Kaikki kirjoittajan sannatikka artikkelit

Ilmastojournalismia Hyvän sään aikana

Keväällä 2019 osa Sammon keskuslukion opiskelijoista pääsi kokeilemaan Pop-up -toimituksessa työskentelyä. Hyvän sään aikana -verkkomedian kanssa yhteistyössä tehty projekti opetti opiskelijoille uudella tavalla tekstien työstämistä. Opiskelijoiden työtä oli johtamassa osa verkkomedian tekijöistä. Yksi heistä oli some-tiimiä koordinoinut Elli Harju.

“Toimittajan hommat on just mun juttu”, toteaa Tampereen yliopistosta valmistuva Elli Harju, 25.

Harju opiskelee kuudetta vuotta Tampereen yliopistossa. Hän on valmistunut kandidaatiksi journalistiikan ja viestinnän ohjelmasta.

Harjua toimittajuus on kiinnostanut jo yläasteelta lähtien. ”Pidin äidinkielestä ja aineen opettaja rohkaisi minua toimittajan ammattiin”, hän kertoo. Kiinnostusta lisäsi TET-harjoittelu Turun Sanomissa. Siellä hän sai alaan tuntumaa kirjoittamalla uutisia lehteen. Lukion jälkeen Elli päätti lähteä opiskelemaan journalistiikkaa Tampereen yliopistoon. Sinne Harju pääsi ensimmäisellä yrittämällä.

Yhteiskuntatieteiden maisteriksi Harju valmistuu ensi keväänä. Journalismin ala on epävakaata, joten on hyvä olla toinenkin suunnitelma. “Koulussa on vähän kuin trendi tehdä journalistiikasta kandi ja erikoistua muuhun”, hän lisää. Toimittajana on hyvä tietää jostakin muustakin tieteenalasta, sillä se lisää kilpailukykyä.

Ellin unelmana on työskennellä isossa toimituksessa ja kirjoittaa aiheista, jotka kiinnostavat. Tavoite ei ole kaukana. Valmistumisen jälkeen Elli vaihtaa maisemaa Helsinkiin, sillä hänelle on tarjottu vakituista työpaikkaa Iltalehdestä. Lehden kotimaantoimituksessa hän on työskennellyt keikkamuotoisesti jo vuodesta 2015. “Tällä hetkellä haluaisin tehdä paljon juttuja Ilmastonmuutoksesta ja kokeilla mihin kaikkeen se taipuu”. Harju toivoo myös Iltalehden anostavan aiheeseen. Myös TV- ja videojournalismi kiinnostavat häntä. Audiovisuaalista viestintää on myös Iltalehdellä. Siellä tuotetaan radiouutisia Power medialle, myös oma studio löytyy.

Harju toimii tiedotusvastaavana Hyvän sään aikana verkkomediassa. Syksyllä 2017 julkaistu tietokirja pääsi Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi, ja se on voittanut Kanava-tietokirjapalkinnon.

Hyvän sään aikana lähti liikkeelle yliopiston projektista, kun vieraileva professori Hanna Nikkanen halusi tehdä opiskelijoiden kanssa ison kurssityön ilmastonmuutoksesta. Kirja sai hyvän vastaanoton ja porukka päätti jatkaa projektia keskenään. Apurahaa haettuaan he perustivat oman verkkomedia toukokuussa 2018. He myös käyvät puhumassa erilaisissa tapahtumissa.

Tänä keväänä myös Sammon keskuslukion opiskelijoita on päässyt osallistumaan verkkomedian tekemiseen. Pääasiassa ryhmä koostui viestintälinjan opiskelijoista. “Halusimme nuorten äänen kuuluviin ja kertoa mikä heitä kiinnostaa”, Elli kertoo. Heidän kartoittamansa taulukon mukaan alle 30-vuotiaita lukijoita oli vähän. “Nuorten mukaan ottaminen on tärkeää sillä he elävät täällä pisimpään. He kärsivät maapallolle tehdyistä haitoista ja heillä on vähän vaikutuskeinoja päättämisessä”, Harju jatkaa. Sammon keskuslukiolaisten juttuja julkaistaan kevään kuluessa Hyvän sään aikana -verkkomediassa sekä lukiolaislehti Improbaturissa.

 Kuva ja teksti: Siiri Piirainen

 

Nuoret vaikuttajat kertovat, miten voi vaikuttaa

Nykyään on ollut paljon pinnalla, miten nuoret vaikuttavat poliittisissa asioissa, miten nuoria saataisiin äänestämään vaaleissa ja vaikuttavatko nuoret mitenkään. Erityisesti eduskuntavaalit nostivat tämän keskustelun taas esiin.  Kysyin kolmelta nuorelta, miten he vaikuttavat nykymaailmassamme ja miksi.

 

Sara Uusi-Rauva vaikuttaa Pirkkalassa.

Sastamalasta kotoisin oleva 17-vuotias Sara Uusi-Rauva opiskelee Pirkkalan yhteislukiossa toista vuotta.

Sara Uusi-Rauva toimii Pirkkalan yhteislukiossa opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana ja myös Suomen Lukiolaisten Liitossa Pirkanmaan Lukiolaisten varapuheenjohtajana. Hän on johtanut Sastamalan nuorisovaltuustoa viimeiset kolme vuotta, joita ennen istui rivijäsenenä.

– Viiden vuoden aikana minä olen vaikuttanut moniin Sastamalan kaupungin asioihin skeittiparkista lasketteluiltaan, kertoo Uusi-Rauva.

– Eniten siis tällä hetkellä vaikutan omassa opiskelijakunnassa ja Pirkanmaan alueella lukiolaisuuteen liittyvissä asioissa. Nyt minun on kuitenkin aika jättää nuorisovaltuustohommat, vaikka ne on minua kasvattanutkin älyttömän paljon, sanoo Uusi-Rauva.

Sara Uusi-Rauva kertoo myös, miksi vaikuttaminen on tärkeää.

– Mielestäni ei ole oikeutta valittaa asioista, joita ei ole yrittänyt muuttaa. Vaikuttamalla johdetaan ja muutetaan maailmaa.

Jos Uusi-Rauva saisi muuttaa yhden asia maailmassa hän muuttaisi sen, että saisi yksittäisetkin ihmiset ymmärtämään tekojensa seuraukset, jotta maailma olisi parempi paikka kaikille, myös maapallolle.

 

Roope Ståhle on Samken vaikuttajia.

Roope Ståhle on Sammon keskuslukiossa Tampereella opiskeleva abiturientti. Ståhle kertoo, että hän vaikuttaa tällä hetkellä Euroopan nuorten parlamentissa ja tarkemmin Tampereen paikallisjärjestön hallituksessa.

– Mielestäni monet ihmiset kritisoivat nykyisiä asiaintiloja, mutta eivät aktiivisesti toimi muuttaakseen niitä. Kun toimii omien tavoitteiden hyväksi, ne tapaavat usein myös toteutua. Vaikuttaminen on tänä päivänä myös lapsellisen helppoa, tekosyitä ei todella ole, Ståhle kertoo miksi hänen mielestä on tärkeä vaikuttaa.

Jos Ståhle voisi muuttaa yhden asian maailmassa hän muuttaisi kaikkien maiden päämiesten ja päättäjien politiikkaa ympäristöystävällisempään suuntaan.

– Ilmastonmuutos on ylivoimaisesti suurin maailmanjärjestystä uhkaavista tekijöistä, ja siksi se pitäisi olla kaikkien prioriteeteissa korkealla, Ståhle sanoo.

 

Niklas Vaulanen on lukiolainen Turusta.

Niklas Vaulanen on nuorisovaikuttaja ja lukio-opiskelija Turusta.

Vaulanen kertoo, että hän on toiminut vuosien varrella useammassakin eri kansalaisjärjestössä. Tällä hetkellä hän toimii aktiivisimmin paikallisen nuorisovaltuuston puheenjohtajana ja vuoden 2019 alusta myös Suomen nuorisovaltuustojen liiton liittohallituksessa.

– Vaikuttaminen ja erityisesti nuorten vaikuttaminen on tärkeää toimivan demokratian takaamiseksi. Nuorten tulee saada äänensä kuuluviin päätöksenteossa aina arkipäivän pikkujutuista eduskuntaan asti, jotta meidän nuorten näköinen tulevaisuus on taattu, kertoo Vaulanen.

Vaulasen mukaan tämä on yleisen mielenkiinnon lisäksi syy, miksi hän on itse lähtenyt mukaan vaikuttamiseen ja politiikkaan.

Jos Vaulanen saisi muuttaa yhden asian maailmassa hän muuttaisi päättäjien suhtautumisen ilmastonmuutokseen.

– Jos jokainen päättävässä asemassa oleva henkilö tarttuisi heti riittäviin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, meillä tuskin olisi enää koko ongelmaa parin vuoden päästä. Näin ei kuitenkaan ole, joten muutos tulee tehdä kestävillä arjen valinnoilla ja nuoria päätöksen tekoon osallistamalla, sanoo Vaulanen.

Eveliina Kankaansivu 

Osa matkaa on odotus - Avengers ensi-ilta lähestyy

Avengers: Infinity war-elokuva sai ensi-iltansa 25.4.2018. Sen loppu tuli suurelle osalle elokuvan nähneistä yllätyksenä ja järkytyksenä. Tarina tuntui jäävän todella kesken. Ainakin minulle tuli heti tarve nähdä jatkoa samalla sekunnilla. Siitä asti fanit odottivat seuraavan Avengers elokuvan nimen julkaisemista.

138 päivää ensi-iltaan, ensimmäinen traileri ja elokuvan nimi  

7.12.2018 olen matkalla katsomaan erästä toista elokuvaa. Selaan Instagramin etsi-sivua autossa. Näyttööni ilmaantuu kuva, jossa näkyy uuden  Avengers -elokuvan nimi ja trailerin aloituskuva. Suuni loksahtaa auki ja yhtäkkiä en malta odottaa, että pääsen takaisin kotiin toista elokuvaa katsomasta. Noin kaksi tuntia myöhemmin olen taas kotona. Avaan heti IMDb (International Movie Database) -sovellukseni ja katson Avengers: Endgame -elokuvan trailerin kolme kertaa putkeen.

Traileri saa melkein kylmät väreet kulkemaan käsivarsillani ja kyyneleet nousemaan silmiini. Ei nyt aivan, mutta melkein. Trailerin koko tunnelma on vain niin synkkä ja täynnä epätoivoa. Tuntuu, että kaikki hahmot ovat surullisia ja joko luovuttaneet toivon, tai pitävät kiinni toivonsa viime rippeistä. Ainoat kaksi positiivisempaa asiaa trailerista ovat  Hawkeyen pikainen esiintyminen ja viimeinen kohtaus. Siinä  Ant-man, joka tunnetaan myös nimellä Scott Lang, seisoo ovella ja yrittää päästä sisään.

Trailerin ensimmäisessä kohtauksessa Tony Stark sanoo: ”Part of the journey is the end”. Suomennettuna lause tarkoittaa: “Osa matkaa on sen loppu”. Sama lause on myös trailerin virallisen Youtube-videon kuvauksen ensimmäinen lause. Tuo lause saa ajatuksiini vain pelon siitä, että tämä olisi viimeinen Avengers -elokuva.

 80 päivää ensi-iltaan, Super Bowl traileri  

3.2.2019 oli NFL (amerikkalaisen jalkapallon ammattilaisliiga) kauden 2019 päätösottelu Super Bowl. Tämä on suurin vuosittainen urheilutapahtuma koko maailmassa. Otteluun myydään kalleimmat mainospaikat television kaikista mainospaikoista. Yhdellä mainospaikalla oli uusi traileri elokuvaan Avengers: Endgame. Tämä uusi traileri on vain 30 sekuntia pitkä, mutta onnistuu silti tuomaan erittäin paljon toivoa takaisin hahmojen puheeseen ja myös fanien ajatuksiin.

Trailerin suurin sanoma tulee esiin Kapteeni Amerikan sanoissa, jotka pikaisesti suomennettuna kertovat: ”Jotkut ihmiset siirtyvät elämässä eteenpäin, mutta emme me”. Tämä lause yhdistettynä trailerin kuviin saa mieleen vain sen kuvan, että Infinity  war -elokuvan lopun ”Snapistä” selviytyneet sankarit aikovat pelastaa muut. Ja se, jos mikä, tuo toivon takaisin fanien sydämiin.

29 päivää ensi-iltaan, odotus jatkuu 

On enää alle kuukausi odotusta jäljellä. Olen käynyt lähes päivittäin katsomassa Finnkinon nettisivuilla, onko lippuja jo myynnissä. Vielä ei ole ollut, mutta sitä hetkeä odotellaan. Jännitys elokuvan tapahtumista on ollut suuri ja joka päivä innostus kasvaa. Ystävieni kanssa ja netissä on spekuloitu elokuvan juonta ja varsinkin Infinity War elokuvan lopussa kuolleiden kohtaloa.

Jotkut uskovat heidän pysyvän kuolleina. Jotkut taas ajattelevat, että heidän on pakko palata henkiin. Itse toivoisin heidän palaavan elävien kirjoihin, mutta en voi olla varma mistään. Mutta en halua keskittyä mahdollisiin lopullisiin kuolemiin. Miettikääs tätä: Captain Marvel samassa elokuvassa Avengersien kanssa!

Nea Toijala

Hullu prinssi -musikaali täytti Kangasala-talon 

Kangasalan lukion loppuunmyydyn Hullu prinssi -musikaalin yhdeksän näytöstä esitettiin Kangasala-talolla alkuvuodesta. Hullu Prinssi -musikaalia aloitettiin tekemään jo hyvissä ajoin lukuvuoden aloitettua vuonna 2018. Hullu prinssi -musikaali oli upeasti luotu opiskelijoiden sekä ammattilaisten kesken. Musikaalia tekemässä olivat ammattiohjaaja Disa Kamula, sekä käsikirjoittajana Hanna Suutela ja musiikin säveltäjänä Maija Koskenalusta. 

Tykkäsin itse todella paljon näyttelijöiden vaatteista, lavastuksesta sekä koreografioista. Musikaalissa oli upeita yhteislaulu ja -tanssikohtauksia sekä sopivasti myös sooloosuuksia tietyillä hahmoilla. Musikaalissa nähtiin myös räppi, joka oli herttua Juhana näyttelijän Jere Paavilaisen omaa jälkeä. Pidin siitä, että kaikkien laulajien äänet sopivat hyvin yhteen ja huolella tehdyt tanssit olivat näyttäviä.   

Musikaali alkoi sillä, että päähenkilö Martina oli tekemässä kouluun esitelmää Kustaa Vaasasta ja hänen elämästään. Martina luuli, että Kustaa Vaasalla oli kolme lasta, mutta hänellä olikin neljä. Tämän kuultua Martina ei ajatellut, että Magnus Vaasa olisi tärkeä henkilö. Tarinan edettyä Martina nukahti tietokoneensa äärelle ja heräsi myöhemmin vuonna 1562 Katariina Jagellonikan ja herttua Juhanan hääpäivään. Musikaalin tarina eteni hienosti Martina Meren ja Magnus Vaasan ympärillä. Musikaalissa nähtiin paljon tapahtumia eri hahmojen välillä, kuten herttua Juhanan ja Kaarina Hannuntytären eroaminen. Musikaali päättyy Martinan heräämiseen tietokoneen ääreltä ja siihen, että hän lähtee kouluun pitämään esitelmää Kustaa Vaasasta. 

Kuvassa vasemmalla Anna Jagellonicaa esittävä Hanna Kainisto ja oikealla Katariina Jagellonikaa esittävä Saana Hellsten.

Musikaalissa pidin tarinan etenemisestä ja sen selkeästä esittämisestä. Tarinaa oli aluksi vähän vaikea ymmärtää, jos historiaa ei tunne hyvin, koska se sijoittui sen verran vanhaan aikaan. Pikkuhiljaa tarinasta alkoi saamaan hyvin kiinni, eikä tarvinnut enää ajatella kuka henkilö oli ja missä paikassa hahmot olivat. Lavastuksessa oli käytetty monipuolisesti lavasteseinäminä erilaisia taustoja, kuten muuria. Musikaalissa oli myös käytetty nukketeatteria taustaelementtinä. 

Musikaalissa oli mielestäni taidokkaita laulajia ja näyttelijöitä. Kangasalan lukion musiikkilinja opiskelijat olivat tekemässä musikaalia muiden opiskelijoiden, vanhojen opiskelijoiden sekä opettajien kanssa. Petra Karjalainen oli antanut laulunopetusta sekä teknisiä ja ilmaisullisia vinkkejä näyttelemiseen. Musikaalissa suurin osa asusteiden materiaaleista oli hankittu kierrättämällä ja ne olivat muun muassa vanhoja vaatteita, pöytäliinoja sekä verhoja. Pukusuunnittelijana oli Joanna Weckman ja Lotta Silvan. Kangasalan lukion vanha opiskelija Moona Lehtola ja Kaisu Koittola ovat tehneet koreografioita.  

Eveliina Kankaansivu

Yrittäjyyden ura esittelyssä

6.11.2018 Sammon Keskuslukiossa vieraili Perttu Ojansuu, Happeo oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Ojansuu kertoi oppilaille yrittäjyystarinansa rehellisellä ja virkistävän avoimella tyylillä, herättäen suuren mielenkiinnon oppilaissa sekä nuorissa yrittäjänaluissa.

35-vuotias sarjayrittäjä aloitti kertomalla itsestään, ja esittelemällä yrityksensä lyhyesti. Hän pystytti anonyymin live-kysely järjestelmän taululle, antaen oppilaille mahdollisuuden kysellä vapaasti askarruttavista asioista liittyen yritysmaailmaan. Aikaisesta aamusta huolimatta opiskelijoilta sateli kysymyksiä taululle taukoamatta, ja Ojansuu mieluisasti vastasi kysymyksiin hänen henkilökohtaisesta elämästään ja opinnoistaan yleisiin kysymyksiin liittyen mm. yritysmaailman toimintaan ja sen kansainvälisyyteen.

Ojansuu avasi opiskelijoille kattavasti henkilökohtaisen yrittäjä-tarinansa. Hän kertoi perustaneensa ensimmäisen pienyrityksensä jo heti valmistuttuaan lukiosta. Tämä ensimmäinen yrittäjäkokemus oli verkkovalmennuskursseja tarjoava firma, jonka Ojansuun perusti kavereidensa kanssa yhteistyössä. Ojansuu kuitenkin tästä jatkoi opiskelemaan kauppatieteitä Tampereen yliopistoon, edeten myöhemmin myös Helsingin Aalto-yliopistoon.

Ideoiden ympäröimänä Ojansuu jatkoi yrittäjälinjalla, tällä kertaa perustaen Gapps Oy:n; Google Cloud -asiantuntija talon. Nykyisin Ojansuu kuitenkin kertoo työskentelevänsä Gapps Oy:ssa lähinnä harrastemielessä, siirtäen painopisteensä Gappsin sisällä syntyneeseen tämän sisarusyritykseen, Happeo Oy:hin.

Nykyisin Amsterdamissa asuva Ojansuu kertoi rehellisesti yrittäjyyden ala- ja ylämäistä, kertoen tämän vaikuttavan helposti myös henkilökohtaisiin ihmissuhteisiin sekä yrittäjyyden olevan raskasta eritoten vaikeimpina aikoina. Hän kuitenkin painotti että matka suuriin voittoihin käy pienin askelin; saman tien ei voi olettaa nousevansa suomen vaikutusvaltaisemmaksi yhtiöksi, vaan tie menestykseen tapahtuu useamman pysäkin kautta.

Ojansuun yrittäjä-tarina oli oiva muistutus opiskelijoille siitä että yhteistyönteko ja verkostoituminen on tärkeäosa yrittäjämaailmaa sekä mitä tahansa urapolkua. Hänen tarinansa varmasti inspiroi useita yrittäjänalkuja, antaen myös arvokkaita elämänneuvoja lukiolaisille tulevaisuuden ura- ja opiskeluvalintoja varten.

 

teksti: Oona Koivula

kuvat: Ville Syrjäkoski

Grindelwaldin rikokset vai Grindelwaldin esittely

Sisältää juonipaljastuksia 

Ihmeotukset: Grindelwaldin rikokset on Ihmeotukset- elokuvasarjan toinen osa. Elokuvan alussa sarjan neljä päähenkilöä ovat erillään, Newt Lontoossa, Tina Pariisissa ja Queenie sekä Jacob New Yorkissa. New Yorkissa on myös vankina suuri rikollinen Gellert Grindelwald. Aivan elokuvan alussa Grindelwaldia ollaan siirtämässä Lontooseen, mutta hän onnistuu pakenemaan. Hän lähtee muutaman seuraajansa kanssa Pariisiin.  

Sieltä hän haluaa löytää ensimmäisessä elokuvassa esitellyn Credencen, jolla on vahvat voimat. Grindelwald haluaa löytää Credencen, koska hän uskoo tarvitsevansa poikaa päästäkseen tavoitteeseensa. Amerikan taikaministeriö on kuitenkin lähettänyt Tinan suojelemaan Credenceä. Myös Newt on samalla asialla tosin Albus Dumbledoren lähettämänä. Queenie on lähtenyt Tinan luokse jo ennen kuin Newt Jacob seuranaan saapuu Pariisiin. Näin kaikki neljä päähenkilöä sekä Grindelwald ovat saatettu Pariisiin ja kaikilla on oma henkilökohtainen tehtävänsä 

Olin erittäin innoissani elokuvasta ja odotukset olivat korkealla. Kun sen viimein näin, olin hieman pettynyt. Elokuva oli kyllä hyvä, mutta ei vain niin hyvä kuin odotin tai niin hyvä kuin ensimmäinen. Yksityiskohdat olivat kyllä kohdallaan ja hahmojen omat tarinat aivan toimivat, mutta elokuva ei vain toimi yksilönä. Elokuvan loputtua olin kyllä innoissani kaikista niistä uusista paljastuksista, joita elokuvassa tuli, mutta tuntui myös siltä, että jotain jäi puuttumaan. Paras tapa pukea se sanoiksi on, että elokuva toimii kyllä sarjassa, mutta ei yksilönä. Koko elokuva vaikutti olevan lämmittelyä seuraavia varten ja siksi se tarvitsisi kolmannen elokuvan heti perään.  

Toisaalta taas elokuva tuntui myös toimivan hyvänä esittelynä Gellert Grindelwaldille. Elokuvassa kuultiin monen velhon näkökulmasta huhuja Grindelwaldin suunnitelmasta ja mielipiteitä velhosta itsestään. Kaikilla tuntui olevan mielipiteensä Grindelwaldista sekä hänen suunnitelmistaan ja ideoistaan. Grindelwald on hahmona mielestäni todella onnistunut. Hänen taustansa on mietitty loppuun asti. Hänet on onnistuttu hyvin yhdistämään myös alkuperäisiin Harry Potter kirjoihin Albus Dumbledoren kautta. Lisäksi hahmon näyttelijän Johnny Deppin suoritus oli mielestäni erittäin hyvä. Myös hahmon ulkoasu oli vaikuttava.  

Elokuvassa kaikki yksityiskohdat, kuten hahmojen henkilökohtaiset tarinan kaaret, uudet paljastukset maailmasta ja uudet otukset, olivat kaikki aivan loistavia. Valitettavasti elokuvan juonessa ei ollut mielestäni riittävästi toimintaa. Elokuvassa kaikki tuntuivat vain keräävän tietoa vastakkaisilta osapuolilta ja valmistautuvan johonkin suureen. Toivottavasti, mikä ikinä tuo suuri asia onkaan, se nähdään valkokankailla jo pian.  

 Nea Toijala 

Joulukalenterit testiin opiskelijabudjetilla 

Tällä kertaa Amorit testailivat realityn sijasta joulukalentereita. Ajattelimme, että jokainen meistä tarvitsee joulukalenterin joulunodotukseen, mutta kaikilla ei ole varaa maksaa siitä kymmeniä euroja. Niimpä teimme lukijan elämästä hiukan helpompaa ja testasimme neljä opiskelijabudjetille sopivaa joulukalenteria. Nyt annamme omat arviomme niistä.

1.19€ Lidl

👼👼👼👼

Ulkonäkö: tämä kalenteri on ulkonäöltään värikäs ja näin ollen miellyttää silmää. Sopii kaikenikäisille.

Suklaa: hintaan nähden todella hyvää ja täyteläistä.

Hinta: erinomainen hinta–laatu-suhde.

1.00€ Tiger

👼👼👼

Ulkonäkö: suloinen, sopii hienosti vaikka joulukoristeeksi.

Suklaa: yllättävän hyvä hintaan nähden, ei päihitä silti Lidlin kalenteria.

Hinta: todella halpa ja yllättävän hyvä hintaisekseen.

1.80€ Tokmanni

👼👼

Ulkonäkö: lapsenmielisille sopiva ja suloinen

Suklaa: outo jälkimaku, ei kovin hyvä.

Hinta: My Little Pony kannessa tuo hintaan lisää. Ei ole hintansa väärti.

 

Hinta n. 1,50€, Lidl

👼

Ulkonäkö: lapsenmielisille sopiva.

Suklaa: pahaa, outo jälkimaku.

Hinta: Hintaa emme muista, mutta ei halvin eikä kallein testaamistamme kalentereista. Tämäkään kalenteri ei ole hintansa väärti.

 

Teksti ja kuvat: Veera Naumanen & Wilma Kyllönen

Opot valloittivat Samken 

Coulutus Coctail –messut on opinto-ohjaajille suunnattu tapahtuma, joka järjestettiin tänä vuonna Sammon keskuslukiossa. Paikalle oli kutsuttu Pirkanmaan opoja, joilla on ohjattavana toiselle asteelle pyrkiviä oppilaita. Opoille esittäytyi suurin osa Pirkanmaan toisen asteen koulutuksen järjestäjistä, jotka esittelivät koulujaan standeilla. Paikalla yli 130 opoa ja 27 esittelypistettä.

Outi Kotilainen Pikkolan koulusta toimii kolmatta vuotta opona. Kotilainen lähti opoksi halusta laajentaa omaa osaamistaan, musiikin opettajan hommat eivät yksinään riittäneet. Oppilaat antavat Kotilaiselle voimaa joka päivä. Myös Kangasalan opolla kiirettä riittää. Kotilainen rakastaa työssään sitä, kun oppilaalla syttyy valo silmiin, kun tajuaa mitä isona haluaa tehdä. Kotilainen muistuttaakin, että itseensä tutustuminen on tärkeää. Hänen mielestään ihanaa on myös, kun oppilaat huomaavat omia vahvuuksiaan. Kotilainen ei ole ennen ollut Coulutus coctail –messuilla ja toivoikin messuilta tajunnan laajenemista. Toivotaan, että tapahtuma oli Kotilaisen odotusten mukainen.

Päivi Hursti Virtain yläkoulusta on toiminut opona jo 26 vuotta. Virtain yläkoulussa Hursti on saanut olla 16 vuotta. Nuoret antavat Hurstille voimaa hoitaa ikävämpiä paperihommia. Hurstilla on hyvin mielenkiintoinen ja vauhdikas tapa, siihen miten päätyi opoksi: Hurstilla oli ainoastaan yksi yö aikaa miettiä, haluaisiko hän opoksi vai ei. Kaikki lähti siitä, että opo oli ammattioppilaitoksessa eläköitymässä ja tilalle tarvittiin uusi. Niinpä Hursti lähti opoksi opettajantutkinnolla. 7 vuoden jälkeen Hursti kouluttautui virallisesti opoksi.

Etelä-Hervannan koulussa työskentelevä Tuula Weijo on toiminut opona vuodesta 1996 lähtien. Näistä vuosista viimeiset viisi hän on viettänyt Hervannassa. Ennen opinto-ohjaajaksi ryhtymistä hän oli jo tekemisissä nuorten kanssa, sillä toimi liikunnanopettajana. Opon työssä parasta on Weijon mukaan nuorten kohtaaminen, monipuolisuus ja ylipäätään nuoret.

Minna Anttilalla on ollut muita ammatteja ennen opoksi ryhtymistä. Hän on työskennellyt opinto-ohjaajana yhteensä 15 vuotta, nykyään hän on Ylöjärvellä 10-luokkalaisten opona. Anttila kertoo, että onnistumisen tunteita tulee työssä todella usein. Hän saa voimaa siitä, kun näkee, että nuori onnistuu asiassa, jossa on aiemmin ollut hankaluuksia.

Anttilan ja Weijon terveiset omalle lukioikäiselle itselleen liittyvät kummatkin kuuntelemiseen. Weijo kehottaisi kuuntelemaan itseään enemmän, kun taas Anttila kannustaisi sen ikäistä itseään kuuntelemaan muita.

Pirkkalassa Suupanniityn koulussa opinto-ohjaajana toimii Marita Linnala. Hän ryhtyi opoksi 18 vuotta sitten, koska työ nuorten parissa kiinnosti. Työ houkutteli myös, koska opinto-ohjaajana oleminen on niin muuttuvaa työtä: haasteet eivät lopu kesken. Hänestä parasta on, kun vuosien päästä ohjattuna ollut nuori, jolla on ollut hankaluuksia, tulee kiittämään avusta.

Messuilla käyminen on opoille tärkeää, koska työ on niin nopeasti muuttuvaa. Aloja kuolee ja aloja syntyy, joten opojen on oltava tietoisia tarjonnasta, jota esittelevät oppilailleen. Vaikka messuilla pääideana on uuden tiedon saanti, vähintäänkin yhtä mielekästä on tavata uusia ja vanhoja kollegoita. Coulutus coctail –messuilla uusilla opoilla on hieno mahdollisuus verkostoitua.

Teksti ja kuvat:  Leila Ali & Liinu Nieminen

Tavallinen arkipäivä: koulussa vai töissä?

Tunteja, kotiläksyjä sekä kokeita. Satoja ja taas satoja tunteja koulun penkkiä kuluttaen. Välillä koulunkäynti saattaa tuntua turhauttavalta ja mieli tekisi jonnekin muualle. Koulun aulassa vaeltaessa kuulee usein lauseita ”Kunpa olisin töissä, saisi edes rahaa”, ”Vihaan koulua”, tai suosikkini, ”Koulu on kyllä todella rankkaa.” Artikkelissa vertailen tavallista arkipäivää koulussa, sekä töissä. Kumpi päivä on rankempi, sen päättäköön jokainen itse.

Koulupäivä

Kello seitsemän. Koulu alkaa 8.15 ja kello soi. Et jaksaisi nousta, mutta keräät itsesi ja nouset ylös laittautumaan koulupäivää varten, tai kenties jotain koulussa olevaa henkilöä varten. Syöt aamupalan mikäli ehdit ja lähdet suoriutumaan tulevasta päivästä. Koulumatka kestää kaksikymmentä minuuttia, mutta bussi tulee tasan kahdeksalta. Saavut ensimmäiselle tunnille 8.22 ja pahoittelet opettajalle myöhästymistäsi. Tunnin aiheena on toinen maailmansota. Avaat tietokoneen ja alat naputtelemaan muistiinpanoja, kunnes havahdut siihen faktaan, että sama asia on käyty jo kahdeksannella luokalla ja osaat asian kyllä sitten kokeessa. Ei muuta kuin Netflix auki ja Frendit pyörimään.

Vihdoin välitunti. 75:n minuutin pätkä tuntui ikuisuudelta. Onneksi nyt pääsee syömään. Ruokana on uunikalaa ja kuulet ympärilläsi useita negatiivissävyisiä palautteita päivän ruoasta. Et itsekään pidä siitä, mutta syöt vähän ruokaa jaksaaksesi loppupäivän. Ruoan jälkeen haet jälkiruokakahvin ja suuntaat seuraavalle tunnille. Puhelimesta on akku vähissä. Onneksi istut seinän lähellä, joten saat virtaa puhelimeen ja voit selailla Instagramia muutaman minuutin -tai vaikka koko tunnin. Opettaja kysyi sinulta tehtävän 4b vastausta, mutta et osannut sitä. Sekunnit matelevat ja viisari liikkuu aina vain hitaammin. Pääsisipä jo välitunnille. Lopulta tunti päättyy ja pääset taas tapaamaan kavereita. Vielä yksi tunti ja päivä on ohi. Onneksi on äidinkieltä, koska siellä ei tarvitse tehdä mitään. Päätät kuitenkin kerätä itsesi ja olla koko tunnin aktiivinen, viittaat jopa pari kertaa. Tunti kuluu nopeasti ja onkin jo kotiinlähdön aika. Huomenna on ruotsin pistokoe ja ystäväsi pyytää sinua jäämään koululle opiskelemaan. Jäät hetkeksi ennen bussin tuloa, mutta levottomuus iskee ja suuntaat kotiin.

Vihdoin kotona. Heität repun nurkkaan ja tunnollisena oppilaana avaat kirjan läksyjen kohdalta ja teet tehtävät viidessä minuutissa. Avaat jälleen Netflixin, mutta koska ruotsinkoe on huomenna, katsot yhden jakson ruotsinkielisillä tekstityksillä. Kotitehtävät sekä kokeisiin luku hoidettu alle tunnissa. Soitat ystävällesi ja lähdette yhdessä piipahtamaan kaupungissa.

Työpäivä

Kello soi 5.30. Pyörit sängyssä vielä pienen hetken, mutta kahvit on keitettävä ennen lähtöä, joten nouset sängystä. Laitat kahvin tippumaan pienen tyhjyyteen tuijottamisen jälkeen. Seuraavaksi on vuoro kaunistautua. Peset hampaat ja muistat, että olet menossa töihin. Unohdat laittautumisen, koska likaat itsesi jo ensimmäisen vartin aikana. Tyydyt hampaidenpesuun. Avaat vaatekaapin ja puet päällesi ensimmäiset vaatteet mitkä kiireessä näet. Työvaatteet ovat samanlaiset joka ikinen päivä, mutta vaihtelun vuoksi puet valkoisten sukkien sijasta harmaat. Pieni vaihtelu virkistää aina. Kahvin hörppimisen lomassa teet leivän ja sitten onkin aika lähteä.

Työt alkavat 7.00. Lähdet ajoissa, koska työvaatteiden pukemiseen on varattava aikaa viitisen minuuttia. saavut töihin kymmentä vaille, joten ehdit lorvimaan vielä hetken ennen töiden aloittamista. Sitten hommiin. Ovi aukeaa ja esimies saapuu jakamaan työtehtäviä. Sinut määrätään ulos purkamaan juuri saapunutta lautakuormaa ja lähdet valumaan pihalle. Työpariksesi saat Heikin, vai oliko hänen nimensä sittenkin Jussi. Hankala sanoa, koska hän ei puhu mitään. Vaivut omiin ajatuksiisi ja heittelet lautoja ulos suuren kuorma-auton kyydistä. Heikki-Jussi siirtää laudat paikoilleen ja saatte urakan valmiiksi juuri ennen kahvitaukoa. Lompakko tosin jäi autoon, joten kyseessä on pelkkä tauko. Onneksi sentään pääset lämmittelemään kohmeisia raajojasi.

Tauolla vaivut omiin oloihisi, Kuuntelet eläkeikää lähestyvien miesten valitusta työajoista, esimiehistä, säästä sekä muista ajankohtaisista aiheista. Joku vilkaisee kelloa ja ryhmä vaivaantuneita miehiä lähtee tallustamaan työmaata kohti. Menet mukana, mutta piiloudut hetkeksi rakenteilla olevan kerrostalon uumeniin tuijottamaan seinää. Ruokataukoon on enää kaksi ja puoli tuntia. Koitat piilotella esimiehiä mahdollisimman pitkään, kunnes sinut löydetään ja käsketään kantamaan parveketukia viidenteen kerrokseen. Positiivisena ajattelijana toteat ainakin pysyväsi kunnossa, sekä lämpimänä.

Ruokatauon vuoro. Ehdit hakemaan lompakon ja suuntaat lähellä sijaitsevaan Lounaskahvilaan. Puoli tuntia aikaa kerätä voimia seuraavaan viiteen tuntiin. Nautit jokaisesta ruokatauon minuutista täysin rinnoin, etkä halua sen loppuvan koskaan. Kello kuitenkin juoksee ja suuntaat takaisin työmaalle.

Loppupäivän agenda on parkkipaikan valaminen, ja saat lapion käteesi. On aika siirtää betonia kottikärryyn ja kuljettaa sitä. Kello alkaa olemaan puoli neljä ja kotiinlähtö alkaa olemaan käsillä. Työt ovat kuitenkin pahasti kesken ja lupaat vastahakoisesti jäädä ylitöihin, koska esimiehelle ei sanota ei. Tunnit kuluvat ja pääset lähtemään kuudelta kotiin. Heti kotiin päästyäsi menet hetkeksi makaamaan sänkyyn. Ystäväsi kysyy sinua ulos, mutta aikaa on käytettävissä enää pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Kieltäydyt ja rentoudut hetken. Valvot kuitenkin myöhään. Et halua nukahtaa aikaisin, koska tiedostat että kun heräät, lähdet töihin.

Yhteenveto

Koulu -ja työelämä ovat hyvin erilaisia, mutta myös samankaltaisuuksia on havaittavissa. Suurin yhdistävä asia on, että kumpaakaan ei huvittaisi tehdä, mutta edes toinen yllämainituista on pakollista. Kun olet koulussa haluat töihin, ja kun olet töissä haluat kouluun. Yhteisöllisyys on myös tärkeää molemmissa. Jos opettajat sekä esimiehet ja koulu sekä työtoverit ovat mukavia, sujuu tehtävätkin mukavammin. Jos taas näin ei ole, mikään ei suju.

Kumpi sitten on kannattavampaa, töissä käyminen vai opiskelu? Oma vastaukseni ei ole muodostunut vieläkään, mutta tätä kysymystä miettiessä on hyvä muistaa yksi fakta. Koulu kestää vain murto-osan elämästäsi, mutta töitä joutuu tekemään jopa neljästä viiteenkymmeneen vuoteen. Ja mitä enemmän opiskelet, sitä varmemmin saat joskus mukaviakin töitä. Tiivistettynä asiat ovat yksinkertaisia. Mitä tahansa teetkään, tee se kunnolla. Itse opin sen kantapään kautta, mutta silloinkaan ei ole liian myöhäistä.

Matias Alasaukko-oja

Amorin analyysissa, osa 2:  Love Island Suomi 

 

Tässä juttusarjassa seurataan tämän vuoden kuumimpia rakkausrealitysarjoja Suomessa. Amorin analyyseissa Veera ja Wilma johdattavat lukijansa dramaattisimpien juonenkäänteiden ja suhdekiemuroiden pariin. Sarjassa tullaan käsittelemään iloa ja rakkautta, mutta myöskin surua ja pettymyksiä, jotka ovat myös suurena osana kyseisissä ohjelmaformaateissa. Uskallamme paljastaa, että sarjat, joita tulemme käsittelemään tämän juttusarjan myötä ovat ainakin paljon puhuttanut Ensitreffit alttarilla, miestään itselle etsiskelevä Bachelorette, kaikkien rakastama viettelysten saari eli Temptation Island (meidän fanien kesken tempparit) sekä Suomen kuumin rakkausrealitysarja kautta aikain Love Island Suomi.

 

Amorin analyysissa: Love Island Suomi

 

*sisältää juonipaljastuksia

 

Love Islandilla viedään jo viimeistä viikkoa ja lopulliset parit ovat muodostuneet. Kisassa vielä mukana olevat parit ovat Patrick ja Anku, Janne ja Veera, Ville ja Pauliina, Tanja ja Mika sekä Jeffrey ja Aura. Jokaiselle katsojalle on varmasti löytynyt oma suosikkinsa viiden parin joukosta. Vahvimmat ja tasapainoisimmat parit tähän mennessä ovat olleet Patrick ja Anku sekä Janne ja Veera. Tämä viikko näyttää, onko heistä jommasta kummasta jopa voittajaksi.

Finaaliviikolla olevista pareista vain yksi on pysynyt lähes ensimmäisestä jaksosta asti parina. Tämä pari on Ville ja Pauliina. Heidän välilleen on syttynyt villalla vahvoja tunteita ja molemmat odottavat jo kovasti ulkomaailmaan pääsyä. Jeffreylla ja Auralla on ollut matkan aikana useita väittelyitä ja he ovat jopa kokeilleet vaihtaa paria. Ihmisinä he ovat todella erilaisia ja heillä on hyvin toisistaan eroavat elämäntavat. Tällä parilla on kaikesta huolimatta syttynyt vahvaa kipinää ja he tasapainottavat toisiaan hyvin. En silti usko, että heidän suhde tulee kestämään arkielämässä, vaikka sitä toivoisimmekin.

Janne ja Veera sekä Patrick ja Anku löysivät rakkautensa vasta matkan edetessä. Nämä kaksi paria ovat kuin luotuja toisilleen ja siksi uskonkin, että heidän rakkautensa tulee kestämään myös kotona, Suomessa. Tanjan ja Mikan tulevaisuus on vielä kysymysmerkki. Tämä johtuu siitä, että pari on vielä kovin tuore. Tästä huolimatta heillä molemmilla löytyy kiinnostusta toista kohtaan, joten voimme jäädä innolla odottamaan, mihin se voi johtaa.

Love Island onnistui formaattina yllättävän hyvin ennakkoluuloista huolimatta toimimaan Suomessa. Ohjelmalla oli varmasti skeptisiä katsojia, mutta mukana olleet persoonat valloittivat sydämiä kotisohville asti. Formaattina Love Island on mielenkiintoinen, vuorovaikutuksellinen rakkausreality. Siitä ei paista käsikirjoitus ylitsepääsemättömästi läpi ja se on yllättävän aito. Katsojana on mukava seurata, kuinka hyvä yhteishenki saarelaisilla on. Aina, kun joku uusi ihminen tuli villaan, hänet otettiin hyvin vastaan.

Love Island Suomessa on kuitenkin myös huonoja puolia. Shirley Karvisen, “juontajan”, tehtävä oli hieman kyseenalainen. Moni varmasti mietti, mitä hän siellä tekee. Hän vain yhtäkkiä ilmestyi tai oli ilmestymättä, eikä hänen roolinsa ollut merkittävä oikestaan miltään kannalta.

Toinen huono puoli oli se, että aina kun saarelle tuli uusi nainen, oli hän aina kiinnostunut Patrickista. Se ei herätä mielenkiintoa eikä jännitystä, saati paineita, sillä Patrickilla oli melko vahvat parit koko kauden ajan. Eikö Suomesta oikeasti löytynyt ketään, joka ei olisi kiinnostunut hänestä?

Hyvänä plussana silti se, että koko kansan rakastama Mika äänestettiin saarelle takaisin. Kaikkien eniten rakastamaa turkulaista, Samia, jäämme kaipaamaan, mutta hän onneksi viihdytti meitä viikkojen ajan.

Lopuksi ohjelman ehdottomasti tärkein henkilö, selostaja, Riku Sottinen. Häneltä sarjassa kuultiin loistavia heittoja, uskomatonta tilannekomiikkaa ja osuvia täsmennyksiä. Sottinen oli varmasti sarjan viihdyttävin henkilö. Hyvää työtä!

 

Veera Naumanen & Wilma Kyllönen

Kuva: Iida Vartiainen

 

Lue sarjan ensimmäinen osa täältä!