Varusteleka – Suomen kierrätystalousjätti ja kannanottaja

“Me olemme hyvien puolella” on Varustelekan motto ja ainoa eettinen arvo, johon yritys lupaa sitoutuvansa. Sama lause toistuu jokaisessa mahdollisessa välissä.

Kun liikkeeseen astuu sisään, katse kiinnittyy ensimmäisenä punaisella värillä alleviivattuun tekstiin:

“Varusteleka on hyvien puolella.”

Alla oleva ja pienemmällä fontilla kirjoitettu teksti selittää, että Varusteleka haluaa kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Siksi se panostaa kiertotalouteen, ylijäämän käyttämiseen ja omien tuotteiden kestävyyteen. Samalla teksti kannustaa hyppäämään yrityksen mukana hyvälle puolelle. Samken Yrittäjyyskurssi kävi opettaja Pentti Koiviston johdalla tutustumassa yrityksen toimintaan, ja samalla Notion toimituksessa selvitettiin, mistä oikeastaan on kyse.

Varusteleka ei ole vain yritys. Se on erottuva kannanottaja, joka ei pelkää sanoa asiaansa suoraan. Huumoria ei puutu matkasta, mutta tärkeisiin asioihin ei viitata välinpitämättömästi kintaalla. Kun yritys sanoo olevansa hyvien puolella, se tarkoittaa sellaista toimintaa, joka tekee hyvää. Puolueettomuus, paikallaan seisominen tai sivusta katsominen ei ole tekemistä, joten sitä Varusteleka ei harrasta.

Kierrätystalousjätin maineen saanut Varusteleka on vanhemmalle sukupolvelle tuttu, mutta nykyinen nuoriso ei ole siitä kovin tietoinen, ellei ole tekemisissä armeijan kanssa. Yritys myy esimerkiksi armeijan ylijäämätavaraa, joka muuten olisi joutunut hävitettäväksi. Heillä on myös kolme omaa brändiä, joiden alle he tekevät vaatteita ylijäämäkankaista, joita he ostavat armeijalta. Yritys mainostaa itseään Euroopan suurimpana kiertotalousjättinä.

Särmä TST on yksi Varustelekan omista tuotemerkeistä ja sen tuoteryhmään kuuluu enimmäkseen armeijavarustetta. Vapaa-ajan varusteisiin ja vaatteisiin kohdistuvat kaksi muuta merkkiä, Särmä ja Terävä.
Helsingin myymälän yhteydessä toimii baari Sotima. Sen avulla ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, vaan olla kohtaamispaikka asiakkaille. Riittää, että baari tuottaa omien kulujensa verran.

Tavanomaiseksi yritykseksi Varustelekaa ei voi kuvailla. Räväkkä ja persoonallinen ilmaisullinen tyyli puhuttelevat muitakin kuin pelkästään heidän asiakaskuntaansa. Tämä on johtanut niin Julkisen sanan neuvoston huomautukseen kuin nousseeseen huomioon ja erinomaiseen markkinointiinkin. Tämä yritys on monia kertoja tanssinut hyvän maun ja katastrofin rajalla, mutta sen se on tehnyt tasapainossa.

Hyvä onni on voinut olla pelkkää sattumaa, mutta lujasti yritys on aina pysynyt omassa kannassaan ja perustellut tekonsa. Varustelekan kiertotalousvastaavan Olli Rauhalan mukaan yritys saa edelleen jatkuvasti asiattomia ja naurettavia kommentteja toiminnastaan, mutta paljon kokeneena yrityksenä se ei näytä olevan heidän tärkein murheensa juuri nyt.

Varusteleka on jakanut mielipiteitä kahteen ääripäähän. Poikamaisella ja rivolla huumorilla on ollut tekemistä asian kanssa, jota yritys on tuonut julki markkinoinnissaan, postauksissaan sosiaalisessa mediassa sekä tavaroidensa kuvauksissa. Esimerkiksi vaimonhakkaajapaidoiksi kutsutut valkoiset miesten hihattomat paidat ovat edelleen myynnissä, vaikka nimike meni Julkisen sanan neuvoston käsittelyyn asti. Paidat menivät vielä tarkastelun läpi, mutta kansanmurhapareteista he saivat huomautuksen.

Varsinkin yrityksen vanhemmasta toiminnasta paistaa läpi maskuliinisen ja rivon miehen stereotypian yllä pitäminen. Huumori on ollut railakasta ja hieman ajattelematonta joitakin ihmisryhmiä kohtaan, mutta tämän toivotaan kuitenkin väistyvän pikkuhiljaa.

“Sellainen on enemmän vanhaa Varustelekaa. Kun olimme pieni yritys, teimme sitä mitä mieleen sattui tupsahtamaan. Nyt isommaksi kasvettuamme olemme tarkkailleet julkaisukieltämme ja -muotoamme hieman enemmän”, Olli Rantala tuumaa korostaen, että kyseessä on hänen oma mielipiteensä eikä yleinen Varustelekan kanta.

“Emme pyri ajamaan mitään tiettyä aatetta myynnillämme. Emme siis ota niin suurelta osin huomioon sitä, miten julkaisumme muihin vaikuttavat.”

Kuitenkin heidän mottonsa kuuluu: “Olemme hyvien puolella.”

Lause ei jää pelkiksi kirjaimiksi ilmaan tai henkäyksen aiheuttamaksi ilmanvireeksi, vaan se näkyy myös käytännössä. Varusteleka kompensoi hiilijalanjälkensä, toimii kiertotaloudellisesti ja panostaa kestävyyteen. Näin ollen se toimii samalla muiden yritysten edelläkävijänä, koska tämän päivän yritysten hirmuinen talouskasvun ainainen tavoitteleminen halvimmin mahdollisin keinoin ei tule kannattamaan ilmastokriisin aikana.

Ympäristöystävällinen toiminta ei ole ainoa konkreettinen esimerkki hyvän teosta. Saatuaan kritiikkiä vaimonhakkaajapaidastaan yritys vakuutteli, ettei tämä ole heidän suosionosoituksensa perheväkivallalle. Pisteen he laittoivat perusteluilleen antamalla vaimonhakkaajapaitojensa tuotosta 50 % Ensi- ja turvakotien liiton perheväkivallan vastaista toimintaa tukemaan.

Vaikka Varustelekan julkaisukieli on ollut hyvin radikaalia, ei heidän päätarkoituksensa ole tuottaa negatiivista energiaa. Heillä on oma tyylinsä, ja sananvapaus kuuluu lakiin. Jos päätarkoitus on hyvä, kannattaako silloin tarttua pieniin yksityiskohtiin? Vastaus riippuu täysin ihmisen yksilöllisestä tavasta määritellä käsite hyvä.

Hallimainen liiketila elävöityy sisustuksellaan. Jeeppi seisoo keskellä liikettä ja moottoripyörä ottaa asiakkaat vastaan eteisessä.

 

Teksti: Elli Kuoppala

Kuvat: Santeri Seitsalo

Mitä roskaa nyt taas?

Aina, kun tv:ssä välähti mainoksia uudesta tai käynnissä olevasta Big Brother –kaudesta, ajattelin sen olevan roskaa, johon kukaan itseään kunnioittava ihminen ei käytä minuuttiakaan päivästään. Edelleen tiedostan sen ehkä menevän edellä mainittuun kategoriaan. Nyt kuitenkin nautin siitä.

Big Brother oli aina ohjelma, jota vanhempani kielsivät minua katsomasta, ja jota salaa kuitenkin kurkin isosiskoni katsoessa sitä. Jälkikäteen olen ymmärtänyt, miksi ohjelma ei saanut kannatusta perheessäni ja olen ihan tyytyväinen vanhempieni valintaan. Minulle kuitenkin muovautui käsitys, että se on täysin roskasarja, enkä myöhemmin edes halunnut katsoa sitä. Viime vuonna, kun ohjelma palasi jälleen ruutuun, asenneongelmani oli vahvistunut entisestään. Pidin sitä vieläkin pahempana roskasarjana enkä voinut käsittää, miksi joku maksaa siitä, että saa katsoa talon touhua jokaisena aikana vuorokaudesta.

Tänä syksynä päätin selättää asenneongelmani ja ajattelin, että annan sarjalle mahdollisuuden, jotta edes tiedän, mistä syystä arvostelen sitä. Jo ensimmäinen jakso yllätti – paikalle ei saapunutkaan pelkästään pinnallisia somejulkkiksia. Ohjelmaan tuli henkilö toisensa jälkeen tavallisia ihmisiä tavallisista taustoista. Se oli ensimmäinen huomioni ohjelmasta uusin silmin. Henkilöt välittävät telkkariin yllättävän aitoa ja tavallista kuvaa itsestään.

Aloin seuraamaan sarjaa enemmän psykologisesta näkökulmasta. Ihmisten erilainen käyttäytyminen kiehtoo valtavasti ja persoonat, joista en henkilökohtaisesti pidä, tuovat sarjaan kuitenkin tapahtumia. Se yllätti, että talossa on yllättävän tylsän oloista. Heilläkö ei olekaan koko ajan järjestettyä alkoholinhuuruista toimintaa ja kauheaa draamaa keskenään? Viikkotehtävät ovat yllättävän ainutlaatuisia ja aikaa vieviä eikä todellakaan pelkästään draamaa ja bileitä. Huomasin, että välillä jopa turhauduin siihen, ettei sarja ollutkaan yhtä draamapitoinen kuin olin kuvitellut sen olevan.

Myöhemmin minulle kuitenkin selvisi, että tämä kausi on ilmeisesti kesympi kuin aiemmat. Etenkin sarjan alkupuolelta 2010-luvulle Big Brotherissa on ilmeisesti nähty huomattavasti enemmän alkoholia ja sen seurauksia. Nyt siis herää ajatus – jos sarjaa halutaan katsoa viihtymisen merkeissä ja jos tämän sarjan viihdearvo on lisääntynyt juhlimisen myötä, niin miksi tällä kaudella ei ole ollut läheskään yhtä paljon juhlia? Jatkuvasti ilmaisten koostejaksojen juonnoissa kehotetaan ostamaan Ruutu-palvelusta maksullinen 24/7-ohjelma, josta voi seurata talon tapahtumia koko ajan, mutta katsojien keskustelun perusteella riittävän viihdyttäviä tapahtumia on huomattavasti vähemmän kuin aiempina kausina. Tämän voi osaltaan käsittää jopa katsojien huijaamisena.

Ylipäätään Big Brotherin kaupallisuus on yllättänyt. Ilmaiset koostejaksot ovat totta kai leikattu siten, että haluaisi nähdä kaikkien tapahtumien vaiheet, mutta kun olen 24/7-versiota katsonut, niin tapahtumat ovatkin yllättävän tylsiä ja leikkaukset ovat onnistuneita niiden saadessa tapahtumat vaikuttamaan mielenkiintoisemmilta kuin ne todella ovat. Talossa on myös huomattavan paljon tuotesijoittelua, mikä ainakin aluksi häiritsi ensikertaa sarjaa katsoessani.

Big Brother on kuitenkin kiinnostavaa seurattavaa, kun asukkaita oppii ohjelman edetessä vähän tuntemaan ja ohjelman voi ajatella jonkinlaisena psykologisena kokeena. On mielenkiintoista seurata, hajoaako jonkun pää ja miten he toimivat tai käsittelevät tunteitaan suljettuna ulkomaailmasta. On myös erityistä, miten yksikin sanottu lause tai tehty teko saattaa vaikuttaa henkilön pärjäämiseen kilpailussa niin talon asukkaiden kesken kuin yleisön suosion saamisessa.

Ymmärrän, että sarjan katsominen vaatii paljon ennakkoluulottomuutta tosi-tv -sarjoja kohtaan, mutta uskon, että ennakkoluulojen karistamisen jälkeen nämäkin sarjat voivat tuottaa hyvinkin paljon viihdettä sen katsojille. Myös arvostus asukkaita kohtaan nousee heti, kun huomaa miten osa jatkuvasti menee mukavuusalueensa ulkopuolelle. Yksi piirre on kuitenkin ylitse muiden – mitä vaan voi talossa tapahtua ja nämä huomiot voivat olla vanhentuneita sarjan kuluessa.

Teksti: Veera Naumanen

Tampereesta nousemassa Pohjoismaiden uusi kongressi- ja tapahtumakeskus? – Kaupungin uusin hotelli tuo lisää syitä matkustaa Tampereelle

 

 

Uusin lisäys kohoavaan Tampereen on paraatipaikalla sijaitseva Marriotin hotelli.(kuva: Samuel Smith)

Monelta tamperelaiselta on saattanut jäädä huomaamatta keskustan kupeeseen vaiteliaasti noussut uusi maailmanluokan hotelli. Tampere-talon välittömään yhteyteen keväällä avattu Courtyard by Marriott Tampere nimensä mukaan palvelee kansainvälistä hotellibrändiä. Uusi hotelli täydentää kaupungin hotellihuone vajetta 229 huoneella ja tuo monipuolisuutta keskustan majoitusvaihtoehtoihin. Itse rakennus on maineikkaan arkkitehtuuritoimisto ALAn käsialaa, joka tunnetaan mm. Helsingin keskustakirjasto Oodista, sekä Kristiansandin Konserttitalo Kildenistä.

Hotelli sulautuu ympäristöönsä niin hyvin, että ulkopaikkakuntalaisena voisi luulla hotelli olleen aina osa Tampere-taloa. (kuva: Samuel Smith)
Norjassa sijaitseva konserttitalo Kilden on myös tunnetun arkkitehtitoimisto ALAn käsialaa. (Kuva: ALA Architects)

Arkkitehtuuriltaan rakennus pysyy hillittynä, mutta mielenkiintoisine yksityiskohtineen kokonaisuudesta on saatu laadukkaan oloinen. Hotellia ei ole suunniteltu korostuvan merkittävästi katukuvasta, vaan arkkitehtuurilla pyritään luomaan siitä Tampere-talon kanssa sulautuva kokonaisuus. Tämä lähestymistapa elävöittää Tampere-talon ympäristöä ja korostaa ikonisen rakennuksen arkkitehtuuria. Rakennukset täydentävät toisiaan ja ne luovat yhdessä massiivisen tuntuisen kokonaisuuden siitä huolimatta että, kumpikaan rakennuksista ei ole välttämättä erityisen korkeita. Muotoilultaan sälemäiset betonielementit leikittelevät päivänvalolla muodostamalla erilaisia varjoja auringon paistaessa eri suunnista. Tämä yksityiskohta tuo muutoin melko pelkistettyyn julkisivuun särmikkyyttä ja elävyyttä, joka näyttää myös erilaiselta eri katseluetäisyyksiltä. Myös harmaalla säällä voi ihailla rakennuksen sommittelua ja ikkunoiden täsmällistä sijoittelua. Rouhea betoni ja moderni lasi korostavat toisiaan kauniisti ja tekee yleisilmeestä laadukkaan oloisen. Yksittäisenä rakennuksena sen ilmettä voi helposti sanoa liian pelkistetyksi, mutta kun ymmärtää sen tarkoituksen ympäristössään, niin yksinkertaisuus on imartelevaa. Tämä on oiva esimerkki siitä, kuinka onnistunut arkkitehtuuri voi myös olla yksinkertaista ja laimeaa.

Sälemäinen betonielementti leikittelee päivänvalon kanssa ja siten julkisivun ilme elää päivän- ja vuodenaikojen mukaan. (kuva: Samuel Smith)

Hotelli palveluineen vastaa myös Tampereen hotellivalokoimassa tavallista neljän tähden hotellia, eikä sinänsä tuo mitään mullistavaa. Tampere-talon välitön yhteys puolestaan tekee hotellista erinomaisen erilaisten tapahtumien ja konferenssien järjestämiseen, nostaen Tampereen asemaa kongressikaupunkina. Myös kansainvälisen hotellibrändin tarjoamat jäsenedut tuovat oman vetovoimansa. Pohjoismaiden vertailussa Tampereesta muodostuu, myös kansiareena-hankkeen avulla houkutteleva vaihtoehto erilaisten tapahtumien järjestämiseen ja Tampere-talon yhteyteen sijoitettu hotelli sinetöi tämän aseman. Kenties ainoana akillesjänteenä tälle kehitykselle on heikohkot lentoyhteyden Tampere-Pirkkalan lentoasemalta.

Tampereella tullaan näkemään tulevaisuudessa korkean profiilin kulttuuri- ja urheilutapahtumia uuden kansiareenan valmistuttua vuonna 2021. (kuva: SRV)
Kansainvälisesti tunnettu hotellibrändi houkuttelee vakioasiakkaita ja hyödyttää erityisesti kanta-asiakas ohjelmien jäseniä. (kuva: Samuel Smith)

Yksittäisenä hotellina Courtyard by Marriott Tampere ei välttämättä tuo kaupungille uudenlaisia palveluja, mutta se täydentää mukavasti Suomen kaipuuta kansainvälisistä hotellibrändeistä, sekä kehittää Tampereen seutua matkailu- ja investointikohteena.

Teksti : Samuel Smith