Aihearkisto: Yleinen

Tiedekaupunki rikkoo rajat, CERN:ssä hiukkasfysiikka tuo maailman yhteen

 

Globe of Science and Innovation – Meyrin, CERN

Kun yllä oleva pallo tulee näkyviin horisontista, tietää Tampereelta matkansa aloittanut lukiolaisryhmä, että nyt ollaan lähellä. Globe of Science and Innovation, tieteen ja innovaation pallo on kenties tunnetuimpia vierailukohteita CERN:ssä, maailman suurimmassa hiukkasfysiikan tutkimuslaitoksessa. Toki vielä tunnetumpi lienee CERN:in LHC-hiukkaskiihdytin.

CERN:in B-porteista astuttaessa sisään kokee uusi tulokas kenties yllätyksen. Kyseessä ei olekaan yhden tai kahden laboratoriokompleksin muodostama tutkimusalue, vaan kokonaisen kaupungin kokoinen alue täynnä labroja, tutkijahotelleja, ruokaloita sekä kaikkea muuta. Tällä tieteen tekemiseen tarkoitetulla kaupungilla on myös oma katujen nimeämistapa: kaduille on annettu suurten fyysikoiden nimiä. Ensimmäinen katu jolla pääsimme kävelemään, olikin nimetty vaatimattomasti ”Route A. Einstein”.

Hienoa nähtävää löytyy heti B-porttien lähistöltä. CERN:in perustamisen ajoilta lähtöisin oleva synkrosyklotroni oli ensimmäinen hiukkaskiihdytin, joka alueelle rakennettiin. 600 MeV (miljoonaa elektronivolttia) kiihdytin on häkellyttävä nähdä omin silmin, vaikka pienen teollisuushallin kokoinen kiihdytin kalpeneekin ympärysmitaltaan 27 kilometrin mittaisen LHC-kiihdyttimen rinnalla.

600MeV tehoinen synkrosyklotroni, rakennettu 1967

Väriloistoa on havaittavissa suuren hadronikiihdyttimen (edellä mainittu LHC) kiertoradan ympärillä neljässä pisteessä, joissa sijaitsevat CERN:in neljä koeasemaa, ATLAS, ALICE, CMS ja LHCb. Pääsimme tutustumaan CMS-koeasemaan, jolla työskentelee myös liuta suomalaisia. Koeasemalla sijaitseva ilmaisin on ympäröitynä vihreillä metallikaiteilla ja itse ilmaisimesta löytyy sinisen ja punaisen värimaailma, sekä metallinkiiltävä harmaa. CMS sijaitsee kauimpana itse päätiluksilta ja sinne matkaamiseen kuluu tovi jos toinenkin. Kuitenkin hiukkaset joita CMS havaitsee kiertävät 27 kilometriä pitkää rataansa 99,9999991% valonnopeudesta suurella nopeudella. Täten ne kiertävät CMS:sän ohitse 11 245 kertaa sekunnissa.

CMS-koeasema

Hiukkasfysiikan tutkimus tuottaa julmetun määrän dataa vuodessa. Datan määrä on valtava, ja sen määrä korreloituu selvästi tiedonkäsittelyn koossa. Datakeskus on tyhjentävä näky kenelle tahansa. Halli täynnä tietokoneita jotka ovat tyypillisen vaatekaapin kokoisia saa IT-alasta kiinnostuneet hihkumaan ilosta. Yhtä heistä lainatakseni: ”Aivan kuin olisi karkkikaupassa”.

CERN:in datakeskuksen servereitä, dataa syntyy vuosittain 30petabittiä eli 30 000 000 Gb (vrt. tyypillinen puhelimen kapasiteetti on 8-64 Gb)

 

Joonatan Huhtasalo

Black Panther, erilainen Marvel -elokuva

 

Ryan Cooglerin ohjaama Black Panther elokuva nostatti suuria odotuksia hienoilla toiminnan täyteisillä trailereillaan. Itse elokuva ei kuitenkaan aivan vastannut niitä odotuksia.

SEURAAVAT KAKSI KAPPALETTA SISÄLTÄVÄT SPOILEREITA ELOKUVAN JUONESTA. Wakanda on pieni ja mitätön Afrikassa sijaitseva valtio. Tai niin wakandalaiset antavat muun maailman olettaa. Todellisuudessa he ovat koko maailman teknologisesti kehittynein valtio. Kun Wakandan kuningas T’Chaka (John Kani) kuolee, hänen pojastaan nykyisestä Mustasta Pantterista T’Challasta (Chadwick Boseman) tulee kuningas.

Parin päivän päästä kuninkaan kuolleeksi luultu veljenpoika Erik Stevens (Michael B. Jordan) tulee Wakandaan vaatimaan kruunua. Musta Pantteri hyväksyy taistelu haasteen. Erik voittaa taiston ja lunastaa kruunun sekä Mustan Pantterin voimat. T’Challa putoaa kalliolta ja hänen luullaan kuolleen. T’Challan entinen naisystävä Nakia (Lupita Nyong’o), sisko Shuri (Letitia Wright) ja äiti Ramonda (Angela Bassett) löytävätkin T’Challan, joka tulee pelastamaan Wakandan ja pääsee jälleen kuninkaaksi.

Elokuvan juoni ja käsikirjoitus oli hieman sekava. Tapahtumia oli paljon ja suurin osa käytiin läpi liian nopeasti. Esimerkiksi Erikiä elokuvan alussa auttaneeseen asekauppiaaseen Ulysses Klaueen (Andy Serkis) liittyvät tarinan osat olivat mielestäni turhia. Jotta elokuva olisi ollut selkeämpi, olisi sen voinut toteuttaa eri tavalla. Elokuvassa oli enemmän Wakandan politiikkaan ja historiaan liittyviä kohtauksia. Vaikka nekin ovat kiinnostavia, pitäisi toimintaa olla enemmän, onhan kyseessä kuitenkin supersankarielokuva.

Vaikka elokuvan koko juonessa olisi ollut paranneltavaa, elokuvan hahmot olivat sitäkin parempia. Kaikkien päähahmojen ja tärkeiden sivuhahmojen tarinat olivat kiinnostavia ja keskenään riittävän erilaisia. Elokuvassa on paljon vahvoja nais- ja mieshahmoja. Esimerkkinä vahvasta naishahmosta toimii Shuri, joka on vahva muttei perinteisellä fyysisellä tavalla. Hän auttoi pelastamaan Mustan Pantterin ja muut kehittämällään teknologialla moneen kertaan.

Pidin myös siitä, että Musta Pantteri ei ole voittamaton kuten monet muut supersankarit. Tämä tekee hahmosta samaistuttavan. Elokuvan vihollisella Erikillä on ymmärrettävä motiivi tekoihinsa. Hän on kyllästynyt rasismiin ja lopettaakseen sen hän tarvitsee wakandalaista teknologiaa.

Elokuva oli visuaalisesti todella kaunis ja yksityiskohtainen. Kaikki wakandalaisten käyttämästä teknologiasta heidän pukuihinsa ja muihin kaupunkeihin ja maihin oli upeita. Elokuvan väritys oli todella hieno ja silmälle miellyttävä.

Elokuvassa käytettiin musiikkia todella tyylikkäästi. Musiikit olivat sopivan erilaisia eri valtioissa ja eri tyylisissä kohtauksissa. Yllättävien tapahtumien sattuessa musiikki katkesi hetkeksi kokonaan. Se loi elokuvaan kiinnostavan tunnelman.

Kokonaisuudessaan elokuva oli silmälle miellyttävä, mutta tarinaltaan hieman turhan täynnä tapahtumia. Elokuva oli erilainen kuin muut Marvel studioiden elokuvat, sillä se ei seurannut muiden elokuvien tyypillistä juonta. Elokuvassa oli myös vakavampi tunnelma ja vähemmän vitsejä kuin muissa Marvelin elokuvissa. Minä itse en tiedä pidinkö erilaisuudesta vai en. Toisaalta se on asia, joka jokaisen katsojan täytyy itse selvittää.

 

Nea Toijala 

Kuva: kuvankaappaus

Hip Hop kultapojan kehitys jatkuu

Joey Bada$$ on Yhdysvalloista kotoisin oleva rap-artisti. Hänen tyyliään on usein verrattu 90-luvulla julkaistuun rap-musiikkiin ja tämä erotti hänet modernimman ja nopea tempoisemman musiikin joukosta. Uusimmalla albumilla All-Amerikkkan Bada$$, hän on edistänyt tyyliään huomattavasti.

Joey Badass oikealta nimeltään Jo-Vaughn Virginie Scott päätti viedä musiikkiinsa enemmän poliittisempaan suuntaan. Kappaleiden aiheet vaihtelevat Yhdysvaltojen poliittisen tilanteen kerronnan, introspektiivisuuden ja vähemmistöjen kohottamisen välillä. Kappaleen ”TEMPTATION” alussa kuullaan ote Zianna Oliphantin puheesta, jonka hän piti North Carolinan Charlottessa poliisin ammuttua Keith Lamont Scottin. Toisaalta kappaleella ”ROCKABYE BABY” Badass kertaa omaa paikkaansa yhteiskunnassa Schoolboy Q:n kanssa. Molemmat muistelevat, millaista oli asua huumeiden ja väkivallan täyttämissä naapurustoissa ja miten he itse osallistuivat kumpikin omalla tavallaanlaittomaan elämään.

Haastatteluissa Badass on sanonut albumien isoksi eroksi uusimman musikaalisuuden. Edellisillä julkaisuilla kappaleet syntyivät Badassin kuultua biitin ja kirjoitti säkeensä sen mukaan. Uudella albumilla kaikki tehtiin alusta saakka Badassin ja muutaman tuottajan kanssa, kuten Kirk Knight. Musiikki sopii aiheisiin erityisen hyvin ja kappaleet on selkeämmin järjestetty kuin debyyttilevyllä B4.DA.$$. Debyyttilevyllä oli hyviä kappaleita kuten ”Paper Trail$”, mutta tämäkin kappale tuntui siltä, ettei se etene mihinkään tai sillä ei oikein ole suuntaa. Tarkoituksena oli vain näyttää lyriikoita hyviin biitteihin lisättynä.

All-Amerikkkan Bada$$ on parannus hyvästä debyyttialbumista. Vierailijat kuten Styles P ja J. Cole sopivat omien kappaleidensa kerrontaan eivätkä silti luovu omasta tyylistään. Vanha 90-luvun tyyli on vielä huomattavissa, mutta albumin soundi on edistynyt modernimmaksi, jotta nuoremmat voivat samaistua helpommin.

Aleksi Hiivala

Artikkelikuva: Wikipedia commons