halu kertoa.

Muutaman vuoden takainen hehku, jota ei silloin voinut olla huomaamatta, johtui uskoon tulemisesta. Uskoon tultuaan Lähteenmaa kertoo elämänsä muuttuneen, mutta hän muistuttaa, että tavat ja tottumukset eivät yhdessä yössä muutu. Prosessi lähti hänen kohdallaan liikkeelle armon ja anteeksiannon oivaltamisesta sekä Jeesuksen opetuksista lähimmäisen rakkaudesta. Rukoilu on osa hänen elämäänsä ja joskus sitä tehdään myös ystävien kanssa. Aluksi hänenkin oli hankala tottua ajatukseen, että rukoilu ei olekaan välttämättä yksin tehtävä asia. Konkreettisina muutoksina Lähteenmaa kertoo olevansa Lost & Found –nuortenilloissa yhden host-ryhmän johtaja, jonka tehtävänä on toivottaa nuoret tervetulleiksi. Sosiaalisessa mediassa näkyvä aktiivisuus uskonasioissa on innostanut myös ei-uskovia ottamaan yhteyttä Lähteenmaahan. Esimerkiksi yliopistolla, jossa hän opiskelee, hän on keskustellut ateistin kanssa, ja kertoo, että vaikka onkin niin erilaiset totuudet kummallakin osapuolella, niistä on turha lähteä kilpailemaan, sillä molempien näkemykset ovat yhtä arvokkaita.

“Kun ihminen uskoo Jumalaan, Pyhä henki asuu ihmisessä”, Lähteenmaa kertoo, “se on raamatullinen tosiasia.”  Jumalan läsnäolon tuntee parhaiten esimerkiksi silloin kun rukoilee jonkun puolesta tai joku rukoilee hänen puolestaan. Joskus kuitenkin saattaa tuntua, että Jumala on kaukana. Lähteenmaa muistelee yrityksiään päästä yliopistoon: hän yritti sinnikkäästi ja pääsi sisään neljällä yrittämällä. Hylkäykset tuntuivat totta kai pahalta, ja hän pohtikin, että miksi niin tapahtuu, vaikka hän rukoili kovasti. Usko siihen, että Jumalalla on suunnitelma hänenkin varalleen auttoi jatkamaan. Joskus kärsivällisyyttä testataan.

Lähteenmaa haluaa tulevaisuudessa olla äiti, mutta hänellä on myös unelmia liittyen tulevaan työhön. Hän toivoo, että saisi olla innoittajana puheviestinnän opettajana joko oppilaille tai yritysten työntekijöille. Myös vaikuttaminen yhteiskuntaan nousee esiin. Sitä hän jo tavallaan tekeekin raivaamalla tietä somessa uskosta puhumiselle. Yksi seuraavista askeleista lähitulevaisuudessa saattaa Lähteenmaalle olla kasteelle meneminen. Helluntailaisuudelle tyypillistä on aikuiskaste, joka tehdään uskoon tulleille upottamalla.

Olemme istuneet kahvilassa jo yllättävän kauan. Ihmiset ympärillämme ovat vaihtuneet jo kokonaan uusiin. Ulos lähtiessä kylmä viima osuus poskipäihin. Hyvästelemme ja halaamme, tästä lähdemme eri suuntiin. Hymyilen koko matkan bussissa matkalla kotiin. Osa hänen positiivisesta energiastaan taisi tarttua minuunkin.

Liinu Nieminen 

Kieltenopettajan ammatti löytyi mutkan kautta 

Suvi Nordenswan on viime vuoden syksynä Samkeen saapunut uusi opettaja. Hän on opiskellut Tampereen yliopistossa useita kieliä, joista opettaa nyt Sammon keskuslukiossa espanjaa ja Tammerkosken lukiossa englantia.

 

Mikä oli haaveammattisi lapsena?

– Varmaankin kampaaja. Tykkäsin myös piirtää paljon lapsena, joten ehkä halusin kuitenkin olla eniten kuvittaja.

 

Miten päädyit opettajan ammattiin?

– Se tapahtui vähän mutkan kautta. Aluksi halusin opiskella vain kieliä ja päädyin kääntäjälinjalle. Sitten kuitenkin totesin, että kääntäminen on ihan mukavaa hommaa, mutta ei ehkä minun juttuni. Silloin opettaminen alkoi kiinnostaa. Aloin antaa yksityistunteja ja hain opettajan pedagogisiin opintoihin. Siellä huomasin, että tämä on minun alani ja sillä tiellä olen nyt.

 

Mitä harrastat ja teet vapaa-ajalla?

– Olen harrastanut kuorolaulua yli puolet elämästäni ja harrastan sitä edelleen. Laulan Tampereen yliopiston laulajien opiskelijakuorossa, vaikka olenkin jo työelämässä.

 

Ketä kuuluu perheeseesi?

– Perheeseeni kuuluu vanhemmat, kaksi siskoa, kaksi velipuolta ja avopuoliso. Molemmat siskoistani asuvat ulkomailla, toinen asuu Espanjassa ja toinen Australiassa. Velipuoleni asuvat Helsingissä ja Lahdessa.

 

Onko sinulla lemmikkejä?

– Tällä hetkellä minulla ei ole lemmikkejä. Kun olin lapsi, perheellämme oli aina koira ja toisaalta kaipaan lemmikkikoiriamme.

 

Mikä on suurin haaveesi?

– Vieraileminen kaikilla mantereilla.

 

Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa?

– Matkustaisin sekä ottaisin pitkän loman töistä tehdäkseni vapaaehtoistyötä ulkomailla tai ehkä Suomessa.

 

Mikä on parasta Samkessa ja samkelaisissa?

– Olen ollut sen verran vähän aikaa, ettei asiaa ole tullut mietittyä, mutta esimerkiksi urheilullisuus näkyy ja on selvästi tekevää sekä aktiivista porukkaa.

 

Terveisiä/neuvoja Samken opiskelijoille?

– Opiskelkaa, opiskelkaa, opiskelkaa, mutta ottakaa myös rennosti ja pitäkää välillä hauskaa. Suhtautukaa vakavasti kirjotuksiin, mutta älkää saako hermoromahdusta. Istukaa se kuusi tuntia ja vetäkää täysillä.

 

Reetta Malmivaara ja Sofia Tuohimaa 

Näin minusta tuli minä: Lapsuuden laulu-unelmat ovat nyt selkeitä tavoitteita

 

FAKTAT KEHIIN

Kuka Lotta-Maria Heinonen ”Lottis”
Ikä 17-vuotias
Kotipaikka Tampere/Keuruu ”vähän sieltä ja täältä”
Koulu Tampereen yhteiskoulun lukio (Tyk)

 

Lotta-Maria Heinonen sai vauhtia uralleen Idolsista viime syksynä.

Lotta-Maria Heinonen on aina rakastanut musiikkia ja sitä hän onkin aina tehnyt. Kiinnostus esiintymistä ja musiikkia kohtaan syntyi kuorolaulun innoittamana. Hän lauloi kolmannella luokalla kuorossa paljon sooloja ja huomasi olevansa ihan hyvä ja että ihmiset oikeasti haluavat kuulla häntä. Näin syttyi nuoren tytön kipinä laulaa ihmisille. Lottis harrasti myös viulunsoittoa aina lukion alkuun asti.

”Mä osaan ja haluun laulaa ihmisille.”

Lotta-Maria osallistui KIDsing laulukilpailuun jo 12-vuotiaana ja on siitä lähtien harjoitellut ahkerasti muun muassa seuraamalla idolejaan ja ottamalla heiltä oppia. Lisäksi hän on käynyt laulutunneilla 7.-luokalta lähtien. Lottis kokee erityisesti kehittyneensä kontrolloimaan omaa ääntään ja tunnistamaan omat rajansa.

Lotta-Marian elämässä musiikki on mukana koko ajan ja joka paikassa. Laulamisen lisäksi tanssia rakastavan Lottiksen identiteetti on takertunut tiukasti kiinni musiikkiin, eikä nuori nainen aio ikinä päästää siitä irti.

Musiikki on aina ollut tiivis osa Lotta-Marian elämää myös musikaalisen perheen vuoksi, sillä hänen äitinsä soittaa pianoa ja isä kitaraa ja rumpuja. Hän myös uskoo, että jos hänen vanhempansa olisivat syntyneet hänen aikaansa, olisivat hekin jotain suurta. Myös hänen veljensä on rumpujen, kitaran ja basson taitaja.

Lottiksen musiikkiura sai valtavan alkusykäyksen, kun hän päätyi hakemaan Idols-laulukilpailuun ja sijoittui kunnioitettavasti viidenneksi. Alun perin Lotta-Maria ei ollut suunnitellut lähtevänsä kisaan mukaan, mutta Idolsin mainoksen nähtyään hän ei voinut sanoa ei mahdollisuudelle. Mainoksessa oli ollut Antti Tuiskun kuva ja sanat: ”Tuleeko sinusta seuraava suuri pop tähti?” Tähän hän ei voinut vastata muuta kuin kyllä.

Hulluimmaksi Idols-matkallaan Lottis koki ”artistielämän” ja sen, että ihmiset oikeasti tunnistivat hänet kadulla.

Lotta-Maria saa itseluottamusta ja rohkeutta esiintyä erityisesti idoleiltaan ja ystäviltään, jotka tukevat heikkoinakin hetkinä. Hän ei pelkää ihmisille esiintymistä, sillä hän on määrätietoinen ja tietää osaavansa. Lotta-Maria kuvailee itseään esiintyjänä erityisesti monipuoliseksi, mutta kuitenkin tietää millaista musiikkia haluaa tehdä. Hänelle palkitsevinta esiintymisessä on voida välittää esittämänsä biisi ihmisille ja herättää heissä tunteita.

Lottiksen motiivi tehdä musiikkia on hänen rakkautensa sitä kohtaan, hän haluaa tuoda ihmisille iloa, mutta myös auttaa yli vaikeista hetkistä. Hän haluaa musiikillaan inspiroida ja antaa energiaa kuulijoilleen.

Tulevaisuudessa Lotta-Maria haluaa jatkaa elämäänsä musiikin parissa ja olla levyttävä artisti. Tätä unelmaa hän onkin jo askeleen lähempänä, sillä Lotta-Maria solmi managerisopimuksen Tina Jukarisen kanssa, joka oli bongannut hänet Idols-kilpailun kautta.

Lotta tahtoisi sanoa muille unelmiaan tavoitteleville nuorille, että pitää tavoitella rohkeasti haaveitaan:

”You only live once. Maailma ojentaa sulle avaimet ja sun täytyy vaan kurkottaa saadakses ne.”

Reetta Malmivaara