Aihearkisto: Kolumnit

Stereotypioiden haitat ja hyödyt

Jokaisella teinillä on asenneongelma, amikset ovat tyhmiä, naiset eivät osaa matematiikkaa, kaikki romanit ovat varkaita, itkevä mies ei ole oikea mies…

Stereotypioita on lähes jokaisesta asiasta, voit yrittää nimetä ihan minkä tahansa asian maan ja taivaan väliltä ja siitä on varmasti muodostunut stereotypioita. Mutta mikä tälle on syynä ja onko siitä haittaa, tai jopa hyötyä?

Stereotypiat ovat osa yhteiskuntaamme, ja niistä on viime aikoina keskustelu paljon. Tiivistettynä stereotypia tarkoittaa yleistämistä, eli sitä että jokin tietty piirre esimerkiksi ihmisissä luokitellaan jonkin tietyn ryhmän piirteeksi.

Ikävä kyllä stereotypiat ovat osa yhteiskuntaamme, ja niitä voi tavata melkein jokaisessa maailman kolkassa. Jokainen meistä on jossain vaiheessa kohdannut stereotypioita, ja jossain vaiheessa antanut stereotypian vaikuttaa omaan mielipiteeseensä jostain asiasta.

Yleinen mielipide on, että stereotypiat, ja niihin uskominen lähentelee rasismia. Useat ihmiset ovat myös sitä mieltä, että jotkut stereotypiat ovat jopa pahempia kuin rasismi. Mutta mikä tekee stereotypioista ihmisten mielestä niin haitallisia?

Stereotypiat antavat ihmisille tekosyyn suhtautua toisiin ihmisiin vihamielisesti. Hyvänä esimerkkinä Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin kommentit meksikolaisista hänen kampanjansa aikana. Toisaalta, tällaiset tapaukset myös usein kertovat paljon ihmisten maailmankuvasta. Rasistisia tai syrjiviä stereotypioita on paljon helpompi hyväksyä ja painaa villaisella, kun oma maailmankuva tukee tätä näkemystä, edes jossain mittasuhteissa.

Tietyt stereotypiat vaikuttavat myös negatiivisesti ihmisten, erityisesti nuorten maailmankuvaan. Jokainen on kuullut ”Kaikki mamut ovat terroristeja” -huutelua. On helppoa ajatella, että vain rasistit huutelevat näin päättömiä argumentteja, mutta silti noin kuudesosa suomalaisista tuntee muukalaispelkoa. Tai tätä mieltä on ainakin Marja Avonius, joka tutki valtio-opin pro gradu -tutkielmassaan suomalaisten maahanmuuttoasenteita European Social Surveyssa vuonna 2014.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että eniten stereotypioita ilmenee yli 60-vuotiaiden ihmisten ikäluokassa. Toki tämä on selitettävissä sillä, että nämä ihmiset ovat saaneet kasvatuksensa 50–60-luvun Suomessa, jossa rasismi oli ikävä kyllä lähes normaali osa yhteiskuntaa. Esimerkiksi vielä 50-luvulla Suomessa käytettiin oppikirjoja joiden mukaan ihmiset voi jaotella rotuihin, joilla oli kaikilla erilaisia henkisiä ominaisuuksia. Mikäli haluaa tutkia näitä kyseisiä kirjoja enemmän, niin tässä on Jaakko Koskelon pro gradu -tutkielma aiheesta vuodelta 2011.

Mutta voiko stereotypioista olla jotain hyötyäkin? Kyllä voi. Tosin se on suhteellisen harvinaista.

Eräs esimerkki on se, että stereotypioiden avulla pystyy tunnistamaan uhkaavia tilanteita, haitallisia ajatusmalleja sekä haitallisia ihmisiä. Epämääräinen mies joka on seurannut sinua pimeänä iltana jo hyvän tovin, toimii hyvänä esimerkkinä potentiaalisesti haitallisesta ihmisestä, jonka tunnistamiseen stereotypioista voi olla tietyissä tilanteissa hyötyä.

Stereotypioista kuitenkin on paljon enemmän haittaa kuin hyötyä. Ikävä kyllä stereotypiat ovat myös niin olennainen osa yhteiskuntaamme, ettei niistä tulla pääsemään eroon vielä pitkään aikaan.

 

Kristian Nieminen

Miksi Suomi ei pärjää jalkapallossa? 

On yllättävää, kuinka huonosti Suomi pärjää jalkapallossa. Usein kuulee syyksi, että maa on lumen peitossa puolet vuodesta tai sen että, täällä on todella kylmä. Miksi sitten Islanti, Norja ja Ruotsi, jotka sijaitsevat maantieteellisesti samalla alueella kuin me, pärjäävät erinomaisesti? Muita yleinen vastaus on, että keskitymme jääkiekkoon enemmän. Mutta Ruotsi on jääkiekossa yhtä kova tekijä kuin Suomi, joten sekään ei oikein tunnu tyydyttävältä vastaukselta.

Suomella on ollut muutamia erinomaisia pelaajia jalkapallohistoriansa varrella. Nopeasti mieleen tulee Sami Hyypiä tai ”kuningas” Jari Litmanen. Molemmat ovat pelanneet Euroopan korkeimmalla tasolla ja jopa voittaneet mestareiden liigan. Jotain mitä Ruotsin mahdollisesti paras pelaaja Zlatan Ibrahimovic ei ole koskaan onnistunut saavuttamaan. Toisaalta yksi pelaaja ei voi voittaa kokonaista turnausta, mutta saanen muistuttaa Hyypiän pelanneen avauskokoonpanossa Istanbulin finaalissa 2005, sekä Litmasen olleen avainpelaaja koko kauden Ajaxin kokoonpanossa vuonna 1995.

Puhuessani monelle urheilufanille, vuodesta 1995 tulee ihan muuta mieleen. Suomi voitti samana vuonna jääkiekon maailmanmestaruuden ensimmäistä kertaa ja vielä Ruotsin nenän edestä. Itse kun ajattelen tilannetta, niin mikään ei olisi voinut voittaa tällaistä hetkeä Suomen urheilun historiassa. Mutta mielestäni tämäkään ei voi olla, miksi Suomi ei pärjää jalkapallossa. Totisesti vuoden 1995 maailmanmestaruus lisäsi jääkiekon suosiota, mutta jalkapallon arvokisoja oli järjestetty jo ennen vuotta 1995. Ensimmäiset jalkapallon maailmanmestaruuskisat järjestettiin vuonna 1930. Ja silti Suomi ei koskaan ole onnistunut osallistumaan EM- tai MM-kisoihin.

Suomen jalkapallon kulta-aika oli selvästi 2000-luvun puolessa välissä, kun maajoukkueessa nähtiin Jussi Jääskeläinen, Mikä Väyrynen, Mikael Forssell, Petri Pasanen, sekä aiemmin mainitut Hyypiä ja Litmanen. Jos katsoo jokaisen pelaajan Wikipedia sivua, voi nähdä, että kaikki pelasivat erittäin kovissa joukkueissa ja ylimmillä sarjatasoilla. Nyt kun katson maajoukkuettamme, näen suurimmaksi osaksi Euroopan pikkuliigojen pelaajia, muutamia poikkeuksia kuten Lukas Hradeckyä ja Perparim Hetemajta lukuun ottamatta.

En väitä, että huuhkajien taso olisi heikentynyt vuosien aikana, mutta itseluottamus todellakin. Melkein jokaisessa Suomen maaottelussa Suomen pelaajista kymmenen pysyy omalla kenttäpuoliskollaan ja esimerkiksi Teemu Pukki pysyttelee keskikentän kohdalla odottamassa palloa. Katsoessa pelejä Suomen pelaajille näyttää olevan mahdotonta murtaa vastustajan keskikenttä. Puhumattakaan puolustuksesta. Missä niin kehuttu suomalainen sisu on? Vain kymmenen vuotta sitten Suomi taisteli 3-3 tasapelin erittäin vahvaa Saksaa vastaan. Omissa silmissäni näin tämän nousun alkuna, mutta ainoa ilon aihe viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut 8-0 voitto San Marinosta. Toisaalta San Marinon voittamisen ei pitäisi olla niin vaikeaa.

Suomen jalkapallomaajoukkueella on ollut monta vuotta itseluottamuksen puute, mutta Markku Kanervan johdolla toivottavasti onnistumme saavuttamaan kauan himoitun arvokisapaikan. Seuraavat mahdolliset kisat Suomelle ovat vuoden 2020 EM-kisat, jotka järjestetään ensimmäistä kertaa 12 maassa. Huuhkajat ovat vähän kuin Arsenal ilman Arsene Wengeriä. Aina odotamme asioiden muuttuvan, mutta silti mikään ei tunnu muuttuvan mihinkään suuntaan.

Aleksi Hiivala 

Pääsykoeuudistuksesta päänvaivaa 

Monet nuoret ovat joutuneet tukalaan paikkaan uudistuneen pääsykoesysteemin vuoksi. Korkeakoulujen opiskelijavalinnat tehdään vuodesta 2020 lähtien pääasiallisesti ylioppilastutkinnon tai vaihtoehtoisesti ammatillisen perustutkinnon arvosanojen pohjalta. Tällainen systeemi vahingoittaa etenkin niitä nuoria, jotka ovat kärsineet koulunkäyntiä häiritsevistä ongelmista toisen asteen koulutuksen aikana.

Toisella asteella opiskelevat nuoret käyvät läpi monia erilaisia elämäntilanteita ja edelleen ylioppilaskokeissa onnistuminen saattaa riippua paljon päivästä ja siitä, millaiset kysymykset sattuu yo-kokeessa olemaan. Koulu ei välttämättä maistu jokaiselle 17-vuotiaalle, joilla on elämässä paljon muutakin meneillään. Ja jos esimerkiksi terveydelliset syyt ovat rajoittaneet nuoren opiskelua, on epäoikeudenmukaista, että heillä on huonommat mahdollisuudet päästä korkeakouluihin opiskelemaan.

Kovin moni ei L:n papereita kirjoita. Entä ne nuoret, jotka kirjoittavat ihan hyvin, pärjäävät koulussa ihan hyvin, mutta taso on hyvin pitkälti keskinkertaista? Miten heidän, jollain tapaa väliinputoajien, käy? Tämä systeemi suosii liian paljon niitä, jotka ovat pärjänneet erinomaisesti ylioppilaskirjoituksissa.

Toisaalta pääsykoeuudistus hyödyttää Suomen valtiota, koska tarkoituksena on saada nuoret nopeammin toiselta asteelta korkeakouluihin opiskelemaan. Monet nimittäin pitävät välivuoden, joka saattaa venyä toiseksi ja kolmanneksi jne. Tavoite on hyvä sekä ymmärrettävä, mutta tämä lisää paineita entistä enemmän ja saattaa vaikuttaa toisiin vahvasti.

Tavoitteena on myös vähentää kalliiden valmennuskurssien suosimista. Valmennuskurssit ovat epäreiluja niille, joilla ei ole samalla tavalla varaa laittaa rahaa korkeakouluun pääsemiseen. Valmennuskurssit ovat olleet tärkeitä aloilla, joissa on todella kovaa kilpailua, kuten oikeustieteellinen, lääketieteellinen ja kauppatieteellinen ala. Kouluihin on ollut mahdollista päästä ilman valmennuskurssia, mutta on huomattu että sen suoritettua on ollut helpompi päästä sisään. Joka tapauksessa tämäkin tavoite on ymmärrettävä, mutta ei mielestäni tarpeeksi hyvä peruste tälle pääsykoeuudistukselle.

On epäreilua luoda ylimääräisiä paineita ja vaatia yhä enemmän. Harva toisen asteen opiskelija itse on kehunut pääsykoeuudistusta. On ymmärrettävää, että poliitikkojen on saatava tämänkaltaista muutosta aikaan, koska kyseessä on hyvin ongelmallinen tilanne. Ainakin lukio tuntuu kuluttavan monen nuoren loppuun ja ymmärrettävästi se lisää halua hengähtää hetki ylioppilaslakin päähän laittamisen jälkeen. Tärkeää olisi kuitenkin kuulla opiskelijoita enemmän, koska käsitys nykyhetken lukiosta muuttuisi varmasti vanhemmallekin väelle realistisemmaksi.

 

Veera Naumanen

Kauppi-Niihaman metsää golfkentäksi 

Pidätkö sinäkin siitä, kun kaupunkisi virkistysalueita tuhotaan? En minäkään. Kauppi-Niihaman metsän alueelle suunnitellaan golfkentän rakennusta. Golfkenttä tulisi pois 10 000 asukkaan asuntoalueen tieltä ja Kauppi-Niihaman metsä kärsisi.  

Suunnitelmissa on kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa A golfkenttää siirrettäisiin ja laajennettaisiin pohjoiseen ja sen eteläosiin rakennettaisiin asuntoaluetta. Vaihtoehtoon B kuuluu siirtää koko golfkenttä Kauppi-Niihaman metsän alueelle ja asuntoalue golfkentän entiselle paikalle. Ja vaihtoehto C ehdottaa, että golfkenttä siirtyisi Pirkanmaalle ja sen nykyiselle paikalle tulisi asuntoaluetta. 

Kauppi-Niihaman metsä täyttää monille ihmisille monta käyttötarkoitusta. Metsä on hyvä alue lenkkeilyyn ja koiran ulkoiluttamiseen, moniin metsäurheilulajeihin, kuten suunnistamiseen ja maastopyöräilyyn, sekä monien eläinten asuinalue. Mm. uhanalainen liito-orava, jota on löydetty Kauppi-Niihamaan metsästä voisi menettää asuinaluettaan.  

Kauppi-Niihaman metsä on myös Tampereen keskustan ainoa suuri katkeamaton metsäalue. Jos Kauppi-Niihaman metsään kosketaan, se haittaa kaikkia keskustan alueella asuvia. Suunnitelmat uhkaavat hävittää monia aktiivisesti käytössä olevia metsäpolkuja mm. maastopyöräilyyn ja talvisin hiihtoon. 

Vastauksesi suunnitelmiin Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) Pirkanmaan piiri ry, SLL:n Tampereen yhdistys ry ja Luonto-Liiton Hämeen piiri ry ovat aloittaneet adressin suunnitelmia vastaan. Voit allekirjoittaa adressin täältä. 

 

Janette Inginen 

 

Onko hittikappaleiden plagiointi nykymaailman musiikkia?

Vaikka nykyään on melko haastavaa keksiä uusia sointukiertoja, se ei siltikään oikeuta plagioimaan toisen hittikappaleen sointukiertoja. Plagiointi tarkoittaa toisen henkilön tuotannon käyttöä ilman alkuperäisen lähteen asianmukaista ilmoittamista.

Artistinimellä Evelina kulkeva Eveliina Tammenlaakso julkaisi perjantaina 2.3.2018 Sun Vika nimisen kappaleen. Kyseinen kappale on herättänyt kysymyksiä monien keskuudessa. Sun Vika kappale kuulostaa hyvin paljon samalta, kun Camila Cabellon hittikappale Havana. Vuoden 2017 syyskuussa julkaistu latinotyylinen kappale on ainutlaatuinen ja tärkeä Cabellolle.

Molemmissa kappaleissa on todella samanlainen sointukierto ja Evelinan laulussa on nousuja samoissa kohdissa kuin Cabellon laulussa. Kappaleiden a-osat ja kertosäkeet muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Kun minä kuulin Sun Vika -kappaleen ensimmäisen kerran luulin sen olevan suomennettu versio Havana -kappaleesta, mutta tajusin etteivät sanat olleet käännettyjä – ainakaan oikein. Sun Vika -kappaleessa on myös samanlaista ”na na naa” kohtaa kertosäkeiden jälkeen, kuin Havanassa.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Evelina on plagioinut toisen artistin kappaleesta. Joulukuussa vuonna 2015 Evelina julkaisi Honey nimisen kappaleen. Kappaleessa Evelina laulaa ”sovit mun päälle paremmin, ku mun lempipaita”, ja vuonna 2012 Lana Del Reyn julkaisemassa Blue Jeans kappaleessa lauletaan ”But you fit me better than my favorite sweater”. Kyse voi olla myös sattumasta, mutta itse en usko enää siihen, koska Del Reystä on melkein samanlainen kuva kuin Evelinan Honey kappaleen kansikuva.

Kuvasta huomaa, että Evelinan Honey -kappaleen kansikuva, sekä sama lause eivät ole enää pelkkää sattumaa.

Evelina ei ole ainoa suomalainen, joka on plagioinut todella selkeästi maailmanlaajuisen artistin kappaleesta. Esimerkiksi vuonna 2016 julkaistu Arttu Lindemanin Läikkyy kappaleen kertosäkeessä on samanlainen droppi kuin DJ Fresh ja Diplon Earthquake kappaleessa, mutta Läikkyy -kappaleessa se on vain korkeammalta. Sun Vika- sekä Läikkyy -kappaleiden tuottajana on ollut taitelija nimeltään MGI eli Henry Lanz.

Mielestäni pahinta on se, kun Evelinalta kysyttiin haastattelussa plagiointi huhuista. Hän vastasi, että haluaa keskittyä mieluummin positiiviseen palautteeseen, joka minusta tuntuu ymmärrettävältä, mutta ei ammattimaiselta. Minun mielestä kieltäminen ja kierteleminen ei poista todellisuutta, että monet ajattelet Sun Vika -kappaleen olevan plagioitu. Evelina sanoi, että tekoprosessin aikana studiossa olisi soinut referenssinä 60-luvun suomalainen musiikki, joka ainakin minusta kuulostaa äärimmäisen huonolta tekosyyltä. Evelinan vastaus tuntuu epäammattimaiselta ja vähättelyltä. Itse en ainakaan usko, että Sun Vika -kappale syntyi vahingossa saman kuuloiseksi kuin Havana.

Itse en arvosta enää Evelinaa laulajana enkä lauluntekijänä. Minun mielestäni hän ei olisi ansainnut Emma-gaalassa vuoden naissolisti palkintoa. En arvosta häntä enää, koska hän ei osaa käsitellä kritiikkiä. Esimerkiksi Enbuske, Veitola & Salminen ohjelmassa Evelina sanoi, että hänestä kohu tuntui vähän väännetyltä. Tämä Evelinan kommentti oli mielestäni epäammattimainen ja keksitty tekosyy. Fanit ovat spekuloineet, että Evelina on ennen seurannut Instagramissa Camila Cabelloa, mutta Evelina olisi lopettanut seuraamisen muutamaa päivää ennen Sun Vika -kappaleen julkaisua.

 

Eveliina Kankaansivu