Kaikki kirjoittajan toimitussihteeri artikkelit

Uusi lukuvuosi, uudet kujeet

Nyt se on alkanut! Nimittäin lukuvuosi 2020–2021 pienellä koronahöystöllä koristeltuna.

Ensimmäinen jakso on jo lopputaputuksia vaille opiskeltu. Olemme päässeet näkemään, että maailma pyörii edelleen radallaan, ainakin suurin piirtein samoin kuin ennenkin. Viime lukuvuoden kevät takaraivoissamme jyskyttäen olemme ihan hyvässä suunnassa kohti lukiosta valmistautumista, kukin omassa vaiheessaan oman näköisellä reitillään.

Voinemme todeta, että jaksamisemme, stressin- ja ajanhallintakykymme sekä motivaatiomme ollessa melkoisella koetuksella, on positiivista päästä eteenpäin. Opiskelu jatkaa kulkuaan, syksyn kirjoitukset ovat jo käynnissä ja tulevaisuus lähestyy meitä yllättävän kovaa vauhtia epäilyttävän sumuverhon takaa. Vielä mennään ja vielä jaksaa.

Tänä syksynä ylioppilaskokeita kirjoittavat ovat opiskelleet etäopetuksessa jo melkein kaksi viikkoa. Loput opiskelijat saavat vielä jännityksellä odottaa, milloin tulee heidän aikansa jäädä kotiin opiskelemaan vai tuleeko ollenkaan.

Saamme nähdä vuoden edetessä pidemmälle, kuinka paljon koronavirus tulee lopulta järjestämään lukuvuottamme Sammon keskuslukiossa. Opiskelijoiden mielissä on jo ainakin syksyn ja keväänkin valmistujaisten järjestely, Vanhojen tanssien ja penkkarien toteutuminen. Vielä ei kannata stressata tapahtumatonta, mutta on hyvä ottaa huomioon erilaisten järjestelyjen mahdollisuus.

Maailma ei ole vielä pysähtynyt paikoilleen. Tehkäämme siis parhaamme. Se riittää ja on enemmän kuin tarpeeksi.

Tsempit ja hyvän onnen toivotukset jokaiselle opiskelijalle ja opettajalle!

 

Elli Kuoppala

Unohtumaton urheiluttomuus

Kuten tiedetään, kuluva kevät on ollut monessa mielessä poikkeuksellinen. Vallitsevasta tilanteesta ovat kärsineet käytännössä kaikki toimijat, mutta yksi laajimmin maailmaa koskettaneista muutoksista on ollut kilpaurheilusarjojen pysähtyminen lähes joka ikisessä maailman maassa. Osalle se on merkinnyt työn, osalle bisneksen ja osalle intohimoisen kannattamisen eli käytännössä elämäntavan keskeytymistä. Monet seurat joutuvatkin pelittömyyden vuoksi taistelemaan enemmän tai vähemmän koko ajan olemassaolonsa puolesta ja kysymys kuuluukin: onko urheilu enää entisensä koronapandemian selättämisen jälkeen?

Tyhjää täynnä, niin kentällä kuin katsomossakin. Tämä on ollut tilanne niin kuvassa näkyvällä, Helsingin Töölössä sijaitsevalla Bolt Arenalla kuin muillakin maailman urheilupyhätöilläkin. . Kuva: hjk.fi

Tässä vaiheessa on toki hyvä täsmentää, että korona ei täysin katoa maapallolta pitkiin aikoihin, eikä se välttämättä katoakaan koskaan. Viruksen leviämisen täydellinen kontrollointi on kuitenkin mahdotonta, mikä aiheuttaa epätietoisuutta. Epätietoisuus puolestaan ajaa sarjoja koko ajan ahtaampaan ja ahtaampaan rakoon, otteluiden pelaamista kun ei voi vältellä loputtomiin. Ottelutapahtumat muodostavat monilla seuroilla ison osan tuloista ja kun ottelutapahtumia ei voida järjestää, seurojen taloudet heikkenevät, koska menot eli esimerkiksi pelaajien ja muiden työntekijöiden palkat sekä stadion- ja hallivuokrat juoksevat koko ajan.

Saksan suurin ja tunnetuin urheilusarja eli jalkapallon Bundesliiga palasi lauantaina 16. toukokuuta reilun kahden kuukauden tauoltaan, ja on nyt ensimmäinen kautensa tauolle asettaneista isoista Euroopan jalkapalloliigoista, joka yrittää jatkaa kauttaan. Mikäli kausi olisi keskeytetty kuten esimerkiksi Ranskassa, Belgiassa ja Alankomaissa, arvioiden mukaan erityisesti pienimmille seuroille elintärkeää tv-rahaa jäisi jakamatta satojen miljoonien eurojen edestä ja noin kolmasosa pääsarjajoukkueista olisi ajautunut konkurssiin. Jos parikin ottelua saadaan pelattua, valoa tunnelin päähän tulee edes hieman tyhjistä katsomoistakin huolimatta.

Tilanne on kuitenkin Saksassakin näyttänyt jo hetken aikaa synkältä, kun sarjatasoa alempana pelaavan Dynamo Dresdenin joukkueesta löytyi todistetusti koronatartunnan saaneita pelaajia ja koko joukkue asetettiin kahden viikon karanteeniin. Joukkue ei voi harjoitella tai pelata karanteenin aikana, eli sunnuntaille 17.5. suunniteltu vierasottelu Hannoveria vastaan jouduttiin luonnollisesti perumaan. Lieneekin vain ajan kysymys, milloin tartuntoja vahvistetaan myös ykkös-Bundesliigan puolelta. Moni fani epäileekin, että sarjaa ei pystytä viemään loppuun asti, vaan peli joudutaan laittamaan ennen pitkää uudestaan poikki. Meneillään olevan kauden ratkaisun kanssa ei myöskään pystytä vitkuttelemaan loputtomiin, sillä seuraava kausi pitäisi saada jo syksyllä vauhtiin. Nämä niin sanotut talvisarjat eli Bundesliigan lisäksi esimerkiksi Englannin Valioliiga ja Espanjan La Liga ovatkin ainakin huhujen mukaan harkinneet väliaikaista siirtymistä muun muassa Suomessa ja Ruotsissa käytettävään kalenterivuoden mukaiseen kauteen, jossa uusi kausi siis alkaisi keväällä.

Seurojen ja niiden pelaajien lisäksi tilanne on luonnollisesti vaikea myös faneille ympäri maailman. Monet haluaisivat jo kovasti päästä katsomaan pelejä, mutta jotkut ovat myös suhtautuneet negatiivisesti sarjojen pyrkimyksiin saada ottelut mahdollisimman nopeasti käyntiin. Tätä on perusteltu muun muassa sillä, että ottelusta ei saada kunnollista nautintoa, jos ja kun niitä joudutaan erityisjärjestelyiden myötä muuttamaan eikä yleisöllä liene katsomoihin vähään aikaan asiaa, ainakaan täysmääräisesti.

Vastaus ensimmäisen kappaleen kysymykseen on siis hyvin todennäköisesti kielteinen. Tämä globaali kriisi vaikuttanee lähitulevaisuuden urheiluihin ainakin siten, että pelaajat mahdollisesti ottavat huomattavasti tarkemmin huomioon hygienian treeneissä ja peleissä sekä osa faneista, ainakin iäkkäämmät, saattavat vältellä katsomoihin menoa vielä jonkin aikaa virallisen sallimisen jälkeenkin. On kuitenkin mahdollista, ellei todennäköistä, että toinen virusaalto iskee jossain vaiheessa.

Tavallinen penkkiurheilija voi kantaa kortensa kekoon pysymällä kotona, kun sitä suositellaan sekä tukemalla paikallisen seuransa taloutta esimerkiksi ostamalla fanituotteita verkkokaupasta. Ja aina voi tietenkin toivoa mahdollisimman nopeaa tilanteen normalisoitumista, sitä tosin taitaa tehdä joka ikinen.

Teksti: Markus Nurmi

Kuva: hjk.fi

Sosiaaliset suhteet poikkeustilanteessa

Koronaviruksen rantauduttua Eurooppaan ja Suomeen, siirryttiin sosiaaliseen kanssakäymisen suhteen ennennäkemättömiin rajoituksiin. Vanhukset eristettiin, perheet sulkeutuivat koteihinsa, koulut ja ravintolat suljettiin.

Länsimaalaiselle, rajattomana kulkevalle ihmiselle tällainen yhteiskunnan sulkeminen tuntuu ahdistavalta ja tilanne epäuskoiselta. Kuitenkin sosiaalisten suhteiden tarve ja kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa on aina ollut hyvin yksilöllistä – toisille eristäytyminen ei ole normiarkea haastavampaa ja toisille sosiaalisuuden puute ajaa mielenterveyden järkkymiseen.

Lapset ja nuoret aikuiset ovat omaksuneet sosiaalisen median käytön jo ennen korona-aaltoa, ja tilanteen vaatima sallittu yhteydenpito muihin tietotekniikan tai puhelimien sovelluksien kautta ei ole heille ongelmallista. Päin vastoin, koronan myötä ehkä useampi on tarttunut puhelimeen ja kysellyt kuulumisia toisiltaan, mikä muutoin olisi normiolosuhteissa saattanut jäädä tekemättä.

Ikäihmisille tilanne on haastavampi. Poikkeustilanteessa moni vanhus tai sairas jää yksin, vain ja ainoastaan hoitohenkilökunnan suoman kanssakäymisen varaan sosiaalisten suhteiden ollessa muutoinkin vähäisiä. Ajan saatossa ovat tutkimukset ja kokemus näyttäneet, että pelkkä yksinäisyys itsessään voi olla tappavaa. Kun mieli on apea, liikkuminen vähenee ja kunto laskee. Vanhukselle nykyaikaisen puhelimen käyttö on vaikeaa, ja se totuttu perheenjäsenten tekemä viikoittainen vierailu jää pitkäksi aikaa tekemättä riskien takia.

Yhtä kaikki, tutkittua on, että sosiaaliset suhteet ovat tie parempaan terveyteen iästä ja statuksesta riippumatta, ja suhteita pitää vaalia tilanteessa kuin tilanteessa. Korona on osoittanut lyhyessä ajassa sen, kuinka tärkeää ihmiselle on sosiaalisuus ja kanssakäyminen muiden kanssa. Toivomme pandemian laantumista ja loppumista, arjen tasoittumista entiseen, mutta myös sitä, että toisista välittäminen ja sosiaalinen yhteydenpito jatkuvat näillä uusilla opituilla metodeilla, mitä koronan myötä olemme joutuneet omaksumaan.

Teksti: Vilma Palomäki

Kuva: https://pixabay.com/photos/coronavirus-corona-quarantine-4940076/

Ulkona liikkumisen uudet tuulet — kolme tapaa hyödyntää puhelinta ulkoilussa

Poikkeustilanteen myötä moni on alkanut kehitellä uusia harrastuksia ja ennen kaikkea alkanut ulkoilemaan enemmän. Perinteisen lenkkeilyn tai koiran ulkoilutuksen rinnalle voi kuitenkin keksiä uudenlaista puuhaa. Mikä olisikaan parempaa teknologian ympäröivässä maailmassa, kuin yhdistää oma älylaite ja liikkuminen. Tässä jutussa esitellään kolme vaihtoehtoista harrastusta ulkona, joissa puhelimella on välttämätön rooli.  

Pokemon Go  

Peli soveltuu erinomaisesti muutenkin pelaamisesta kiinnostuneillemutta miksei myös muillekin. Siihen on helppo päästä kiinni eikä siihen tarvita erityisempiä pelitaitojaKilometrit karttuvat huomaamattamutta pelatessa on silti tärkeää muistaa kiinnittää huomiota ympäristöön. 

Pokemon Go on vuonna 2016 julkaistu AR-toimintoon eli lisättyyn todellisuuteen perustuva mobiilipeli, jonka idea on yksinkertaistettuna napata Pokemoneja.  Pelimaailma sijoittuu todellisuuteen, sillä pelissä kuljetaan oikeilla kartoilla, samalla kun GPS paikantaa sijaintia. Voit siis käytännössä napata Pokemonin kiinni vaikka omalta kotisohvalta.  

Pelissä luodaan ensin oma hahmo sekä käyttäjätili. Samalla valitaan yksi tiimi, johon liittyä. Vaihtoehtoina on punainen, sininen tai keltainen tiimi. Luomasi hahmo ilmestyy kartalle siihen kohtaan, jossa itse olet. Liikkuminen tapahtuu oikeassa elämässä, eli hahmo liikkuu silloin, kun liikut oikeasti. Pokemonit ilmestyvät kartalle hahmon viereen. Nappaamisessa voi hyödyntää AR-ominaisuutta, jolloin Pokemon ilmestyy takakameran kuvaamalle alueelle.  

Kartalle on lisätty Pokestop –kohteita sekä isompia rakennuksia eli saleja esimerkiksi nähtävyyksien tai muiden rakennuksien kohdalle. Pokestopeilta saa esimerkiksi pokepalloja ja muita tarvikkeita, kun taas salilla käydään jatkuvasti valtaamiskamppailua eri joukkueiden väleillä.  

Pelistä löytyy paljon muitakin ominaisuuksia sekä paljon mielenkiintoista tekemistä. Esimerkiksi saleille ilmestyy tietyin ajoin raideja, joista voi napata itselleen uuden Pokemonin voitetun taistelun päätteeksi. Pelistä löytyy myös tehtäviä, joita suorittamalla saa uusia tavaroita ja PokemonejaSovellusta ei aina tarvitse pitää auki, sillä kilometrit kiertyvät myös, jos Adventure Sync –ominaisuus on kytketty päälle.  

Alta voit katsoa pelin julkaisutrailerin viiden vuoden takaa, jossa esitellään pelin idea. Traileri ei kuitenkaan vastaa täysin pelin oikeaa sisältöä. Lisää pelin sisällöstä voit lukea esimerkiksi osoitteesta www.pokemon.com. 

Geokätköily  

Geokätköily on helppo aloittaa ja sopii kaiken ikäisille. Kätköt voi valita niiden haastavuuden perusteella, joten tekemistä löytyy jokaiselle. Yksi parhaista puolista onkin lajin palkitsevuus, kun pitkän pohdinnan jälkeen kätkö viimein löytyy. 

Geokätköily on ikään kuin aarteiden etsintää. Niiden löytämistä varten tarvitsee GPS-laitteen, joka nykyään on yleisemmin älypuhelin. Osoitteessa www.geocaching.com luodaan ensin käyttäjätunnusPuhelimeen kannattaa ladata kätköilyä varten sovellus, esimerkiksi alkuperäinen Geocaching® tai c:geo 

Sovelluksesta näkee kartan sekä erilaisten kätköjen sijainnit. Yleisimpiä kätkötyyppejä ovat tradi-, multi- ja mysteerikätköt. Tradikätköiksi kutsutaan sellaista, jonka koordinaateista löytyy kätkö eli jonkinlainen purkkiNe voivat olla aivan pikkuruisia eli mikroja, melko suuria tai jotain siltä väliltä.  

Multikätkö tarkoittaa moniosaista kätköä. Aloituskoordinaatit on ehkä annettu tai ne pitää itse selvittää kätkön tietojen perusteella. Yksinkertaisimmillaan ensimmäisestä pisteestä löytyy koordinaatit seuraavalle ja niiden edelleen, kunnes varsinainen kätkö löytyy.  

Mysteerikätkö on nimensä mukaisesti mysteeri, eli sen koordinaatit pitää itse selvittää esimerkiksi arvoituksen avulla. Tällainen voi olla myös kenttämysteeri, eli kätkölle on koordinaatit, mutta esimerkiksi sen avaamiseen liittyy pulma.  

Muita kätkötyyppejä ovat esimerkiksi GeolodjutWherigotGeokohteet ja Virtuaalikätköt. Näihin kaikkiin kätköihin ja koko geokätköilyoppaaseen voit tutustua suomenkielisellä sivustolla geokätköt.fi. Sivustolta löytyy myös etiketti ja muut tärkeät ohjeet.  

Jos kätkö on purkillinen, kirjataan löytymispäivämäärä ja oma nimimerkki purkista löytyvään lokikirjaan. Tämän lisäksi niin kutsuttu loggaus tehdään myös nettiin, eli esimerkiksi sovellukseen. 

Alla oleva video esittelee geokätköilyn lyhyesti ja ytimekkäästi. Videoon on tarjolla suomenkieliset tekstitykset. 

MOBO  

Mobo on erinomainen keino harrastaa suunnistusta itsekseen ilman seuraa ja muuta yhteisöä. Rasteja voi kiertää rauhassa nauttien samalla luonnosta tai yrittäen saada mahdollisimman hyvän ajan, jolloin kierroksesta muodostuu erinomainen treeni. 

Mobo on Virosta lähtöisin oleva mobiilisuunnistukseen tarkoitettu sovellus, joka on uudenaikaisempi valinta kiintorasteille. Palvelu on tarkoitettu suunnistukseen tutustuville, mutta myös kokeneille suunnistajille. Sovelluksesta löytyy kaikki suunnistukselle olennainen: kartat, kompassi ja leimauslaite. 

Ensimmäiseksi puhelimeen tulee ladata MOBO-sovellus ja luoda sinne käyttäjätili. Tällä hetkellä sovelluksesta on tarjolla kaksi eri versiota, joista MOBO 2 on uudempi versio ja soveltuu paremmin päivitetyille käyttöjärjestelmille.  

Sovelluksesta löytyy useita karttoja eri alueilta, kuten Tampereelta Kämmenniemestä sekä Suolijärveltä. Reitti aloitetaan kartalta löytyvältä lähtöpaikalta eli kolmiolta tai miltä tahansa rastilta eli ympyrältä. Lähtö ja rastit leimataan OR-koodilla puhelimen kameran avulla painamalla kartan vierestä löytyvää kameran kuvaa. Osassa rasteissa leimaamisen voi tehdä myös NFC-tarran avulla, eli puhelin viedään sen lähelle, jolloin se tunnistaa ja leimaa rastin.  

Tarkemmat ohjeet MOBOn käyttämiseen löytyy osoitteesta mobo.suunnistus.fi. Alla olevasta videosta näet, miten sovellus toimii käytännössä.

Kirjoittanut ja kuvittanut Iida Vartiainen

Videot ovat YouTube tileiltä: The Official Pokémon YouTube channel, Geocaching ja Suunnistusliitto

Kuusi “pakko katsoa” -elokuvaa

Olen suuri elokuvien fani. Katselen elokuvia lähes päivittäin ja juttelen elokuvista ystävieni kanssa lähes aina. Kerran ystäväni kertoi kirjoittaneensa oman listan elokuvista, jotka hänen mielestään kaikkien on pakko katsoa. Idea oli mielestäni aivan loistava. Niinpä päätin itse tehdä samanlaisen listan. Halusin keskittyä enemmän yksittäisiin elokuviin, kuin tunnettuihin elokuvasarjoihin kuten esimerkiksi Harry Potter elokuviin. Halusin, että valitsemani elokuvat ovat helppo katsoa, eivätkä vaadi monen muun elokuvan katsomista.

Ensimmäisenä haluan mainita muutaman scifi-elokuvan. Inception on yksi niistä elokuvista, joka saattaa sekoittaa ihmisen mielen. Elokuvassa käytetään unienjakamisteknologiaa. Siinä seikkaillaan ihmisten unissa, joissa on unia, joissa on unia. Inception on tällä listalla sen käsikirjoituksen ja mahtavien hahmojen takia. Elokuva jättää ajateltavaa ja on aivan ainutlaatuinen.

Seuraava elokuva on nimeltään Arrival. Elokuvassa kaksitoista avaruusalusta laskeutuu maan pinnalle. Amerikan armeija kutsuu kielitieteilijän auttamaan heitä selvittämään vieraiden aikeita. Arrival on loistava kertomus kielen tärkeydestä ja tavoista, joilla me kommunikoimme keskenämme. Lisäksi elokuvan tunnelma on koko ajan tiivis. Elokuva on minun mielestäni ehdottomasti scifi-elokuvien parhautta.

Seuraavana listalla on scifi ja seikkailu elokuva Jurassic Park. Elokuvassa tiedemiehet ovat löytäneet keinon kopioida dinosaurusten dna:n ja perustavat dinosauruspuiston. Tämä elokuva on listalla nimenomaan sen tarinan ja sen efektien ansiosta. Kun elokuva tehtiin, tietokone animaatio ei ollut vielä samalla tasolla kuin nykyään. Siksi elokuvassa piti yrittää luoda illuusio siitä, että dinosaurukset ovat paikalla näyttämättä dinosauruksia itseään. Elokuva onnistuukin siinä upeasti.

Ensimmäisellä kerralla kun kirjoitin listani, siinä oli lähes kaikki Quentin Tarantinon tekemät elokuvat. Todellisuudessa ne kaikki olisivat mahtava katsoa. Jos haluaa nähdä vain yhden niistä, kannattaa katsoa Pulp Fiction. Pulp Fiction kertoo simppeliä tarinaa väkivallasta. Syy miksi elokuva olisi pakko katsoa, on sen käsikirjoituksessa. Elokuvassa kohtaukset ovat sekaisin. Ne eivät mene kronologisessa järjestyksessä. Lisäksi elokuvassa on klassista Tarantino huumoria ja aivan mahtavaa dialogia.

Seuraavana paikan tällä listalla saa elokuva nimeltä Mamma mia. Elokuva on romanttinen musikaali komedia. Se kertoo tarinan naimisiin menevästä tytöstä, joka haluaa löytää isänsä. Kertomatta äidilleen hän lähettää kutsun kolmelle miehelle, joista joku voi olla hänen isänsä. Parasta elokuvassa on kuitenkin se, että se on kirjoitettu Abban kappaleiden pohjalle. Elokuvan musiikki on siis aivan mahtava ja kappaleet sopivat tarinaan loistavasti. Lisäksi tätä elokuvaa voisi kutsua klassikoksi.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä listalle kuuluu Fight Club. Haluaisin kertoa elokuvasta enemmän, mutta itse elokuvaa lainaten: ” The first rule of Fight Club is: You do not talk about Fight Club.” Jos yhden elokuvan tältä listalta haluat katsoa, katso Fight Club!

Kirjoittanut Nea Toijala

Vuonna 85 livenä

Maailmalla vallitseva pandemia ja siitä johtuvat rajoitukset ovat pakottaneet ihmiset sopeutumaan täysin uuteen tilanteeseen. Sopeutumisen helpottamiseksi, ovat useat artistit ja esiintyjät järjestäneet viime aikoina erilaisia virtuaaliesityksiä. Vappuaattona suositun JVG -yhtyeen virtuaalikeikan lisäksi, saivat useat suomalaiset nauttia huippusuositun Vuonna 85 -teatterimusikaalin livestreamista.

Vuonna 85 on Suomen teatterihistorian katsotuin musikaalikantaesitys. Riku Suokkaan ohjaamaa ja hänen lisäksi Heikki Syrjän käsikirjoittamaa musikaalia esitettiin Tampereen Työväen Teatterilla vuosina 2006–2013. Esityksestä on tehty muutama eri versio ja sen on kaikissa sen versioissa nähnyt jopa 540 000 Suomalaista, eli jopa noin 10 prosenttia koko väestöstä.

Se oli vuosi, jolloin sattui ja tapahtui. Se oli vuosi, jolloin oikeastaan kaikki alkoi. Ja se vuosi oli -85. Lyhyesti, Vuonna 85 on tarina rakkaudesta, ystävyydestä, petoksesta ja hauskanpidosta. Esityksessä Tommi Turmiola tapaa elämänsä rakkauden Karoliinan, mutta heidän tiensä erkanevat. Pitkän kuuman kesän Karoliinan etsiskelyn jälkeen Tommi palaa parhaan ystävänsä Pallen baariin Alabamaan, jossa saa kuulla Karoliinan ja Pallen löytäneen toisensa. Yhtäaikaisesti työporukka Lokomolta viihdyttää katsojia omalla hauskanpidollaan ja sekoilullaan. Tässä musikaalissa sekä parissuhteet että ystävyyssuhteet sekoittuvat usealla tavalla, mutta kaikesta kyllä selvitään tavalla tai toisella. Musikaalin musiikki koostuu Eppu Normaalin, Juicen ja Popedan kappaleista

Livestream oli nähtävillä ilmaiseksi YouTubesta, sekä Facebookista esitystä vasta varten luoduilla kanavilla ja parhaimmillaan streamia katsoi yhteensä yli 10 000 ihmistä. Livestream toteutui kaiken kaikkiaan mainiosti. Ruudulla näytettiin yhtäaikaisesti Suokkaan ja Syrjän juontoa, sekä tietenkin aina kyseisen kohtauksen roolihahmot. Laulukohtauksissa oli nähtävillä myös omassa ruudussaan TTT:llä kuvatun alkuperäisen musikaalin versio kyseisestä kohtauksesta. Yhteys ei pätkinyt lähestulkoon ollenkaan ja kuviot olivat hyvin selkeät alusta loppuun. Pariin otteeseen petti katsojien lisäksi myös näyttelijöillä ja juontajilla pokka, mutta erittäin hauskasti ja hyväksyttävästi.

Livestreamin näyttelijäkaartiin kuuluivat samat näyttelijät, kuin alkuperäiseen teatterimusikaaliin. Näihin näyttelijöihin kuuluivat Sami Hintsanen, Kaisa Hela, Jari Ahola, Mikko Nousiainen, Pentti Helin, Mika Honkanen, Ilkka A. Jokinen, Eriikka Väliahde, Jari Leppänen, Antti Seppä ja Kristiina Hakovirta. Lisäksi, esityksen musiikista vastasi alkuperäinen Alabama House Band, johon kuului Pekka Siistonen, Ari Toikka, Louie So, Jussi Ojanen ja Teemu Broman. Alabama House Band, Sami Hintsanen mukanaan, vastasi myös lukudraaman jälkeen järjestetyistä Kasaribileistä. Kasaribileissä bändi soitti aikaisemmin järjestetyn yleisöäänestyksen perusteella top 10 kasariklassikkoa.

Suokas ja Syrjä visioivat ennen esitystä TTT:n tiedotteessa, että: ”Vuonna 85-livestream on verkossa tapahtuva, kollektiivinen koko kansan kokemus, jonka aikana voi unohtaa koronaviruksen, ja keskittyä hyvän mielen tarinaan manserock-klassikoiden säestämänä. Tarkoitus on, että vappuaattona, Suomen virallisena karnevaalipäivänä, yleisö pukeutuu 80-luvun vaatteisiin, juhlii, lähettää kuvia someen ja laulaa näyttelijöiden mukana, kukin omissa kodeissaan.” Mielestäni tämä tavoite onnistui kyllä erinomaisesti ja piristi varmasti usean vanhan ja uuden fanin vappuaattoa!

teksti: Jessica So

The Crown -sarja lumoaa keksittyjen tarinoiden ja historian avulla

The Crown on Netflix-alkuperäissarja, jonka on käsikirjoittanut ja luonut Peter Morgan. Sarja perustuu ja kertoo kuningatar Elisabeth II:sta. Ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin Netflix tilausvideopalvelussa 4. marraskuuta vuonna 2016. Sarja palkittiin parhaan draamasarjan, sekä parhaan naispääosan, Golden Globella vuoden 2017 Golden Globe gaalassa.

Sarja kertoo kuningatar Elisabeth II:sen elämästä ja tapahtumista. Sarja on saanut paljon kritiikkiä brittiläiseltä historiantutkijalta, koska sarja vääristelee tapahtumia ja antaa niistä väärän kuvan. Sarjan kaikki tapahtumat eivät ole kuitenkaan faktaa, onhan kyseessä sarja. Sarja on myös herättänyt paljon mielenkiintoa Britannian kuninkaallista perhettä kohtaan.

Ensimmäistä sekä toista tuotantokautta tähdittää Claire Foy. Hän esittää sarjan päähenkilöä eli itse nuorta Elisabeth II:sta. Toista sarjan päähenkilöistä näyttelee Matt Smith, joka esittää sarjassa nuorta prinssi Philipiä.

The Crown julkaisi kolmannen tuotantokauden 17. marraskuuta vuonna 2019. Tuotantokausi sisältää vain kymmenen jaksoa ja näyttelijätkin ovat vaihtuneet kolmanteen tuotantokauteen mennessä. Kolmatta tuotantokautta tähdittää Kuningatar Elisabeth II:sen roolissa näyttelijä Olivia Colman ja Prinssi Philipia näyttelee Tobias Menzies. Sarjasta pitäisi ilmestyä  neljäs tuotantokausi vuonna 2020.

Mielestäni sarja on loistava. Olenkin katsonut kaikki tähän mennessä julkaistut tuotantokaudet useampaan kertaan Netflix-palvelusta. Sarja on hyvin koukuttava jo pelkästään siksi, että se kertoo nuoresta kuningattaresta, mutta myös siksi, että sarja kertoo maailman pisimpään hallinneen monarkin elämästä ja lapsuudesta. Sarja on myös hienosti ja luovasti toteutettu. Jaksoihin on sisällytetty aivan ihka oikeaakin videokuvaa. Esimerkiksi Kuningatar Elisabeth II:sen kruunajaisiin on liitetty materiaalia vuodelta 1953.

Sarjassa itse kuningatar kuvataan hieman hiljaisena ja ujona. Hänen on vaikea löytää omaa paikkaansa hänen isänsä Yrjö IV:n kuoleman jälkeen. Sarja antaa kuitenkin hyvin kuvaa tuon ajan tavoista sekä tapahtumista.

 

Kirjoittanut Annika Luoto

Mun kirjapäiväkirja: Matkantekijä-kirjasarjan toinen osa ei myöskään jättänyt kylmäksi 

Diana Gabaldonin kirjoittaman Muukalainen-romaanin jälkeen luin Matkantekijä-sarjan toisen osan, Sudenkorennon. Tämä oli edellistä osaa paljon intensiivisempi niin juoneltaan kuin henkilöiden välisiltä suhteiltakin. 

Clairen tarinaa jatketaan hieman erilaisessa muodossa, nimittäin muistelmana. Claire kertoo tyttärelleen Briannalle koko tarinan siitä, miten hän itse sai alkunsa ja mitä hänen biologiselle isälleen ja Clairelle itselleen tapahtui. Clairen ja Jamien syvä rakkaustarina saa riipivän surullisen lopun, vai loppuuko se sittenkään vielä tässä kirjassa?  

Tämä kirja sai tunteet pintaan. Hieno, mutkaton ja tunteet hienosti lukijalle välittävä kerronta oli aivan mahtavaa lukea. Tähänkin kirjaan upposi välillä niin, että kadotti ajantajun. 

Kirjassa esiteltiin yksi, jos toinenkin uusi henkilö, mutta jäin miettimään eniten Rogerin suhdetta Clairen tyttäreen Briannaan. Jään innolla odottamaan, miten hänen käy vai käykö ollenkaan seuraavassa osassa. 

Diana Gabaldonin kirjat näyttävät olevan tunnusomaisesti hyviä pakokeinoja arjesta. Tätä Matkantekijä-sarjaa lukiessa fyysinen maailma tuntuu unohtuvan välillä kokonaan. Tässä olisi siis erittäin hyvä vastapaino lukioarjelle, erittäin iso vink vink kiireisille lukiolaisille. 

 

Tämä juttu on osa Mun kirjapäiväkirja -sarjaa, jota kirjoittaa Elli Kuoppala. 

SamkeCast #03 Poikkeustilan tunnelmia

SamkeCastin kolmannessa jaksossa Iida Vartiainen, Johannes Siren ja Veera Naumanen jutustelevat yhdessä viimeistä kertaa.

Valmistuminen häämöttää ja lukio lähenee loppuaan. Ajankohtainen
korona puhututtaa, koska lähes kaikki suunnitelmat ovat menneet uusiksi sen takia. Miten etäopiskelu on sujunut? Entä miten käy pääsykokeiden tai kesätöiden? Kuuntele!

Vieraile myös Viestinnän soundcloud-tilillä. 

Tempo-biisin laulaja näyttää, kuka Bess oikeasti on

Suomalaisen musiikkibisneksen melko uusi artistitulokaskiinnitys Bess, oikealta nimeltään Essi Launimo, julkaisi omaa artistinimeään kantavan debyyttialbuminsa 22. marraskuuta 2019. Tykkäsin suuresti hittisinglestä Tempo joskus aikoinaan, mutta silti kyseinen albumi osasi yllättää.

Albumin kansi on visuaalisesti hieno, ja kuvaa Bessiä hyvin, koska hänen tyylinsä tunnistaa violetista ja varsinkin hänen violetiksi värjätyistä hiuksistaan. Albumin teemoina ovat muun muassa alkoholin liikakäyttö sekä intohimoinen ja kiivas rakastuminen.

Bess on kirjoittanut biisinsä itse ja se on yksi albumin hyvistä puolista. Mukana biisien teossa on ollut myös Antti Hakala, joka tunnetaan paremmin taiteilijanimellään Nopsajalka. Lempibiisejäni levyltä ovat Yhden Liikaa, Irti, Läpinäkyvää (feat. F), Pidä musta kii ja Feng Shui.  Biisit ovat hyvin samankaltaisia.

Läpinäkyvää-biisillä fiittaava F eli Fanni Sjöholm on hyvä artisti ja pidän hänen muusta tuotannostaan, joten siksi Läpinäkyvää kuulostaa minusta hyvältä ja hänen räppinsä sopii siihen. Luulin itse asiassa aluksi, että itse pääartisti Bess lauloi F:n osuuden, sillä heillä on hyvin samanlaiset äänet.

Vähiten pidän ainakin biiseistä  en haluu rakastuu ja Yöeläin. Ensimmäiseksi mainitsemani biisi on jotenkin todella epävireisen kuuloinen, epätoivoinen ja hieman teennäisen kuuloinen. Yöeläin jotenkin tulee vain aina ohitettua, kun se tulee vastaan Spotifyssa satunnaistoistona.

Albumille annan arvosanan 3 asteikolla 1-5. Bessistä tullaan kuulemaan vielä lisää pian, siitä ainakin olen varma, kun kuuntelin tämän albumin.

Teksti: Sofia Tuohimaa

Kuva: Ansku Sinisalo