Aihearkisto: Artikkelit

Matematiikan opettaja kristallinkirkkaasti

Kuka olet? 

– Mä oon Lindin Tapio, matematiikan opettaja 

 Kuinka kauan olet ollut Samkessa töissä? 

 – Kymmenisen vuotta 

 Mikä oli haaveammattisi lapsena? 

 – Niitä oli aika monta. Poliisi, lentäjä, lakimies, lääkäri ja opettaja. Jälkimmäinen toteutui 

 Miten päädyit opettajan ammattiin? 

 – No matematiikka on aina kiinnostanut minua ja sitten oikeastaan armeija-aikoina se tuli minulle kristallinkirkkaaksi, että tämä voisi olla kiva ala ja sitten opiskelin ja innostuin koko ajan lisää. Ja tässä sitä ollaan.  

 Mitä harrastat?  

 – Niitäkin on aika paljon. Talvella hiihtämistä, kesällä rullaluistelemista, melontaa ja biljardia. Olen myös intohimoinen snookerin seuraaja.  

  Minkälainen perhe sinulla on? Entä onko sinulla lemmikkejä?

– Tällä hetkellä asun yksin, mutta perheeseeni kuuluu saksanpaimenkoira Peppi. 

 Suurin haave? 

 – Suurin haaveeni on päästä eläkkeelle todeten, että tulipa tehtyä työt hyvin. 

 Mitä tekisit, jos voittaisi lotossa? 

 – Ostaisin Sammon keskuslukioon lisää oppimateriaalia, pilke silmäkulmassa tietenkin. 

 Mikä on parasta Samkessa ja samkelaisissa? 

 – Samken yhteishenki on äärimmäisen mukavaa ja työni kannalta kollegat ovat loistavia. 

 Terveisiä Samken henkilökunnalle ja opiskelijoille? 

 – Olkaa ahkeria, älkääkä lannistuko! Työnteko palkitaan! 

 

 

Sofia Tuohimaa ja Nea Toijala 

 

 

Maailmanhistorian jäljet

Aamupäivällä 14. marraskuuta vuonna 2018 bussi pysähtyi parkkipaikan laidalle. Bussissa odotettiin varauksen rauhallisesti tulevaa päivää. Bussin ovet aukesivat ja bussi tyhjeni hitaasti. Ulkona tuntui pieni jännitys ilmassa – matkamme kohti punaista tiilirakennusta ja koko keskitysleiriä alkoi.

Tiilirakennukselta meidät ohjattiin suoraan sivukujalle, paikkaan, jonne kaikki ryhmävieraat ohjattiin. Sivukuja oli pelottavan kapea ja tunnelma oli ahtaan kiihkeä. Edessämme oli monta ryhmää ja taakse kasautuvat ryhmät vain lisääntyivät. Ryhmän jäsenet tarkastettiin yksitellen kapeassa mutta pitkässä teltassa.

Tarkastuksen jälkeen saavuimme isolle aukiolle, jossa tuntui kuin tilaa olisi ollut loputtomiin ja hengittäminen oli helpompaa. Oppaamme huuteli ryhmänsä paikalle ja jokainen tuli puoliympyrään omalla vauhdillaan. Meille kerrottiin hieman ohjeita, minkä jälkeen suuntasimme kohti pääporttia.

Auschwitz tunnetaan historian puolesta paikkana, jossa tehtiin yksi maailman suurimmista kansanmurhista. Paikka on tunnettu sen kauhistuttavan historian lisäksi myös median keskuudessamme. Kaksi tunnetuinta ja ikonisinta otosta ovat keskitysleirin pääportti ”Arbeit macht frei” ja Auschwitz Birkenau. Kuvat ja videot luovat kuvan maailmasta, jota loppujen lopuksi ei pysty sisäistämään, ellei itse käy keskitysleirillä. Pääportin läpi kulkiessa jokaisen kasvot ja sielut pysähtyvät aikaan, jota harva haluaa edes kuvitella.

Pääportin jälkeen matkasimme leveitä teitä pitkin alueelle, jossa oli paljon samanlaisia tiilirakennuksia, mutta jokainen oli rakennettu omaan tarkoitukseensa. Nousimme kynnysportaat rakennuksen 4 pienelle kuistille. Katsoin kuistilta sivulle kohti muita tiilirakennuksia: ihmiskokeisiin käytettyjä rakennuksia oli uskomaton määrä.

Rakennuksen tilat olivat pienet ja tilaa oli käytetty asuintilana, mutta esille oli laitettu valtavasti erilaista materiaalia.  Esillä oli muun muassa karttoja, kuvia, sanomia sekä pienoismalleja.

Rakennuksen jälkeen suuntasimme kohti seuraavia rakennuksia. Yhden rakennuksen muistan selvästi. Rakennus oli tarkoitettu aikaisemmin työläisten asuttamiseen, mutta museotarkoituksessa rakennuksen läpi kulki yksi pitkä huone, jonka seinillä katsoi monta juutalaistyöläistä kohti kameran linssiä tietämättä muotokuvien päätymisestä miljoonien turistien nähtäville.

Ohjeistettu kierros piti sisällään myös rakennuksen, jossa pystyi nähdä eri juutalaisten tavaroita vaatteista käyttötavaroihin. Rakennuksen viimeisestä kerroksesta ei saanut ottaa kuvia. Kierroksen aikana tämän kauhean rakennuksen sisällä pystyi vain kuvitella, kuinka eri perheet luulivat saavansa uuden elämän ja alun Auschwitz Birkenaun keskitysleirillä. Todellisuudessa tämä uuden elämän metsästys koitui monen kohtaloksi.

Tämän rakennuksen jälkeen kierros suuntasi kohti aluetta, jossa pidettiin vankeja. Alueella on kuuluisa seinä, johon on teloitettu monta henkilöä erilaisista rikoksista, joista keskitysleirin vangit tuomittiin. Monet ajattelevat, että Auschwitzin pääleiri 1:llä kaasutettiin miljoonia juutalaisia, mutta itse pääleirillä kaasukammiota käytettiin hyvin vähän. Auschwitz Birkenau oli tämä joukkotuhoamispaikka, jossa nämä miljoonat juutalaiset kuolivat.

Matkamme jatkui kohti leirin pääväylää, jonka varrelle oli rakennettu hirttotangot. Ruumiit laitettiin ampumisen jälkeen hirttotankoihin, jotta leirin yleinen pelko nousisi ja työläiset tottelisivat. Väylää jatkoimme kohti Auschwitzin johtaja Rudolf Hössin hirttolavaa. Hänen hirttopaikkansa on jätetty keskitysleirille muistoksi. Lavalta pystyi näkemään Hössin asunnon, jossa hän asui keskitysleirin ollessa käytössä.

Hirttopaikalta suuntasimme Auschwitzin pääleirin kaasukammiolle. Kaasukammio oli pieni ja pimeä. Kaasukammiossa oli suihkutilat, joiden katossa oli pienet luukut. Luukuilta heitettiin Zyklon B:tä suihkutilaan ja kaikki lukitussa tilassa olleet kuolivat. Suihkutilojen viereisessä huoneessa oli suoraan kaasukammion polttouunit, joissa ruumiit poltettiin.

Kaasukammion näkemisen jälkeen oli aika pienelle tauolle. Tänä aikana saimme ostaa tuliaisia sekä erilaisia muistoesineitä. Tauon jälkeen tarkoituksena oli siirtyä kierroksen viimeiseen paikkaan eli Auschwitz Birkenaun leirille.

Auschwitz Birkenaun pääportti oli aikoinaan monen henkilön reitti sisään, mutta harvan henkilön tie ulos. Keskitysleirille saapuneet junavaunut, joista sadattuhannet vangit astuivat ulos. Vangit vuorollaan jaettiin kahteen jonoon, joista toinen jono johti suoraan kuolemaan ja toinen kohti sekä fyysisesti että henkisesti raskaaseen työntekoon.

Keskitysleirillä nukuttiin yhteisissä tiloissa, kylmissä ja ankeissa oloissa. Työläisillä oli suuri ja laaja alue, sillä itse keskitysleiri oli valtavan kokoinen. Monet yrittivät leiriltä karkuun, mutta vain hyvin pieni prosentti heistä selviytyi ulos. Lähinnä paikalliset selviytyivät ulos, sillä heillä oli yhteyksiä.

Auschwitzin keskitysleiri oli suuri historiallinen hirmuteko, josta tullaan puhumaan vielä kauan. On hirveää ajatella, että tällaisesta hirmuteosta ei tiedetty paikallisesti kuin vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Teksti ja kuvat: Johannes Siren

Tietokoneita, pelaamista ja naurua, mutta ennen kaikkea yhteisöllisyyttä

Assembly on tietokonefestivaali, jonne tuhannet nuoret kerääntyvät kaksi kertaa vuodessa pelaamaan tai muuten vain touhuamaan tietokoneiden kanssa, mutta ennen kaikkea pitämään hauskaa. Tapahtuma järjestetään kaksi kertaa vuodessa Helsingin messukeskuksessa ja helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna oli taas talviversion vuoro eli Assembly Winter. Lähdin sinne kahden kaverini sekä poikaystäväni kanssa.  

Matkamme alkoi Tampereen juna-asemalta perjantaina suuren tavaramäärän kera. Junaan mahtuminen oli melkoinen pulmapeli, sillä osa matkatavaroistamme ei mahtunut laukuille tarkoitetulle hyllykölle ja tilaa oli vaunussa muutenkin melko vähän. Onneksi lopulta tavaramme löysivät paikkansa ja pääsimme hyvillä mielin aloittamaan matkan kohti Helsingin Pasilaa. 

Kun saavuimme tapahtumapaikalle, tunnelma oli jo katossa. Valojen sammumiseen oli aikaa enää tunti, joten meidän piti kiirehtiä ostamillemme konepaikoille kasamaan tietokoneitamme. On hyvin perinteikästä, että Assemblyillä ja muilla laneilla pelataan pimeässä. Usein moni ottaa erilaisia led- tai muita koristevaloja mukaan luomaan tunnelmaa näyttöjen valojen lisäksi.  

Valojen sammuttua lanit pääsivät alkamaan virallisesti. Sieltä täältä kuului musiikin pauketta ja pelaajien huudahduksia sekä naurua. Aloitimme tapahtuman ensin hakemalla ruokaa läheisestä kaupasta ja sen jälkeen seuraamalla jääkiekkopeliä. Itse pelien pariin maltoin vasta yöllä, sillä sitä ennen halusin myös piirtää pitkästä aikaa piirtopöydälläni.  

Illan aikana kävimme myös tutustumassa Assemblyn yhteistyökumppanien pisteisiin ja kojuihin. Talviversiossa ei ole mitään kovin erikoista ohjelmaa: alueelta löytyi muun muassa e-urheilun kilpailukatsomot, Jimmssin jokavuotinen myymälä sekä suoria lähetyksiä tekevien tubettajien ja muiden vaikuttajien Streamcorner. Kesäisin tekemistä on huomattavasti enemmän, mutta talvisin tapahtuman pääpaino tuntuukin olevan lanittamisessa.  

Heräilimme seuraavaan päivään kahdentoista aikoihin. Nukuin ensimmäisen yön todella huonosti kylmyydestä johtuen, sillä meidät sijoitettiin lähelle ulko-ovia eikä minulla ollut makuupussia vaan ohut viltti. Päivä lähti, lyhyistä unista huolimatta, käyntiin taas piirtämisen parissa, kunnes nälkä alkoi kurnia vatsassa. Tilasimme pizzat, joita joudumme odottamaan melkein kaksi tuntia ruuhkan takia.  

Iltapäivän aikana miespuolinen matkaseurani innostui piirtämisestäni ja he halusivat kokeilla omia luovia taitojaan. Vuorotellen he istuivat tietokoneeni sekä piirtopöytäni äärelle ja taitelivat erilaisia muotokuvia toisistamme. Hauskaa se ainakin oli ja ilmeisesti ihan kivaakin. Piirustuskilpailun jälkeen jatkoimme pelaamista porukalla. 

Päivä kääntyi taas yöksi. Aika oli mennyt todella nopeasti, kun olimme uppoutuneet aivan täysin pelien maailmaan. Tapahtumaan oli mahtunut kaikenlaista, mutta parasta minun mielestäni oli ollut yhteisöllisyys. Yhdessä vaiheessa meidän oikealta puolelta alkoi soimaan Jos sun lysti on ja lähes puolet hallista lähti taputtamaan kappaleen mukana. Ylipäätään se loi todella hyvän tunnelman, kun ympärillä oli paljon saman henkisiä ihmisiä tekemässä samoja juttuja. 

Sunnuntaina oli aika herätä todellisuuteen, pakata tavarat ja palata takaisin kotiin. Surullista oli myös nähdä kaikki se roska, joita jotkut kävijät jättivät jälkeensä. Assembly järjestetään kuitenkin talkoolaistyöllä, joten olisi suotavaa ajatella omaa napaa pidemmälle. Reissun loppuun saimme hieman jännitystä, kun olimme vähällä myöhästyä junasta. Juoksimme matkalaukkuja raahaten loskassa, mutta ehdimme kuin ehdimmekin junaan.  

Iida Vartiainen 

Klassikkonäytelmäkirjailijan teos ajankohtaisemmassa muodossaan

Ensi-iltaansa Tampereen Työväen Teatterilla torstaina 24.1. juhlistanut Myrsky on saanut jo huikeaa palautetta. Näytelmän ohjannut Tiina Puumalainen on tehnyt Shakespearen näytelmästä oman versionsa ja se näkyy.

Myrsky pauhaa ja laiva nitisee liitoksistaan. Aallot nousevat ja salamat jylähtävät tärykalvoilla, kunnes prinssin roolia esittävä Saska Pulkkinen on yli laidan.

Tässä on näytelmä, jossa on onnistuttu liittämään yhteen poikkeuksellisen monia ja suhteessa toisiinsa ristiriitaisia teemoja. Alun perin Myrsky on Shakespearen käsialaa, mutta Tiina Puumalaisen ohjaama versio on nykyajalle tuotu näytelmä, jossa yhdistyy ajankohtaisen ilmastonmuutoksen lisäksi monia Shakespearen kuuluisimpia teemoja kuten rakkaus ja viha.

Prospero (Pentti Helin) on kauan sitten syrjäytetty Milanon valtaistuimelta. Hän törmää vanhoihin vihollisiinsa saarella, jonne hän ajautui tyttärensä Mirandan (Maija Lang) kanssa. Tuulenhenki Arielin (Jaana Oravisto) kanssa Prospero hallitsee vihollisiaan ja heidän seuralaisiaan maagisin keinoin. Vihollisiin kuuluvat muun muassa Prosperon veli ja Milanon nykyinen hallitsija Antonio (Aimo Räsänen) sekä Napolin kuningas Alonso (Juhani Laitala). Näytelmän henkilöiden välillä puhkeaa rakkautta, salamoi vihaa ja kytee kostonhimoa. Huumoriakaan ei puutu koomikkokolmikon (Miia Selin, Samuli Muje ja Jyrki Mänttäri) ansiosta.

Harvoin tulee eteen näytelmä, johon uppoaa mukaan ensimmäisten minuuttien aikana. Varsinkin, kun ensimmäiset minuutit kuluvat siinä, kun yleisö ei tarkoituksellisesti kuule näyttelijöiden puhetta meren kohinan ja pauhinan ylitse.

Tässä kohtaa on hyvä antaa kehuja Teppo Järvisen suunnittelemille lavastuksille sekä valo- ja äänisuunnittelijoille. Tällaista hienoutta ei Shakespearen aikaan ollut. Suuren salin tilaa hyväkseen käyttävät komeat lavasteet sekä näihin liittyvät valo- ja ääniefektit tekevät vaikutuksen ensihetkestä lähtien. Muutaman kohokohdan mainitakseni pitää nostaa esiin näytelmän loppupuolella esiintyvä muoviavaruus ja muoviroskista kootut muoviaallot, jotka on saatu liikkumaan kuin oikea pauhaava meri. Nämä lavasteet tuovat erinomaisesti esiin ilmastonmuutosteemaa. Yksi samaan aikaan vaatimattomimmista ja vaikuttavimmista valaistuksista on näytelmässä pelkkä yksi kirkas valokeila, joka osoitetaan sillä hetkellä puhuvaan näyttelijään. Näin myös Shakespearen tyylinen esiintyminen pääsee enemmän esiin.

Varsinkin näytelmän ensimmäinen puolisko on massiivisia ja vaikuttavia spektaakkeleja täynnä. Isoimman vaikutuksen tekee juuri ennen väliaikaa tapahtuva Arielin manaus -kohtaus, jossa lavasteina käytetään jättiläishyönteisiä, joita liikuttelevat sisältä käsin oikeat ihmiset. Samaan kohtaukseen kuuluva lintumainen olio valtaa katonrajan koko lavan mitalta. Sieltä sen monien metrien pituisia siipiä liikutellaan pelkin ihmisvoimin. Äänet ja valot yhdistettyinä tähän luomukseen saa katsojien silmät suurenemaan.

“Ottaako vai eikö ottaa, sitä ei kannata kauaa miettiä”, toteaa näytelmän henkilö Sebastian. Niinpä, eipä kannata kauaa miettiä, kannattaako Myrsky-näytelmää lähteä katsomaan. Vastaus on tietenkin kyllä.

Elli Kuoppala

kuva: Kari Sunnari/ TTT pressi

Mustavalkoiset aallot keinuttivat Itämerellä

Kylmä mereltä tuleva viima, pakkanen ja nilkkaan asti ulottuva lumi eivät haittaa Silja Linen terminaaliin kiirehtiviä TPS-kannattajia. Jo legendaariseksi muodostunut kannattajaristeily alkaa pian. Terminaaliin päästyään ihmiset avaavat takkiensa vetoketjuja, joiden alta paljastu toinen toistaan hienompia fanipaitoja. Kannattajia on laidasta laitaan: pieniä sylivauvoja, mutta myös eläkeläisiä.

Helpotus ja onnellisuus ovat varmasti kannattajien mielissä päällimmäisinä, sillä TPS katkaisi vain muutamaa tuntia aiemmin viiden ottelun pituisen tappioputkensa kotihallissaan Jukureita vastaan. Kannattajia Turkuun oli kokoontunut poikkeuksellisesti ympäri Suomea, pohjoista myöden.Laivaan päästessään kannattajat lähtevät etsimään hyttejään. Niiden etsimiseen ei ole aikaa käyttää paljoa, sillä pian laivan lähdettyä joukkueen ohjelma alkaa. Jonoa Starlight Palacen kummankin oven takana on paljon jo ennen ovien aukeamista. Melkein kaikki tuolit tulevat täyteen, kun valtava kannattajamäärä ryntää sisään ovien auettua.

Pelaajien, valmentajien ja kannattajien kuvista koostuva video pyörii screeneillä musiikin soidessa taustalla. Kannattajat ovat löytäneet kukin itselleen mieleisen paikan ja odottavat jo innoissaan pelaajien saapumista lavalle. Yökerhossa on kaksi kerrosta, joten hyvällä näköalalla varustettuja paikkoja löytyy paljon.

Joukkue on paikalla jo ennen ohjelman alkua. Heidän ympärillään on ruuhkaa, kun malttamattomat kannattajat haluavat nimikirjoituksia kausikirjoihinsa ja paitoihinsa. Janne Porkka juontaa ohjelman tuttuun tapaan tänäkin vuonna. Hän naurattaa yleisöä ensin muutamalla vitsillä, ja sitten kutsuu pelaajat lavalle yksi kerrallaan. Jokainen vastaanottaa yleisöltä suuret suosionosoitukset. Kaapo Kakon puuttuminen saa kuitenkin hetkeksi surulliset ilmeet varsinkin pienempien kannattajien kasvoille.

Ennen pelaajien yhteistä ohjelmaa, joukkueen kapteeni Ilari Filppula kutsutaan Porkan haastatteluun. Läpi käydään esimerkiksi kulunutta kautta. Kysymysten ja vastausten jälkeen lavalle tuodaan pöytälätkä-peli. Kaikki paikalla olevat joukkueen jäsenet jaetaan päivän pelin mukaisiin ketjuihin ja laitetaan pelaamaan toisiaan vastaan. Pöydän ympärillä on tungosta, joten peli kuvataan Starlight Palacen screeneille kannattajien nähtäville. Ilmeet pelaajien kasvoilla kertovat paljon asenteesta peliä kohtaan: osa on vakavissaan, toiset nauravat.  

Joukkueen päävalmentaja Kalle Kaskinen haastatellaan nopeasti ennen kuin risteilyn ensimmäinen päivä lopetetaan yhteisen ohjelman osalta perinteisesti maalilauluun. Esilaulajina toimivat risteilyllä ensimmäistä kertaa olevat uudet joukkueen jäsenet. Ulkomaalaisilla on aluksi hieman hankaluuksia, mutta kertosäkeen alkaessa hekin innostuvat. Kannattajatkin ryhtyvät mukaan lauluun.

Ohjelman päätyttyä pelaajat ja ruokailun varanneet kannattajat siirtyvät syömään laivan buffettiin. Pelaajilla on paljon tekemistä, kun ruokailun lisäksi he ottavat kuvia kannattajien kanssa, kirjoittavat nimikirjoituksia ja juttelevat halukkaiden kanssa. Ruoan jälkeen sekä pelaajat että kannattajat siirtyivät takaisin yökerhon puolelle tai omiin hytteihinsä.

Aamu valkenee laivan lähtiessä Tukholmasta. Suurin osa risteilijöistä on kuitenkin vielä nukkumassa, koska ilta venyi myöhäiseksi. Ohjelma alkaa puoli yhdeltä, mutta jo tuntia etukäteen on suurin osa paikoista varattu. Tänään myös kannattajat saavat osallistua ohjelmaan aktiivisemmin, varsinkin perheen pienimmät. Joukkueen maskotti Jore Karhu viihdyttää lapsia tanssikilpailun ja tietovisan ohella. Lasten lisäksi myös vanhemmille kannattajille on seurattavaa, nimittäin sykähdyttävin fanipaita –kilpailu, joka saa yleisön huutamaan innoissaan suosikkinsa kohdalla.

Yleisön joukossa on kaksi iloisin ilmein ohjelmaa seuraavaa tyttöä: Wilma ja Jessica. He ovat käyneet halleilla aktiivisesti noin puolentoistakauden ajan, mutta ovat saaneet valtavasti kokemuksia tämän ajan kuluessa. Tämä on heidän ensimmäinen kannattajaristeilynsä.

Fav- ja pikku- etuliitteiden käyttäminen Instagramissa on yleistynyt nuorten kannattajien keskuudessa viime aikoina todella paljon. Käyttäjätilit on perustettu omaa suosikkipelaajaa varten, ja luodaan laittamalla jompikumpi etuliitteistä ja tämän pelaajan sukunimi yhteen. Jessica oli yksi ensimmäisistä tällaisen käyttäjätilin tehneistä faneista. Tällä hetkellä hänellä on @favsiiki –käyttäjätili, joka on olemassa erityisesti TPS:n Oskari Siikin takia. Myös Wilmalla on jääkiekkotili, joka kulkee Patrick Björkstrandin nimen mukaan @favbjorkstrandina.

Tytöt ovat kotoisin Tampereelta. Wilma kannattaa Ilvestä ja Jessica Tapparaa. Tästä huolimatta he ovat ystäviä ja käyvät aina yhdessä peleissä ja muissa jääkiekkoon liittyvissä tapahtumissa. Heille jääkiekosta on muodostunut yhteinen ja tärkeä asia. TPS:n ja sen pelaajien kannattaminen ei suinkaan syrjäyttänyt tamperelaisjoukkueita, vaan tuli näiden rinnalle. Turku, joukkue ja koko kannattajayhteisö tekivät tyttöihin kerta heitolla vaikutuksen.

Kaksikko on 15-ja 16-vuotiaita, joten he eivät olisi tällekään risteilylle päässeet ilman huoltajaa. Tytöt kertovat, että Wilman äiti kulkee usein heidän mukanaan myös halleilla. Jessica sanoo, että jopa pelaajat muistavat Wilman äidin ja arvostavat kovasti tämän antamaa apua.

“Täällä ei tarvii pakkasessa odotella pelaajia”, Jessica nauraa samalla kertoessaan kuinka hienoa risteilyllä on olla, kun pelaajilla on aikaa jutella ja saa nähdä heistä myös rennomman puolen. Risteily on siis selvästi ollut kaverusten mieleen. Jutteluhetken jälkeen tytöt suuntaavat kohti lavaa, sillä pelaajien Meet and Greet on jo hyvässä vauhdissa.

Pelaajien luo on valtavat jonot joka puolelta lavaa. Aivan kiinni toisissaan olevat kannattajat yrittävät sujahtaa lempipelaajiensa luo, mutta liikkuminen ihmismassassa on erittäin vaikeaa. Hiuksia toisten suussa, kyynärpäät viereisten kyljissä ja hiki otsalla. Pienimmät kannattajat pujottelevat sulavasti nimmarikorttiensa kanssa ympäri lavaa, mutta muilla ei ole niin helppoa.

Kun tapaamiset ovat ohi ja kaikki ovat suurin pirtein saaneet nimikirjoitukset ja yhteiskuvat haluamiltaan pelaajilta, päivän ohjelma loppuu. Ennen satamaan saapumista on kuitenkin vielä aikaa. Risteilyväki käy esimerkiksi syömässä ja ostoksilla, tai menevät nukkumaan univelkaansa pois.

Baltic Princess lipuu pikkuhiljaa satamaan. Laivasta terminaaliin siirtyessä ympäriltä kuuluu erinäisiä TPS:n kannatuslaulujen osia ja huudahduksia, jotka kuitenkin maihin saavuttaessa hiljenevät. TPS-perhe hetkeksi taas erkaantuu, mutta monta yhteistä muistoa rikkaampana.

Liinu Nieminen 

8 matkavinkkiä Barcelonaan

Miljoonien rakastama ja asuttama kaupunki Barcelona on kiehtonut ihmisiä jo vuosisatojen ajan. Kaupunkiloman lisäksi se vetää puoleensa hyviä yökerhoja etsiviä nuoria ja rannalle kaipaavia vanhuksia. Espanjan toiseksi suurin kaupunki näkyy usein sarjoissa, kirjoissa ja elokuvissa, mutta sen upeuden voi ainoastaan kokea paikan päällä. Niinpä me, Oona ja Heidi, suuntasimme heinäkuussa 2018 Barcelonaan matkalaukut täynnä värikkäitä kesämekkoja ja mukavia kävelykenkiä. Tässä siis muutamia vinkkejä, joita keräsimme Barcelonassa selviytymiseen. 

  1. Selvitä kulkuvälineet ja tavat etukäteen 

Kuulimme jo ennen Barcelonaan saapumista, että Barcelonassa oli koko kaupungin mittainen taksilakko, joten ensimmäisenä tehtävänä meidän piti selvittää, millä pääsisimme lentokentältä hotellille. Olimme jo rättiväsyneitä päästessämme Barcelonaan, mutta kirsikaksi kakun päälle meidän piti vielä matkustaa metrolla ensin melkein tunti ja sitten kävellä lähes kolme kilometriä matkalaukkujemme kanssa hotellille. 

Kaikkialle matkustettaessa on kannattavaa selvittää kulkuneuvot ja se, että millä pääsee helpoiten päämääräänsä. Barcelonassa pääsee liikkumaan useilla eri julkisilla kulkuneuvoilla, joihin kaikkiin käy yksi ja sama lippu. Viiden päivän lippu maksaa 25 euroa ja sillä pääsee metrojen lisäksi busseihin, lähijuniin ja ratikoihin. Samalla lipulla pääsee myös lentokentältä Barcelonaan ja takaisin. Kaikista kätevimmäksi kulkuneuvoksi totesimme metron. Kaupungin metro oli mukavan siisti ja sillä pääsi todella näppärästi ympäri kaupunkia. 

2. Upeimmat ruokakokemukset löytyvät hiljaisemmilta kujilta 

Espanja on tunnetusti edullisten ruokien ja juomien kotimaa. Barcelonassa ravintolaruokien hinnat olivat myös yllättävän edullisia, ja lähes kaikkialla ruoka oli herkullista. Matkallamme koimme kuitenkin mitä mieleenpainuvimmat ruokakokemukset, kun tutkimme Barcelonan ravintolatarjontaa pintaa syvemmältä. 

Kummankin meidän ehdottoman suosikkipaikkamme löysimme, kun kysyimme paikallisen tatuointiliikkeen työntekijältä suosituksia hyvälle lounaspaikalle. Hän ohjasti meidät kadun päässä olevaan vegaani/luomuravintolaan nimeltä Flax&Kale, josta löytyi upeita sekä terveellisiä annoksia laidasta laitaan. Ihastuimme täysin ravintolaan ja palasimme vielä myöhemmin toisenkin kerran.

Viikonloppua kohden suuntasimme ns. “urbaanille” museoalueelle, josta löysimme museokiertelyn jälkeen pienen ja rennolta vaikuttavan ravintolan syrjäiseltä kujalta. Ravintolan annokset olivat pieniä, emmekä olleet edes varmoja mitä annoksissamme oikein oli, mutta ainakin ne maistuivat aivan taivaalliselle. Emme ikinä saaneet tietää tämän ihastuttavan pikkuravintolan nimeä, mutta annamme silti sille suuren suosituksen. Joten, jos ikinä päädyt Picasso-museon läheisyyteen, yllätä itsesi ja kokeile jotain uutta. 

Viikon kolmannen mieleenpainuvimman aterian söimme hiljaisessa hampurilaispaikassa, jonka myös löysimme lähes sattumalta pieneltä kujalta. Ravintolasta mieleemme jäi sen ihana musiikki, ystävällinen palvelu ja herkulliset hampurilaiset. Paikka oli uusi ja sillä oli ongelmia korttikoneen kanssa, mutta työntekijät hoitivat asian ammattimaisesti ja rauhallisesti.

3. Suuntaa pois keskustan ruuhkasta 

Hotellimme sijaitsi sattumalta lähempänä rantaa kuin keskustaa, vaikka siitä olikin helppo kulkea myös aivan ydinkeskustaan. Barcelonan ydinkeskusta on upea ja täynnä ihmisiä, elämää ja kulttuuria, mutta kuitenkin pidimme enemmän Marinan eli rannan alueesta.  

Itse emme varsinaisesti olleet reissun aikana kertaakaan rannalla ottamassa aurinkoa, mutta rakastimme mennä yöllä istumaan hiekalle, juttelemaan ja katselemaan kaupungin valoja. Rannalla oli paljon ravintoloita, yökerhoja ja paikallisia nuoria, joten iltaisin rannan alue herää erityisesti eloon. 

Barcelonan ydinkeskusta on todella vilkas ja ruuhkainen, joten kannattavaa on suunnata rauhallisemmille alueille, koska sieltä yleensä löytyy vaikka mitä. Hotelli kannattakin valita sen mukaan, mitä kaupungista hakee. Pidimme itse hotellimme sijainnista Marinassa, pääsimme rannalle näppärästi kävellen, ja vaivattomasti metrolla keskustaan sekä muille alueille. 

4. Varo taskuvarkaita ja huijareita 

Tiesimme jo etukäteen, että Barcelona on täynnä ammattilaistaskuvarkaita, joten varauduimme pitämään laukuistamme visusti kiinni. Kuitenkin puolessa välissä matkaa Oonalta varastettiin puhelin, sekä seuraavana iltana vielä lompakko. Onneksemme löysimme lompakon ja vain käteiset oli viety. Seuraavana iltana tapasimmekin ruotsalaisia, joilta yhdeltä oli myöskin varastettu puhelin suoraan kädestä, sekä myöhemmin tapasimme myös suomalaisia interreilaajia, jotka matkustivat kahdella puhelimella ja kolmella pankkikortilla, vaikka heitä oli yhteensä seitsemän. 

Huolehdi siis, että laukkusi pysyy hyvin kiinni, pidät sen itsesi lähellä ja olet hyvin varovainen, etenkin ruuhkaisilla paikoilla. Kun valitsee laukkuaan matkalle, kannattaa aina valita sellainen, joka on kiinni useammalla eri tavalla. Ammattilaistaskuvarkaat osaavat viedä laukustasi puhelimen tai lompakon silmänräpäyksessä.

5. Tutustu nähtävyyksiin hyvin etukäteen 

Barcelonassa heti ensimmäisenä hämmennyimme siitä, kuinka suuri kaupunki oli; siellä on runsaasti tarjontaa kulttuurin, ruuan sekä viihteen suhteen. Niinpä kannattavaa on tutkia kiinnostavia nähtävyyksiä etukäteen, jotta kaupunkiin saapuessasi et ole täysin hukassa. Kannattaa myös ostaa etukäteen liput, sillä useisiin paikkoihin liput ovat menneet jo useita päiviä aikaisemmin. Lipuilla pääsee myös monta tuntia kestävien jonojen ohi näppärästi. 

Ensimmäisenä päivänä menimme koko kaupungin kiertävälle nähtävyysbussimatkalle, jotta tutustuisimme kaupungin tarjontaan paremmin. Turistibusseja kulkee läpi päivän ja lippua voi päivän aikana käyttää niin monta kertaa kuin haluaa. Bussit pysähtyvät suosituimpiin nähtävyyksiin, joissa voi jäädä pois. Kuitenkin senkin jälkeen kaupunki tuntui edelleen hieman hämmentävälle. Kiertelimme loppupäivän kaupunkia ja kävimme mm. La Sagrada Familia-kirkolla ja kuuluisalla La Rambla kadulla. 

Kannattaa myös tutustua epätunnetumpiin nähtävyyksiin. Modernin taiteen museon MEAM:in (European Museum of Modern Art) lisäksi Barcelona tarjoaa vaihtuvia gallerioita ja katutaiteilijoita urbaanin ja uuden taiteen ystäville, kun taas historiasta kiinnostuneiden kannattaa suunnata Barcelonan keskiaikaisille kirkoille, joiden lasimaalauksiin on talletettu kaupungin kiehtova historia. 

6. Kaupungin yöelämä hakee vertojaan 

Jos olet jo 18-vuotta täyttänyt nuori, Barcelona on lähes täydellinen kohde yöelämästä nauttivalle. Barcelona on tunnettu sen jopa pahamaineisesta yöelämästä, mutta itse pidimme juurikin kaupungin eläväisyydestä ja siitä, kuinka täynnä seikkailuja se oli. Yökerhoja löytyy lukemattomasti ympäri kaupunkia, mutta parhaimmat paikat mielestämme löytyy rantakadulta. Sieltä löytyy useampi upea yökerho vierekkäin, joista jokainen on tupaten täynnä ihmisiä keskellä viikkoakin. Yökerhoilta pääsee myös suoraan hiekkarannalle ja merelle, mikä oli hauskaa vaihtelua. Kuitenkin Barcelona on vilkas suurkaupunki, joten suosittelemme olemaan varovainen. 

Useat ulkomailla käyneet ovat törmänneet sisäänheittäjiin, joiden tarkoitus on saada lisää väkeä. Heitä on myös Barcelonassa, mutta kaikki eivät ole yhtä luotettavia. Heidän kertomat tarjoukset saattavat kuulostaa liian hyviltä, mutta voi olla, että he odottavat niistä vastapalvelusta. Joten jos halvat keikkaliput ystävällisyydestä huolimatta tuntuvat liian hyvältä ollakseen totta, kannattaa harkita useampaan otteeseen.

7. Shoppaile! 

Nähtävyyksien, ruuan ja lämmön ohella monet myös suuntaavat Barcelonaan uusien vaatteiden kalastaminen mielessä. Suosittelemme shoppailua Barcelonan keskustassa, josta löytyy vaateliikkeitä laidasta laitaan. Hintataso on sama mitä suomessa, mutta tarjonta on huomattavasti laajempaa. 

Tunnetuimmat sekä suosituimmat shoppailukadut Barcelonassa ovat Passeig de Gracia, ja  Portal del Angel. Portal del Angelista löytyvät yleisimmät sekä edullisemmat liikkeet mm. Zara, Bershka, H&M jne. Ei kannata olla huomioimatta myös Suomesta löytyviä ketjuja, sillä Espanjassa niissä myydään myös paikallisten suunnittelijoiden vaatteita, joita ei löydä muualta. Passeig de Graciasta taas löytyy idyllisempiä merkkiliikkeitä.  

8. Tutustu paikallisiin 

Tuiki tuntemattomia ei kannata heti ensimmäisenä lähestyä, mutta suosittelemme tutustumaan ja juttelemaan mahdollisimman paljon paikallisten sekä muiden turistien kanssa. Etenkin nuorena matkaajana saa paljon enemmän irti, mihin ikinä meneekään, kun avaa itsensä uusille ihmisille sekä kokemuksille. Paikalliset ovat todella mukavia ja avoimia esittelemään kaupunkiaan, kun taas turistit ovat todennäköisesti yhtä innoissaan kaupungista kuin sinäkin.  

Teimme matkamme aikana Barcelonassa useita uusia tuttavia, useista eri maista, joiden kanssa pidämme edelleen yhteyttä. Parasta uusiin ihmisiin tutustumisessa oli se, että vaikka me kuinka rakastammekin toistemme seuraa, he toivat reissuumme uutta näkökulmaa ja muistoja, joita emme olisi kaksin osannut luoda. Lähdemme seuraavalle reissullemme tietäen, että useassa kaupungissa meillä on jo valmiiksi seuraa. 

Oona Koivula & Heidi Tauriainen

Huipulla tuulee ja kovaa

Iivari Räsänen on tamperelainen jääkiekkoilija. Nuorella jääkiekkoilijalla on ikää 17 vuotta ja hän opiskelee tällä hetkellä toista vuotta urheilulinjalla Sammon keskuslukiossa. Kalevassa sijaitsevan lukion urheilulinja antaa nuorille mahdollisuuden panostaa kouluun ja urheiluun yhtä aikaisesti.

Iivari seuraa isoveljensä Aapeli Räsäsen jalanjälkiä ja aikoo suorittaa lukion huimassa 2,5 vuodessa. Räsäsellä ei jää koulun ja jääkiekon ohella oikein muuta vapaa-aikaa. Arkipäivät kuluvat koulussa, harjoituksissa ja läksyjen parissa. Viikonloput taas kuluvat pelireissuilla ympäri Suomea. Räsäsen normaaliin arkirutiiniin kuuluu aamulla lähtö treeneihin ja sieltä suoraa kouluun ja koulun jälkeen suoraa treeneihin ja ilta on vapaa-aikaa.

Räsäsen jääkiekkoura on alkanut jo pikku poikana Tapparassa ja tällä hetkellä hän pelaa Tapparan A-junioreissa. Hän myös kuuluu Suomen nuorten maajoukkueeseen Pikkuleijoniin ja on täten päässyt edustamaan Suomea monissa peleissä ja turnauksissa. Vaikka Räsänen ei ehdi viettää vapaa-aikaansa muiden kavereiden kanssa, on hän silti saanut paljon hyviä ystäviä jääkiekon parista.

”Noh, kyllä ne kestää läpi elämän ja onhan meillä aina porukalla hauskaa reeneissä”, sanoo Räsänen.

Jääkiekko on suosittu laji ja sitä harrastaa niin moni ja siksi huipulle pääseminen on vaikeampaa kuin aikaisemmin. Räsäsen unelmana on pelata huipulla. Hänen suunnitelmana on lähteä syksyllä 2019 pelaamaan Amerikkaan.

Teksti: Vilma Palomäki ja Annika Luoto
Kuvat: Vilma Palomäki, Annika Luoto ja Saana Hakala, hakalaphotography.kuvat.fi 

Pentti Koivisto on utelias kokeilemaan kaikkea

Kuka olet?

– Olen Pentti Koivisto, Sammon keskuslukion lehtori. Opetan historiaa ja yhteiskuntaoppia sekä yrittäjyyttä, vaikka se ei oikeastaan ole oma oppiaineensa.

Kuinka kauan olet ollut Samkessa töissä?

– Tulin tänne Samkeen ensimmäisen kerran vuonna 2006 ja olin täällä kolme kuukautta, kunnes lähdin viideksi vuodeksi pois. Olin Tampereen kaupungilta saamallani virkavapaalla ja sen päätyttyä tulin tänne Samkeen takaisin uudestaan vuonna 2010.

Miten päädyit opettajan ammattiin?

– Tietyllä tavalla ajauduin opettajan ammattiin. Siinä vaiheessa, kun piti päättää, niin oli melko tiukat valintakokeet, jotka olivat psyykkisiä haastatteluja. Lähinnä kuitenkin ajattelin, että voin tehdä opettajan hommia ja mahdollisesti tulevaisuudessa voin kokeilla jotain muuta.

Mikä oli haaveammattisi lapsena?

– Lapsena haaveammatit vaihtelivat paljon minun kohdallani. Minulle oli tärkeintä, että tulevaisuuden uraani liittyi ajatus, suuresta määrästä rahaa ja että pääsisi matkustelemaan. Olin miettinyt myös lakaisukoneen kuljettajan ammattia. Tämä lapsuuden haave liittyy ehkä enemmän siihen sen ajan maailmankuvaan, kun kavereillakin saattoi olla samanlaisia haaveita.

Miksi juuri opettajan ammatti?

– En koe, että minun pitäisi nykyaikana vaihtaa ammattia, koska opettajana pääsen toteuttamaan itseäni. Parasta opettajan ammatissa on itsenäisyys sekä oppilaat ja heidän erilaiset persoonansa, jotka tekevät tilanteista vaihtelevia.

Mitä harrastat?

– No, tietysti tähän kuuluu sanoa jotain ylevää. Pyrin lukemaan oikeastaan kaikenlaista kirjallisuutta, mutta erityisesti historiaa ja talouteen liittyviä asioita. Harrastan myös liikuntaa, joko pitkän tai lyhyen matkan juoksua.

Minkälainen perhe sinulla on?

– Olen naimisissa ja sen lisäksi minulla on kolme tytärtä. Vanhin tyttäristäni on tällä hetkellä armeijassa upseerikoulussa, toinen on Klassillisessa lukiossa ja kolmas on yläasteella. Tällä hetkellä minulla ei ole lemmikkejä, mutta lapsillani oli kylläkin kaksi kaniinia, mutta ne ovat jo traagisesti edesmenneitä.

Mikä on suurin haaveesi?

– Suuria haaveita voi olla useitakin, mutta yksi niistä on Afrikassa Kilimanjaron huipulle kiipeäminen ja toinen haave olisi suorittaa purjelentokurssi.

Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa?

– En kertoisi siitä kenellekään ja teeskentelisin aluksi, että kaikki olisi kuten ennenkin. Tekisin sijoituksia ja voisin tehdä jotain irrationaalisia heräteostoksia, esimerkiksi ostaa lentokoneen. Lisäksi voisin lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

Mikä on parasta Samkessa ja samkelaisissa?

– Samkessa on mukava ilmapiiri. Täällä kollegat ovat mukavia ja oppilaat hyväkäytöksisiä. Esimieheni on hyvä tyyppi! Tänne on kiva tulla töihin joka päivä.

Terveisiä/neuvoja Samken opiskelijoille?

– Pitäkää haaveistanne kiinni ja jokaiselle abille hyvää jatkoa!

Sofia Tuohimaa  

Yrittäjyyden ura esittelyssä

6.11.2018 Sammon Keskuslukiossa vieraili Perttu Ojansuu, Happeo oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Ojansuu kertoi oppilaille yrittäjyystarinansa rehellisellä ja virkistävän avoimella tyylillä, herättäen suuren mielenkiinnon oppilaissa sekä nuorissa yrittäjänaluissa.

35-vuotias sarjayrittäjä aloitti kertomalla itsestään, ja esittelemällä yrityksensä lyhyesti. Hän pystytti anonyymin live-kysely järjestelmän taululle, antaen oppilaille mahdollisuuden kysellä vapaasti askarruttavista asioista liittyen yritysmaailmaan. Aikaisesta aamusta huolimatta opiskelijoilta sateli kysymyksiä taululle taukoamatta, ja Ojansuu mieluisasti vastasi kysymyksiin hänen henkilökohtaisesta elämästään ja opinnoistaan yleisiin kysymyksiin liittyen mm. yritysmaailman toimintaan ja sen kansainvälisyyteen.

Ojansuu avasi opiskelijoille kattavasti henkilökohtaisen yrittäjä-tarinansa. Hän kertoi perustaneensa ensimmäisen pienyrityksensä jo heti valmistuttuaan lukiosta. Tämä ensimmäinen yrittäjäkokemus oli verkkovalmennuskursseja tarjoava firma, jonka Ojansuun perusti kavereidensa kanssa yhteistyössä. Ojansuu kuitenkin tästä jatkoi opiskelemaan kauppatieteitä Tampereen yliopistoon, edeten myöhemmin myös Helsingin Aalto-yliopistoon.

Ideoiden ympäröimänä Ojansuu jatkoi yrittäjälinjalla, tällä kertaa perustaen Gapps Oy:n; Google Cloud -asiantuntija talon. Nykyisin Ojansuu kuitenkin kertoo työskentelevänsä Gapps Oy:ssa lähinnä harrastemielessä, siirtäen painopisteensä Gappsin sisällä syntyneeseen tämän sisarusyritykseen, Happeo Oy:hin.

Nykyisin Amsterdamissa asuva Ojansuu kertoi rehellisesti yrittäjyyden ala- ja ylämäistä, kertoen tämän vaikuttavan helposti myös henkilökohtaisiin ihmissuhteisiin sekä yrittäjyyden olevan raskasta eritoten vaikeimpina aikoina. Hän kuitenkin painotti että matka suuriin voittoihin käy pienin askelin; saman tien ei voi olettaa nousevansa suomen vaikutusvaltaisemmaksi yhtiöksi, vaan tie menestykseen tapahtuu useamman pysäkin kautta.

Ojansuun yrittäjä-tarina oli oiva muistutus opiskelijoille siitä että yhteistyönteko ja verkostoituminen on tärkeäosa yrittäjämaailmaa sekä mitä tahansa urapolkua. Hänen tarinansa varmasti inspiroi useita yrittäjänalkuja, antaen myös arvokkaita elämänneuvoja lukiolaisille tulevaisuuden ura- ja opiskeluvalintoja varten.

 

teksti: Oona Koivula

kuvat: Ville Syrjäkoski

Kaija Koo lauloin jälleen tiensä monien tuhansien suomalaisten sydämiin

Kaija Koo esiintyi loppuunmyydyllä Hartwall Areenalla 30.11-1.12.2018.

Hartwall Areenan katsomot täyttyvät monen ikäisistä naisista sekä miehistä, kun H-hetki alkaa lähestyä. Illan tähden on tarkoitus aloittaa kello kahdeksalta. Valot sammuvat katsomoista ja spottivalot siirtyvät lavalle. Bändi aloittaa soittamaan kaikille tuttua kappaletta Kaunis, rietas, onnellinen. Samalla hetkellä katosta alkaa laskeutua suuri hopeinen discopallo, jonka sisältä lavalle astuu illan artisti Kaija Koo.

Kaija Koon keikka oli upea. Keikalla sai bailata kovien bilehittien tahtiin, herkistyä kuuntelemaan kauniita rakkauslauluja, voimaantua toivoa täynnä olevista kappaleista sekä nauttia Koon upeasta lavakarismasta. Koon jokaisesta kappaleesta hehkui vahva tunne. Hän pystyi liikuttamaan yleisöään voimakkaasti. Häneen tavastaan laulaa ja esiintyä välittyi monien vuosien kokemus. Hän puhui ja kohteli keikkayleisöään kunnioittavasti ja arvostavasti.

Keikan visuaalinen puoli oli suunniteltu viimeisen päälle. Mitään ei ollut liikaa eikä liian vähän. Valot loivat jokaiselle kappaleelle sopivan tunnelman. Ne korostivat kappaleiden sanomaa. Taustatanssijat loivat virikettä esimerkiksi silloin, kun Koo kävi vaihtamassa esiintymisasunsa. Lisäksi tanssijat osasivat luoda herkkyyttä ja iloa liikkeillään. Tanssijoiden lisäksi keikkaa tähdittivät myös monet vierailevat artistit kuten Sanni, Elias Kaskinen ja Michael Monroe.

Keikan settilista oli monipuolinen ja jaettu kolmeen osaan. Koo lauloi sekä uutta tuotantoaan sekä vanhoja hittejänsä.  Kappaleet oli osattu valita niin, että varmasti jokaiselle keikalla olleelle löytyi listalta omia suosikkejaan. Ensimmäisessä osassa kuultiin paljon Koon vanhaa tuotantoa. Kappaleet olivat Koon tunnetuimpia ja luonteeltansa meneviä sekä motivoivia. Toinen osa koostui herkistä ja liikuttavista kappaleista. Tunnelmaa korostettiin tanssijoilla, valoilla sekä Koon kauniilla valkoisella mekolla. Kolmas ja viimeinen osa tiivisti konsertin yhteen. Tämä osio sisälsi sekä vanhaa, että uutta materiaalia. Keikka päättyi upeaan Tinakenkätyttö kappaleeseen. Kappale oli upea lopetus keikalle. Ihmiset tanssivat, lauloivat ja taputtivat mukana. Areenan täytti rauhallinen ja kiitollinen ilmapiiri.

 

Wilma Kyllönen