Aihearkisto: Haastattelut

Nuoret vaikuttajat kertovat, miten voi vaikuttaa

Nykyään on ollut paljon pinnalla, miten nuoret vaikuttavat poliittisissa asioissa, miten nuoria saataisiin äänestämään vaaleissa ja vaikuttavatko nuoret mitenkään. Erityisesti eduskuntavaalit nostivat tämän keskustelun taas esiin.  Kysyin kolmelta nuorelta, miten he vaikuttavat nykymaailmassamme ja miksi.

 

Sara Uusi-Rauva vaikuttaa Pirkkalassa.

Sastamalasta kotoisin oleva 17-vuotias Sara Uusi-Rauva opiskelee Pirkkalan yhteislukiossa toista vuotta.

Sara Uusi-Rauva toimii Pirkkalan yhteislukiossa opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana ja myös Suomen Lukiolaisten Liitossa Pirkanmaan Lukiolaisten varapuheenjohtajana. Hän on johtanut Sastamalan nuorisovaltuustoa viimeiset kolme vuotta, joita ennen istui rivijäsenenä.

– Viiden vuoden aikana minä olen vaikuttanut moniin Sastamalan kaupungin asioihin skeittiparkista lasketteluiltaan, kertoo Uusi-Rauva.

– Eniten siis tällä hetkellä vaikutan omassa opiskelijakunnassa ja Pirkanmaan alueella lukiolaisuuteen liittyvissä asioissa. Nyt minun on kuitenkin aika jättää nuorisovaltuustohommat, vaikka ne on minua kasvattanutkin älyttömän paljon, sanoo Uusi-Rauva.

Sara Uusi-Rauva kertoo myös, miksi vaikuttaminen on tärkeää.

– Mielestäni ei ole oikeutta valittaa asioista, joita ei ole yrittänyt muuttaa. Vaikuttamalla johdetaan ja muutetaan maailmaa.

Jos Uusi-Rauva saisi muuttaa yhden asia maailmassa hän muuttaisi sen, että saisi yksittäisetkin ihmiset ymmärtämään tekojensa seuraukset, jotta maailma olisi parempi paikka kaikille, myös maapallolle.

 

Roope Ståhle on Samken vaikuttajia.

Roope Ståhle on Sammon keskuslukiossa Tampereella opiskeleva abiturientti. Ståhle kertoo, että hän vaikuttaa tällä hetkellä Euroopan nuorten parlamentissa ja tarkemmin Tampereen paikallisjärjestön hallituksessa.

– Mielestäni monet ihmiset kritisoivat nykyisiä asiaintiloja, mutta eivät aktiivisesti toimi muuttaakseen niitä. Kun toimii omien tavoitteiden hyväksi, ne tapaavat usein myös toteutua. Vaikuttaminen on tänä päivänä myös lapsellisen helppoa, tekosyitä ei todella ole, Ståhle kertoo miksi hänen mielestä on tärkeä vaikuttaa.

Jos Ståhle voisi muuttaa yhden asian maailmassa hän muuttaisi kaikkien maiden päämiesten ja päättäjien politiikkaa ympäristöystävällisempään suuntaan.

– Ilmastonmuutos on ylivoimaisesti suurin maailmanjärjestystä uhkaavista tekijöistä, ja siksi se pitäisi olla kaikkien prioriteeteissa korkealla, Ståhle sanoo.

 

Niklas Vaulanen on lukiolainen Turusta.

Niklas Vaulanen on nuorisovaikuttaja ja lukio-opiskelija Turusta.

Vaulanen kertoo, että hän on toiminut vuosien varrella useammassakin eri kansalaisjärjestössä. Tällä hetkellä hän toimii aktiivisimmin paikallisen nuorisovaltuuston puheenjohtajana ja vuoden 2019 alusta myös Suomen nuorisovaltuustojen liiton liittohallituksessa.

– Vaikuttaminen ja erityisesti nuorten vaikuttaminen on tärkeää toimivan demokratian takaamiseksi. Nuorten tulee saada äänensä kuuluviin päätöksenteossa aina arkipäivän pikkujutuista eduskuntaan asti, jotta meidän nuorten näköinen tulevaisuus on taattu, kertoo Vaulanen.

Vaulasen mukaan tämä on yleisen mielenkiinnon lisäksi syy, miksi hän on itse lähtenyt mukaan vaikuttamiseen ja politiikkaan.

Jos Vaulanen saisi muuttaa yhden asian maailmassa hän muuttaisi päättäjien suhtautumisen ilmastonmuutokseen.

– Jos jokainen päättävässä asemassa oleva henkilö tarttuisi heti riittäviin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, meillä tuskin olisi enää koko ongelmaa parin vuoden päästä. Näin ei kuitenkaan ole, joten muutos tulee tehdä kestävillä arjen valinnoilla ja nuoria päätöksen tekoon osallistamalla, sanoo Vaulanen.

Eveliina Kankaansivu 

Kristiina Pekkanen innostuu perusarjen pienistäkin iloista 

Kuka olet?

-Olen Kristiina Pekkanen, Sammon keskuslukion ruotsin ja saksan opettaja.

 

Kuinka kauan olet ollut Samkessa töissä?

-Vuodesta 2010 lähtien. Olen ollut aina Tampereella opettamassa. Aluksi olin opettajana kuusi vuotta Tampereen normaalikoulussa ja monta vuotta Messukylän lukiossa. Sieltä siirryin tänne Samkeen.

 

Mikä sai sinut innostumaan opettajan ammatista?

-Muistan, että tykkäsimme kavereideni kanssa leikkiä koulua, kun olimme pieniä. Silti opettajan ura ei ole ollut aina mielessä. Pidin koulussa erityisesti esimerkiksi maantiedosta ja psykologiasta. Kuitenkin kaikista eniten pidin kielistä ja aloin miettiä, että missä ammatissa tai millä tavalla voisin hyödyntää hyvää kielitaitoani. Päädyin sitten lopulta siihen, että lähinnä opettajan ammatissa.

 

Mikä oli haaveammattisi lapsena?

-Se on liittynyt lähinnä maantietoon tai luontoon, vaikka joku ammattilainen, joka tutkii jotakin luontoon liittyvää, esimerkiksi jäkälää. Opettajan ammatti kävi kyllä mielessä, mutta oikeastaan haaveilin jostakin luontoon liittyvästä ammatista enemmän.  Ei minulla kuitenkaan sellaista mitään kovinkaan tarkkaa ammattia ollut, mistä olisin haaveillut lapsena.

 

Minkälainen perhe sinulla on? Entä onko sinulla lemmikkejä?

-Minulla on mies ja kaksi poikaa. Poikani ovat jo aikuisia, yli 20-vuotiaita. Lisäksi meillä on koira. Meillä on ollut kaksi itäsiperianlaikaa ja nyt meillä on länsisiperianlaika.

 

Mitä harrastat?

-Puutarhanhoitoa ja lisäksi lenkkeilen mielelläni meidän koiran kanssa. Olen paljon luonnossa, koska se on minulle tärkeä asia. Pidän myös lukemisesta. Luen enimmäkseen suomenkielistä kirjallisuutta, mutta kyllä tulee luettua kirjoja myös opettamillani kielillä eli ruotsiksi ja saksaksi. Aikoinaan soitin pianoa ja lauloin kuorossa, mutta tämä musiikkipuoli on jäänyt kylläkin jo pois.

 

Mikä on suurin haaveesi?

-Haaveilen siitä, että olisi joskus aikaa tehdä kaikkea sellaista, mihin ei tällä hetkellä ole aikaa. Haluan olla mahdollisimman paljon luonnossa. Lisäksi haaveena on matka Lappiin, minne lähdettäisiin mieheni kanssa vaeltamaan. Minulla ei ole mitään ihan mielettömän suuria haaveita. Minulle riittää tällainen tavallinen arki ja olen siihen ihan tyytyväinen.

-Yhdessä vaiheessa minulla oli myös sellainen haave, että halusin muuttaa täältä kaupungista takaisin maalle, esimerkiksi Orivedelle. Ehdotin miehelleni, että muuttaisimme sinne ja hankkisimme kotieläimiä, joista pidän valtavasti. Olen maalta kotoisin. Kun minulta kysytään tällaista kysymystä, tämä haaveeni liittyy ehkä eniten jotenkin maalla olemiseen.”

 

Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa?

-Tietysti maksettaisiin jäljellä oleva velka pois. Lisäksi antaisin omille lapsilleni osan siitä rahasummasta heidän oman elämänsä rakentamiseen ja sukulaisille myös eli auttaisin läheisiä ihmisiä sillä tavalla. Lahjoittaisin myös johonkin hyväntekeväisyyteen ja käyttäisin jonkun verran matkailuunkin hieman tietysti. Ei mitään kovinkaan suuria asioita heti ensi alkuun, koska pitäisi sitten miettiä tosi tarkasti, että mitä sitten tekisi. Eli ei kuitenkaan mitää kauhean suuria pilvilinnoja. Olen enemmän sellainen jalat maassa oleva tyyppi.

 

Parasta samkessa ja samkelaisissa?

-Täällä saa hyvin apua ja täällä pystyy tekemään yhteistyötä kollegoiden kanssa hirmuisen hyvin. Ja nyt kun on kotiutunut tänne ja on ollut täällä melkoisen pitkään useamman vuoden ajan, niin olen huomannut, että täällä on myös todella mukavia oppilaita.

 

Terveisiä/neuvoja Samken opiskelijoille?

-Paljonkin olisi sellaisia asioita, joita voisi tähän sanoa. Mutta mielestäni pitäisi muistaa arvostaa omaa itseänsä, koska jokaisessa ihmisessä on jotain hyvää. Se on tosi tärkeää muistaa siinä vaiheessa kun tuntuu, että kaikki muut osaavat niin hyvin ja itse ei osaa. Oman itsensä arvostaminen on yksi todella tärkeä asia. Tietysti kannattaa myös muistaa, että ahkeruus palkitaan, Moni voi vaikuttaa moneen asiaan olemalla ahkera, mutta täytyy muistaa kaikki kohtuudella-periaate. Ei saa kuormittaa itseänsä liikaa, vaan on tärkeää pitää realistinen ote asioihin. Oman elämän kokemuksen perusteella sanoisin myös, että olkaa kiitollisia ihan tavallisista asioista. Nykyaikana mennään ehkä liikaa siinä uskossa, että kaiken pitäisi olla todella hienoa ja upeaa. Sellainen perusasioiden arvostaminen on mielestäni todella tärkeää!

 

Sofia Tuohimaa

 

Matematiikan opettaja kristallinkirkkaasti

Kuka olet? 

– Mä oon Lindin Tapio, matematiikan opettaja 

 Kuinka kauan olet ollut Samkessa töissä? 

 – Kymmenisen vuotta 

 Mikä oli haaveammattisi lapsena? 

 – Niitä oli aika monta. Poliisi, lentäjä, lakimies, lääkäri ja opettaja. Jälkimmäinen toteutui 

 Miten päädyit opettajan ammattiin? 

 – No matematiikka on aina kiinnostanut minua ja sitten oikeastaan armeija-aikoina se tuli minulle kristallinkirkkaaksi, että tämä voisi olla kiva ala ja sitten opiskelin ja innostuin koko ajan lisää. Ja tässä sitä ollaan.  

 Mitä harrastat?  

 – Niitäkin on aika paljon. Talvella hiihtämistä, kesällä rullaluistelemista, melontaa ja biljardia. Olen myös intohimoinen snookerin seuraaja.  

  Minkälainen perhe sinulla on? Entä onko sinulla lemmikkejä?

– Tällä hetkellä asun yksin, mutta perheeseeni kuuluu saksanpaimenkoira Peppi. 

 Suurin haave? 

 – Suurin haaveeni on päästä eläkkeelle todeten, että tulipa tehtyä työt hyvin. 

 Mitä tekisit, jos voittaisi lotossa? 

 – Ostaisin Sammon keskuslukioon lisää oppimateriaalia, pilke silmäkulmassa tietenkin. 

 Mikä on parasta Samkessa ja samkelaisissa? 

 – Samken yhteishenki on äärimmäisen mukavaa ja työni kannalta kollegat ovat loistavia. 

 Terveisiä Samken henkilökunnalle ja opiskelijoille? 

 – Olkaa ahkeria, älkääkä lannistuko! Työnteko palkitaan! 

 

 

Sofia Tuohimaa ja Nea Toijala 

 

 

Huipulla tuulee ja kovaa

Iivari Räsänen on tamperelainen jääkiekkoilija. Nuorella jääkiekkoilijalla on ikää 17 vuotta ja hän opiskelee tällä hetkellä toista vuotta urheilulinjalla Sammon keskuslukiossa. Kalevassa sijaitsevan lukion urheilulinja antaa nuorille mahdollisuuden panostaa kouluun ja urheiluun yhtä aikaisesti.

Iivari seuraa isoveljensä Aapeli Räsäsen jalanjälkiä ja aikoo suorittaa lukion huimassa 2,5 vuodessa. Räsäsellä ei jää koulun ja jääkiekon ohella oikein muuta vapaa-aikaa. Arkipäivät kuluvat koulussa, harjoituksissa ja läksyjen parissa. Viikonloput taas kuluvat pelireissuilla ympäri Suomea. Räsäsen normaaliin arkirutiiniin kuuluu aamulla lähtö treeneihin ja sieltä suoraa kouluun ja koulun jälkeen suoraa treeneihin ja ilta on vapaa-aikaa.

Räsäsen jääkiekkoura on alkanut jo pikku poikana Tapparassa ja tällä hetkellä hän pelaa Tapparan A-junioreissa. Hän myös kuuluu Suomen nuorten maajoukkueeseen Pikkuleijoniin ja on täten päässyt edustamaan Suomea monissa peleissä ja turnauksissa. Vaikka Räsänen ei ehdi viettää vapaa-aikaansa muiden kavereiden kanssa, on hän silti saanut paljon hyviä ystäviä jääkiekon parista.

”Noh, kyllä ne kestää läpi elämän ja onhan meillä aina porukalla hauskaa reeneissä”, sanoo Räsänen.

Jääkiekko on suosittu laji ja sitä harrastaa niin moni ja siksi huipulle pääseminen on vaikeampaa kuin aikaisemmin. Räsäsen unelmana on pelata huipulla. Hänen suunnitelmana on lähteä syksyllä 2019 pelaamaan Amerikkaan.

Teksti: Vilma Palomäki ja Annika Luoto
Kuvat: Vilma Palomäki, Annika Luoto ja Saana Hakala, hakalaphotography.kuvat.fi 

Pentti Koivisto on utelias kokeilemaan kaikkea

Kuka olet?

– Olen Pentti Koivisto, Sammon keskuslukion lehtori. Opetan historiaa ja yhteiskuntaoppia sekä yrittäjyyttä, vaikka se ei oikeastaan ole oma oppiaineensa.

Kuinka kauan olet ollut Samkessa töissä?

– Tulin tänne Samkeen ensimmäisen kerran vuonna 2006 ja olin täällä kolme kuukautta, kunnes lähdin viideksi vuodeksi pois. Olin Tampereen kaupungilta saamallani virkavapaalla ja sen päätyttyä tulin tänne Samkeen takaisin uudestaan vuonna 2010.

Miten päädyit opettajan ammattiin?

– Tietyllä tavalla ajauduin opettajan ammattiin. Siinä vaiheessa, kun piti päättää, niin oli melko tiukat valintakokeet, jotka olivat psyykkisiä haastatteluja. Lähinnä kuitenkin ajattelin, että voin tehdä opettajan hommia ja mahdollisesti tulevaisuudessa voin kokeilla jotain muuta.

Mikä oli haaveammattisi lapsena?

– Lapsena haaveammatit vaihtelivat paljon minun kohdallani. Minulle oli tärkeintä, että tulevaisuuden uraani liittyi ajatus, suuresta määrästä rahaa ja että pääsisi matkustelemaan. Olin miettinyt myös lakaisukoneen kuljettajan ammattia. Tämä lapsuuden haave liittyy ehkä enemmän siihen sen ajan maailmankuvaan, kun kavereillakin saattoi olla samanlaisia haaveita.

Miksi juuri opettajan ammatti?

– En koe, että minun pitäisi nykyaikana vaihtaa ammattia, koska opettajana pääsen toteuttamaan itseäni. Parasta opettajan ammatissa on itsenäisyys sekä oppilaat ja heidän erilaiset persoonansa, jotka tekevät tilanteista vaihtelevia.

Mitä harrastat?

– No, tietysti tähän kuuluu sanoa jotain ylevää. Pyrin lukemaan oikeastaan kaikenlaista kirjallisuutta, mutta erityisesti historiaa ja talouteen liittyviä asioita. Harrastan myös liikuntaa, joko pitkän tai lyhyen matkan juoksua.

Minkälainen perhe sinulla on?

– Olen naimisissa ja sen lisäksi minulla on kolme tytärtä. Vanhin tyttäristäni on tällä hetkellä armeijassa upseerikoulussa, toinen on Klassillisessa lukiossa ja kolmas on yläasteella. Tällä hetkellä minulla ei ole lemmikkejä, mutta lapsillani oli kylläkin kaksi kaniinia, mutta ne ovat jo traagisesti edesmenneitä.

Mikä on suurin haaveesi?

– Suuria haaveita voi olla useitakin, mutta yksi niistä on Afrikassa Kilimanjaron huipulle kiipeäminen ja toinen haave olisi suorittaa purjelentokurssi.

Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa?

– En kertoisi siitä kenellekään ja teeskentelisin aluksi, että kaikki olisi kuten ennenkin. Tekisin sijoituksia ja voisin tehdä jotain irrationaalisia heräteostoksia, esimerkiksi ostaa lentokoneen. Lisäksi voisin lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

Mikä on parasta Samkessa ja samkelaisissa?

– Samkessa on mukava ilmapiiri. Täällä kollegat ovat mukavia ja oppilaat hyväkäytöksisiä. Esimieheni on hyvä tyyppi! Tänne on kiva tulla töihin joka päivä.

Terveisiä/neuvoja Samken opiskelijoille?

– Pitäkää haaveistanne kiinni ja jokaiselle abille hyvää jatkoa!

Sofia Tuohimaa  

Ina Lähteenmaa rikkoo somessa ennakkoluuloja 

Lokakuisen keskiviikkoiltapäivän kylmyys tekee hengityksen huuruiseksi ja käsistä jääkylmät. Ilmassa tuoksuu jo epätavallisen talviselta. Sisällä kahvilassa on onneksi lämmin. Ovesta astuu sisään nuori nainen, jolla on pitkät ja paksut hiukset, tummat eyelinerit vihertävien silmiensä yllä ja iloinen valkoiset hampaat paljastava hymy kasvoillaan. Hän tulee luokseni ja halaamme. Hän on 23-vuotias Ina Lähteenmaa, joka tuli uskoon vuonna 2014.

Uskon asiat olivat kiinnostaneet Lähteenmaata jo ennen kuin hän tuli uskoon. Seinäjoen illassa, joka on helluntaiseurakunnan järjestämä tapahtuma, hän nosti kätensä illan päätteeksi merkiksi siitä, että hän haluaa antaa elämänsä Jeesukselle. Kyseisen illan jälkeen Lähteenmaa jatkoi helluntaiseurakunnassa käymistä: “Se halu käydä siellä seurakunnassa voitti sen ajatuksen siitä mitä muut musta ja siitä ajattelee, se oli niin suuri tarve päästä siellä käymään”. Lähteenmaa alkoi silloin arvostaa kristinuskon ajatusta armosta pelastumisesta ja sitä, kuinka Jeesus kuoli ihmisten puolesta ristillä.

Lähteenmaa on sosiaalisessa mediassa, kuten blogissaan ja Instagramissan eräänlainen suunnannäyttäjä. Pohjoismaissa, kuten Suomessakin, joissa luterilaisuus on pääuskontona, on totuttu pitämään uskon asiat omana tietonaan. Lähteenmaa kuitenkin uskaltaa olla oma itsensä ja kertoa omasta uskostaan ja sen merkityksestä sosiaalisen median kautta. Hän toivoo, että ihmiset voisivat uteliaasti ja ennakkoluulottomasti kuunnella ja ottaa asioista selvää ennen kuin tuomitsevat.

Kahvilasta lähtee asiakkaita, mutta uusia tulee sitä mukaan vanhojen tilalle. Astiat kolisevat ja puheensorina täyttää tilan. Ulkona kylmässä ratikkatyömaalla työskentelevät ihmiset edistyvät työssään ja pitävät taukoja jutellen toisilleen. Mitään edeltävistä ei tee mieli jäädä seuraamaan, sillä Lähteenmaan mielipiteet ja ajatukset vangitsevat niin vahvasti mukaansa. Hänen silmissään näkyy halu kertoa.

Muutaman vuoden takainen hehku, jota ei silloin voinut olla huomaamatta, johtui uskoon tulemisesta. Uskoon tultuaan Lähteenmaa kertoo elämänsä muuttuneen, mutta hän muistuttaa, että tavat ja tottumukset eivät yhdessä yössä muutu. Prosessi lähti hänen kohdallaan liikkeelle armon ja anteeksiannon oivaltamisesta sekä Jeesuksen opetuksista lähimmäisen rakkaudesta. Rukoilu on osa hänen elämäänsä ja joskus sitä tehdään myös ystävien kanssa. Aluksi hänenkin oli hankala tottua ajatukseen, että rukoilu ei olekaan välttämättä yksin tehtävä asia. Konkreettisina muutoksina Lähteenmaa kertoo olevansa Lost & Found –nuortenilloissa yhden host-ryhmän johtaja, jonka tehtävänä on toivottaa nuoret tervetulleiksi. Sosiaalisessa mediassa näkyvä aktiivisuus uskonasioissa on innostanut myös ei-uskovia ottamaan yhteyttä Lähteenmaahan. Esimerkiksi yliopistolla, jossa hän opiskelee, hän on keskustellut ateistin kanssa, ja kertoo, että vaikka onkin niin erilaiset totuudet kummallakin osapuolella, niistä on turha lähteä kilpailemaan, sillä molempien näkemykset ovat yhtä arvokkaita.

“Kun ihminen uskoo Jumalaan, Pyhä henki asuu ihmisessä”, Lähteenmaa kertoo, “se on raamatullinen tosiasia.”  Jumalan läsnäolon tuntee parhaiten esimerkiksi silloin kun rukoilee jonkun puolesta tai joku rukoilee hänen puolestaan. Joskus kuitenkin saattaa tuntua, että Jumala on kaukana. Lähteenmaa muistelee yrityksiään päästä yliopistoon: hän yritti sinnikkäästi ja pääsi sisään neljällä yrittämällä. Hylkäykset tuntuivat totta kai pahalta, ja hän pohtikin, että miksi niin tapahtuu, vaikka hän rukoili kovasti. Usko siihen, että Jumalalla on suunnitelma hänenkin varalleen auttoi jatkamaan. Joskus kärsivällisyyttä testataan.

Lähteenmaa haluaa tulevaisuudessa olla äiti, mutta hänellä on myös unelmia liittyen tulevaan työhön. Hän toivoo, että saisi olla innoittajana puheviestinnän opettajana joko oppilaille tai yritysten työntekijöille. Myös vaikuttaminen yhteiskuntaan nousee esiin. Sitä hän jo tavallaan tekeekin raivaamalla tietä somessa uskosta puhumiselle. Yksi seuraavista askeleista lähitulevaisuudessa saattaa Lähteenmaalle olla kasteelle meneminen. Helluntailaisuudelle tyypillistä on aikuiskaste, joka tehdään uskoon tulleille upottamalla.

Olemme istuneet kahvilassa jo yllättävän kauan. Ihmiset ympärillämme ovat vaihtuneet jo kokonaan uusiin. Ulos lähtiessä kylmä viima osuus poskipäihin. Hyvästelemme ja halaamme, tästä lähdemme eri suuntiin. Hymyilen koko matkan bussissa matkalla kotiin. Osa hänen positiivisesta energiastaan taisi tarttua minuunkin.

Liinu Nieminen 

Filosofian opettaja diggaa jazzista

Kuka olet?

– Olen Sauli Salmela, Sammon keskuslukion filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja. Yliopistolla opetan myös latinan kieltä.

Kuinka kauan olet ollut Samkessa töissä?

– Olen ollut täällä Samkessa töissä ihan alusta asti eli vuodesta 2005 lähtien.

Mikä oli haaveammattisi lapsena?

– Merikapteeni. En muista, miksi.

Mitä harrastat?

– Minulla on paljon erilaisia harrastuksia. Olen jazz-diggari ja soitan pianoa sekä jonkin verran kitaraakin. Tykkään myös liikkua luonnossa. Olin esimerkiksi hiljattain kansallispuistossa muutaman päivän vaelluksella. Lenkkeilen myös aktiivisesti. Luen ja kirjoitan todella paljon, nämä harrastukset liittyvät ammattiini ja opettamiini asioihin.

Minkälainen perhe sinulla on?

-Minulla on 17-vuotias poika ja avovaimo. Tällä hetkellä meillä ei ole lemmikkejä. Meillä oli kyllä koira, mutta meidän piti luopua siitä, koska se joutui olemaan niin paljon yksin kotona, eikä se tottunut siihen koskaan.

Mikä on suurin haaveesi?

-Tulla hyväksi ihmiseksi.

Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa?

– Ainakaan en lopettaisi työntekoa. Luulen, että ryhtyisin tekemään tieteellistä tutkimusta asioista, jotka kiinnostavat minua kovasti, mutta mihin on tällä hetkellä vaikea saada ulkopuolista rahoitusta.

Mikä on parasta Samkessa ja samkelaisissa?

-Samken vahvuus on sama kuin sen ongelma eli kolossaalinen koko. Siinä on hyvää se, että suuri koko mahdollistaa laajan kurssitarjonnan ja todella monille kursseille löytyy tarvittavat 12 opiskelijaa. Iso yhteisö luo intellektuaalista avaruutta. Kun on paljon ihmisiä, niin on paljon ajatuksia, ja kun on paljon ajatuksia, syntyy synergiaa. Tänne hakeutuu ihmisiä, jotka kykenevät olemaan isossa muurahaispesässä, ja ne jotka eivät tullessaan ole sellaisia, kouliintuvat sellaisiksi.

Samken vahvuus on sama kuin sen ongelma eli kolossaalinen koko.

Terveisiä/neuvoja Samken opiskelijoille?

-Aikamme ihmistä vaivaa historian tajun puute, joten lukekaa paljon historiaa, ja kun löydätte oman mielenkiinnonkohteenne tieteiden kentästä, niin perehtykää ensitöiksenne sen historiaan huolella. Jos ei ymmärrä historiaa, niin ei ymmärrä nykyisyyttäkään eikä kykene orientoitumaan tulevaisuuteen. Ja pitäkää myös yllä älyllistä uteliaisuutta.

Sofia Tuohimaa

Kieltenopettajan ammatti löytyi mutkan kautta 

Suvi Nordenswan on viime vuoden syksynä Samkeen saapunut uusi opettaja. Hän on opiskellut Tampereen yliopistossa useita kieliä, joista opettaa nyt Sammon keskuslukiossa espanjaa ja Tammerkosken lukiossa englantia.

 

Mikä oli haaveammattisi lapsena?

– Varmaankin kampaaja. Tykkäsin myös piirtää paljon lapsena, joten ehkä halusin kuitenkin olla eniten kuvittaja.

 

Miten päädyit opettajan ammattiin?

– Se tapahtui vähän mutkan kautta. Aluksi halusin opiskella vain kieliä ja päädyin kääntäjälinjalle. Sitten kuitenkin totesin, että kääntäminen on ihan mukavaa hommaa, mutta ei ehkä minun juttuni. Silloin opettaminen alkoi kiinnostaa. Aloin antaa yksityistunteja ja hain opettajan pedagogisiin opintoihin. Siellä huomasin, että tämä on minun alani ja sillä tiellä olen nyt.

 

Mitä harrastat ja teet vapaa-ajalla?

– Olen harrastanut kuorolaulua yli puolet elämästäni ja harrastan sitä edelleen. Laulan Tampereen yliopiston laulajien opiskelijakuorossa, vaikka olenkin jo työelämässä.

 

Ketä kuuluu perheeseesi?

– Perheeseeni kuuluu vanhemmat, kaksi siskoa, kaksi velipuolta ja avopuoliso. Molemmat siskoistani asuvat ulkomailla, toinen asuu Espanjassa ja toinen Australiassa. Velipuoleni asuvat Helsingissä ja Lahdessa.

 

Onko sinulla lemmikkejä?

– Tällä hetkellä minulla ei ole lemmikkejä. Kun olin lapsi, perheellämme oli aina koira ja toisaalta kaipaan lemmikkikoiriamme.

 

Mikä on suurin haaveesi?

– Vieraileminen kaikilla mantereilla.

 

Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa?

– Matkustaisin sekä ottaisin pitkän loman töistä tehdäkseni vapaaehtoistyötä ulkomailla tai ehkä Suomessa.

 

Mikä on parasta Samkessa ja samkelaisissa?

– Olen ollut sen verran vähän aikaa, ettei asiaa ole tullut mietittyä, mutta esimerkiksi urheilullisuus näkyy ja on selvästi tekevää sekä aktiivista porukkaa.

 

Terveisiä/neuvoja Samken opiskelijoille?

– Opiskelkaa, opiskelkaa, opiskelkaa, mutta ottakaa myös rennosti ja pitäkää välillä hauskaa. Suhtautukaa vakavasti kirjotuksiin, mutta älkää saako hermoromahdusta. Istukaa se kuusi tuntia ja vetäkää täysillä.

 

Reetta Malmivaara ja Sofia Tuohimaa 

Kemian opettaja haaveilee purjehdusreissusta Australiaan 

Kuka olet?

– Olen Riitta Kallio, Sammon keskuslukion kemian opettaja.

Kuinka kauan olet ollut Samkessa töissä?

-Olen ollut täällä Samkessa töissä kuusi vuotta.

Mikä oli haaveammattisi lapsena?

-Opettaja. Lähipiirissäni ja suvussa on ollut aina paljon opettajia. Opettajan työ oli siis minulle tuttu. Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä ja neuvoa muita.

Mitä harrastat?

-Tykkään purjehtia, lenkkeillä ja lasketella. Lisäksi harrastuksiini kuuluu lukeminen ja elokuvien katselu.

Minkälainen perhe? Entä onko sinulla lemmikkejä?

-Perheeseeni kuuluu mieheni ja kaksi poikaa. Meillä ei ole lemmikkejä, mutta meillä on naapurin koira aina säännöllisesti hoidossa ja se on meille melkein kuin lemmikki.

Suurin haave?

-Elämäni on tällä hetkellä todella hyvin, kun kaikki ovat terveitä, minulla on varma työpaikka ja kesäloma on tulossa. Olisi kuitenkin kiva tehdä joskus hieman pidempi purjehdusreissu vaikka Australiaan.

Mitä tekisit jos voittaisit lotossa?

-Tekisin tämän edellä mainitun välivuosihaavereissun ja lähtisin todellakin purjehtimaan sinne Australiaan.

Mikä on parasta Samkessa/samkelaisissa?

-Oppilaat. He ovat mukavan sosiaalisia ja liikunnallisia. Täällä koulussa ei nössöillä eikä nipoteta.

 

Terveisiä/neuvoja Samken opiskelijoille?

-Pitäkää hyvä kesäloma!

 

Sofia Tuohimaa  

 

 

Matematiikan opettajan kotona asuu kuningas

Elina Peltomaa on melko uusi kasvo samkelaisille, mutta oikeastaan hän on aloittanut opettajanuransa Samkessa jo vuonna 2013 opiskellessaan ammattiin. Syksyllä 2016  Elina päätyi takaisin Sammon keskuslukioon opettamaan matematiikkaa ja päätimme tutustua häneen hieman tarkemmin.

Mikä oli haaveammattisi lapsena?

– Äidin mukaan sairaanhoitaja. Matikka tuli kuvioihin lukiossa ja heti pidettyäni ensimmäisen matikantunnin tajusin, että tämä on se juttu. Opettaminen oli aivan mieletöntä ja siitä tuli uskomaton fiilis. Mutta siinä meni kyllä hetki, kun piti miettiä, mitä halusi.

– Toivon aina olevani matikan opettaja ja vain kehittyväni. Matikassa parasta on se, kun kaikki loksahtaa paikalleen ja muuttuu selkeäksi.

Mitä harrastat ja teet vapaa-ajalla?

– Ratkon matikkajuttuja, mutta en sikäli voi sanoa harrastavani matikkaa. Pidän liikunnasta paljon ja monissa eri muodoissa. Muun muassa vaellus, kävelyllä käynti ja telttailu ovat mun juttuja. Talvella tulee liikuttua ulkona vähän vähemmän, joten silloin kuvioihin tulee salilla käynti. Myös lukeminen on lähellä mun sydäntä. Luen kirjoja ihan laidasta laitaan, mutta yleensä, jos töissä on raskasta, niin luen enemmän hömppää ja sitten taas kun töissä ei ole kiire, niin keskityn klassikkoihin.

Ketä kuuluu perheeseesi? Onko lemmikkejä?

– Kissa nimeltään kuningas Väinö Albert I eli ”Väiski” ja mun mies.

Mikä on suurin haaveesi? 

– Hankala kysymys. Ennen viime joulua olin jo pitkään halunnut päästä Uuteen-Seelantiin. Häämatkalle me sitten lähettiin sinne. Meidän reissu oli ihan mieletön! Sitä luontoa ei pysty kuvailemaan, postikorttimaisemaa postikorttimaiseman perään! Siellä oli tosi outoja eläimiä esim. papukaijoja, joista turisteja varoitettiin, koska ne osasivat varastaa autoista, jos ovet eivät olleet lukossa. Ja sitten me nähtiin sellaisia kaloja, jotka kaikki syntyvät poikina, mutta muuttuvat ajan saatossa tytöiksi. Se oli tosi absurdia!

Mitä tekisit jos voittaisit lotossa? 

– Harrastaisin korkoa korolle –ilmiötä, eli sijoittaisin ja malttaisin mieleni.

Mikä on parasta Samkessa ja samkelaisissa?

– Sekä viestintä että urheilu ja sen henkiset ihmiset ovat tosi avoimia ja iloisia. On huikeata, että samkelaiset jäävät vaan juttelemaan tunnin jälkeen kaikesta mahdollisesta. Se avoimuus on Samken omaleimainen piirre. Erikoislinjapainotus tuo oman osansa Samkeen.

Terveisiä/neuvoja Samken opiskelijoille?

– Laskekaa myös pulkkamäkeä, älkää pelkkää matikkaa!

 

Peppi Niemitukia & Reetta Malmivaara