Aihearkisto: Artikkelit

Elokuva väkivallasta, kasvamisesta ja rakkaudesta

Kyseinen elokuva on räppäristä, joka tunnetaan taitelijanimellä Cheek, ja sen ensi-ilta oli 31.1.2018. Cheek on oikealta nimeltään Jare Tiihonen ja hän on suomalainen rap-artisti. Veljeni vartija on elämäkerrallinen draamaelokuva, joka kertoo Jare Tiihosen elämästä. Elokuvan pääroolissa esiintyy Antti Holma, joka näyttelee elokuvassa kaksoisroolin. Jare Tiihosella on kaksoisveli Jere. Jaresta annettiin elokuvassa todella pinnallinen kuva, esimerkiksi ettei hän välitä, vaikka tappelee muiden kanssa. 

Elokuva on kokonaisuudelta hämmentävä ja hiukan epäselkeä. Elokuvassa useissa kohdissa Jare Tiihonen eli Antti Holma puhui suoraan kameralle eli katsojalle. Ne kohdat olivat hyvin hämmentävän ja kiusallisen tuntuisia, koska se ei ole tyypillistä elokuvissa. Elokuvassa Jare selitti kameraan katsoen elämässään tapahtumia ja kokemiaan asioita todella paljon esimerkiksi elokuvan alussa, joka ei oikein toiminut elokuvassa.  

Elokuvassa kerrottiin Jaren elämästä aika vähän ja se tuntui enemmän pintaraapaisulta. Elokuvassa tuotiin voimakkaasti esille Jaren perheen ja hänen itsensä väkivaltainen käyttäytyminen. Minun mielestäni sitä oli hiukan liikaa ja se oli tehty teennäisen näköisesti. Tappelun ääniefektit olivat myös todella lujalla eivätkä ne kuulostaneet luonnolliselta kuvassa tapahtuman kanssa.  

Elokuva koostui pääasiassa väkivallasta, rakkaudesta ja Jaren ongelmista. Itse odotin elokuvalta kerronnallisesti enemmän. Pidin kaikista eniten kohdista missä näytettiin Jaren lapsuutta ja nuoruutta. Elokuvan tarina eteni todella nopeasti ja minulle ainakin jäi paljon kysymyksiä auki.  

Yksi asia, joka häiritse itseäni oli se, että Jaren nuoruudesta kertovassa kohdassa nuorten vaatteet muistuttivat liikaa nykymuotia. Vaikka elokuvan puvustajien mielestä ne voivat olla sen ajan muotia, minua jäi häiritsemään se, että vaatteet olivat nykyajan versiot vanhasta muodista.  

Suosittelen elokuvan katsomista, jos on oikeasti kiinnostunut Jaresta, vaikka elokuva ei kerro kovinkaan paljoa hänestä. Pidin todella paljon elokuvan näyttelijöistä ja heidät oli valittu hyvin rooleihinsa. 

Elokuva loppui kuin seinään ja se oli todella hämmentävää. Elokuvan olisi pitänyt loppua jotenkin mielenkiintoisesti, koska lopusta tuli sellainen olo, ettei oltu keksitty enää, miten jatkaa vaikkakin Jaren tarina on vielä kesken. 

 

Eveliina Kankaansivu 

Kauppi-Niihaman metsää golfkentäksi 

Pidätkö sinäkin siitä, kun kaupunkisi virkistysalueita tuhotaan? En minäkään. Kauppi-Niihaman metsän alueelle suunnitellaan golfkentän rakennusta. Golfkenttä tulisi pois 10 000 asukkaan asuntoalueen tieltä ja Kauppi-Niihaman metsä kärsisi.  

Suunnitelmissa on kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa A golfkenttää siirrettäisiin ja laajennettaisiin pohjoiseen ja sen eteläosiin rakennettaisiin asuntoaluetta. Vaihtoehtoon B kuuluu siirtää koko golfkenttä Kauppi-Niihaman metsän alueelle ja asuntoalue golfkentän entiselle paikalle. Ja vaihtoehto C ehdottaa, että golfkenttä siirtyisi Pirkanmaalle ja sen nykyiselle paikalle tulisi asuntoaluetta. 

Kauppi-Niihaman metsä täyttää monille ihmisille monta käyttötarkoitusta. Metsä on hyvä alue lenkkeilyyn ja koiran ulkoiluttamiseen, moniin metsäurheilulajeihin, kuten suunnistamiseen ja maastopyöräilyyn, sekä monien eläinten asuinalue. Mm. uhanalainen liito-orava, jota on löydetty Kauppi-Niihamaan metsästä voisi menettää asuinaluettaan.  

Kauppi-Niihaman metsä on myös Tampereen keskustan ainoa suuri katkeamaton metsäalue. Jos Kauppi-Niihaman metsään kosketaan, se haittaa kaikkia keskustan alueella asuvia. Suunnitelmat uhkaavat hävittää monia aktiivisesti käytössä olevia metsäpolkuja mm. maastopyöräilyyn ja talvisin hiihtoon. 

Vastauksesi suunnitelmiin Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) Pirkanmaan piiri ry, SLL:n Tampereen yhdistys ry ja Luonto-Liiton Hämeen piiri ry ovat aloittaneet adressin suunnitelmia vastaan. Voit allekirjoittaa adressin täältä. 

 

Janette Inginen 

 

Iloiset lehmät loikkivat Kosken kartanon laitumille 

Aurinko on paistanut koko päivän lähes pilvettömältä taivaalta. Kuluneen viikon aikana ilmat ovat muutenkin hellineet. Kaikki eivät kuitenkaan ole näistä säistä vielä päässeet nauttimaan, vaan osa Kosken kartanon vasikoista pääsee tänään ulos ensimmäistä kertaa.

Koskis gård eli Kosken kartano on luomutila, jossa asuu yhteensä 252 eläintä, esimerkiksi lehmiä, sonneja, lampaita ja aaseja. Vaikka lehmäloikan keskiössä ovat lehmät ja erityisesti vasikat, myös muita tilan eläimiä pääsee katsomaan. Lapset viihtyvät sekä eläinten seurassa, että heinäkasoissa hyppimässä ja kartanon joesta onkimassa. Aikuiset vierailevat esimerkiksi tilan lihakaupassa, josta saa koko tapahtuman ajan ostaa luomulihaa kotiin viemisiksi.

Ennen lehmien ja vasikoiden ulos päästämistä navetasta kuuluu kova mylvintä. Eläimet eivät malta odottaa pääsyä auringon valoon ja lämpöön raikkaaseen ilmaan. Kun ovet aukeavat, ne juoksevat täyttä vauhtia ulos laitumelle. Vasikat kisailevat siitä, kuka on ensimmäisenä vihreän ruohon keskellä.

Vasikoiden iloa on hankala kuvailla. Ne hyppivät ja pomppivat innoissaan sekä nauttivat niihin osuvasta auringosta. Paikalla olevat sankat joukot ihmisiä toki hämmästyttävät niitä, mutta osa rohkeasti menee lähemmäksi aitauksen reunaa katselemaan ihmisiä. Vasikat ovat uteliaita, mutta mielellään pysyvät laumassa lehmien kanssa. Lauma juoksee ympäri aitausta, jotta kaikki katsojat saavat ihastella niitä. Vasikat näyttävät nauttivan ihmisten katseista, sillä ne juoksevat monta kertaa ihmisten ohi viihdyttäen sekä isoja, että pieniä katsojia.

Liinu Nieminen 

Kemian opettaja haaveilee purjehdusreissusta Australiaan 

Kuka olet?

– Olen Riitta Kallio, Sammon keskuslukion kemian opettaja.

Kuinka kauan olet ollut Samkessa töissä?

-Olen ollut täällä Samkessa töissä kuusi vuotta.

Mikä oli haaveammattisi lapsena?

-Opettaja. Lähipiirissäni ja suvussa on ollut aina paljon opettajia. Opettajan työ oli siis minulle tuttu. Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä ja neuvoa muita.

Mitä harrastat?

-Tykkään purjehtia, lenkkeillä ja lasketella. Lisäksi harrastuksiini kuuluu lukeminen ja elokuvien katselu.

Minkälainen perhe? Entä onko sinulla lemmikkejä?

-Perheeseeni kuuluu mieheni ja kaksi poikaa. Meillä ei ole lemmikkejä, mutta meillä on naapurin koira aina säännöllisesti hoidossa ja se on meille melkein kuin lemmikki.

Suurin haave?

-Elämäni on tällä hetkellä todella hyvin, kun kaikki ovat terveitä, minulla on varma työpaikka ja kesäloma on tulossa. Olisi kuitenkin kiva tehdä joskus hieman pidempi purjehdusreissu vaikka Australiaan.

Mitä tekisit jos voittaisit lotossa?

-Tekisin tämän edellä mainitun välivuosihaavereissun ja lähtisin todellakin purjehtimaan sinne Australiaan.

Mikä on parasta Samkessa/samkelaisissa?

-Oppilaat. He ovat mukavan sosiaalisia ja liikunnallisia. Täällä koulussa ei nössöillä eikä nipoteta.

 

Terveisiä/neuvoja Samken opiskelijoille?

-Pitäkää hyvä kesäloma!

 

Sofia Tuohimaa  

 

 

Matematiikan opettajan kotona asuu kuningas

Elina Peltomaa on melko uusi kasvo samkelaisille, mutta oikeastaan hän on aloittanut opettajanuransa Samkessa jo vuonna 2013 opiskellessaan ammattiin. Syksyllä 2016  Elina päätyi takaisin Sammon keskuslukioon opettamaan matematiikkaa ja päätimme tutustua häneen hieman tarkemmin.

Mikä oli haaveammattisi lapsena?

– Äidin mukaan sairaanhoitaja. Matikka tuli kuvioihin lukiossa ja heti pidettyäni ensimmäisen matikantunnin tajusin, että tämä on se juttu. Opettaminen oli aivan mieletöntä ja siitä tuli uskomaton fiilis. Mutta siinä meni kyllä hetki, kun piti miettiä, mitä halusi.

– Toivon aina olevani matikan opettaja ja vain kehittyväni. Matikassa parasta on se, kun kaikki loksahtaa paikalleen ja muuttuu selkeäksi.

Mitä harrastat ja teet vapaa-ajalla?

– Ratkon matikkajuttuja, mutta en sikäli voi sanoa harrastavani matikkaa. Pidän liikunnasta paljon ja monissa eri muodoissa. Muun muassa vaellus, kävelyllä käynti ja telttailu ovat mun juttuja. Talvella tulee liikuttua ulkona vähän vähemmän, joten silloin kuvioihin tulee salilla käynti. Myös lukeminen on lähellä mun sydäntä. Luen kirjoja ihan laidasta laitaan, mutta yleensä, jos töissä on raskasta, niin luen enemmän hömppää ja sitten taas kun töissä ei ole kiire, niin keskityn klassikkoihin.

Ketä kuuluu perheeseesi? Onko lemmikkejä?

– Kissa nimeltään kuningas Väinö Albert I eli ”Väiski” ja mun mies.

Mikä on suurin haaveesi? 

– Hankala kysymys. Ennen viime joulua olin jo pitkään halunnut päästä Uuteen-Seelantiin. Häämatkalle me sitten lähettiin sinne. Meidän reissu oli ihan mieletön! Sitä luontoa ei pysty kuvailemaan, postikorttimaisemaa postikorttimaiseman perään! Siellä oli tosi outoja eläimiä esim. papukaijoja, joista turisteja varoitettiin, koska ne osasivat varastaa autoista, jos ovet eivät olleet lukossa. Ja sitten me nähtiin sellaisia kaloja, jotka kaikki syntyvät poikina, mutta muuttuvat ajan saatossa tytöiksi. Se oli tosi absurdia!

Mitä tekisit jos voittaisit lotossa? 

– Harrastaisin korkoa korolle –ilmiötä, eli sijoittaisin ja malttaisin mieleni.

Mikä on parasta Samkessa ja samkelaisissa?

– Sekä viestintä että urheilu ja sen henkiset ihmiset ovat tosi avoimia ja iloisia. On huikeata, että samkelaiset jäävät vaan juttelemaan tunnin jälkeen kaikesta mahdollisesta. Se avoimuus on Samken omaleimainen piirre. Erikoislinjapainotus tuo oman osansa Samkeen.

Terveisiä/neuvoja Samken opiskelijoille?

– Laskekaa myös pulkkamäkeä, älkää pelkkää matikkaa!

 

Peppi Niemitukia & Reetta Malmivaara 

Pohjalta noussut menestystarina

Kuulin nimen Gucci Mane ensimmäistä kertaa selatessani Twitteriä syksyllä 2016. Postauksessa mainostettiin hänen uusinta singleään Waybach. Päätin kuunnella kappaleen ja totesin sen olevan ”cool”, mutta ei minulle. Uudestaan löysin Manen kappaleita kuunnellessani Kanye Westin tuotantoa ja törmäsin kappaleeseen P**** Print, jolla West vierailee. Kappaleen melodiat ja Manen ääni biitin kanssa sopivat hyvin yhteen ja Manella on kappaleessa hauskoja ja suorastaan huvittavia lainauksen arvoisia lyriikoita.

 

Gucci Mane, oikealta nimeltään Radric Davis, ilmeni olevan jonkin sortin legenda hiphop maailmassa, ja kiinnostuin hänen elämästään koko ajan enemmän saadessani tietää hänestä. Siksi innostuinkin, kun kuulin hänen julkaisevan omaelämänkertansa lokakuussa 2017.

 

Kirja on erittäin miellyttävää luettavaa, sillä jokainen tarina tuntuu siltä, että Mane kertoisi ne sinulle itsellesi. Koko ajan minulla tuntui syntyvän yhteys sen kanssa ja aina kun en ollut lukemassa kirjaa, se tuntui kutsuvan minua luokseen.

 

Manen imago on aina ollut todella pelottava gangsteri, joka ei pelkää mitään ja hänen temperamenttinsa voisi vaihtua sekunnissa. Siksi yllätyinkin positiivisesti, kun Mane selvästi katui tekemisiään ja osasi arvioida niitä nähden omat virheensä. Tätä en olisi odottanut kirjalta.

 

Kirjan yksityiskohdat tekivät siitä mukavaa luettavaa, sillä missään kohdassa ei tarvinnut kyseenalaistaan tarinoiden aitoutta. Tarinat saivat uskomaan Manen olevan aina oikeassa, niin kuin esimerkiksi Narcos Netflix-sarja saa katsojan näkemään Pablo Escobarin hyvänä.

 

Luin kirjan englanniksi. Tämä saattaa olla joillekin iso kynnys lukea tätä mestariteos, mutta suosittelisin sitä kenelle vaan, kuka tykkää lukea. Vaikka rap-artistin omaelämänkerta ei ensisilmäykseltä vaikuttaisi sopivaksi kaikille, ovat tarinat kuitenkin melkein yhtä uskomattomia kuin fiktio-romaanit joita moni lukee mielellään.

 

Aleksi Hiivala  

Tampereen lukioiden stereotypiat käsittelyssä (osa 2)

Tampereella eri stereotypiat näyttelevät suurta roolia lukiomaailmassa. Ne pyörivät jokapäiväisissä puheissa ja vitseissä. Ne vaikuttavat vahvasti siihen, mihin lukioon nuori haluaa hakea peruskoulun jälkeen. Niiden avulla nuoret luovat helposti oman kuvansa uudesta tapaamastaan ihmisestä.

Päätimme siis tehdä tutkivaa reportaasia tästä nuorille helposti samaistuttavasta aiheesta. Aloitimme prosessin luomalla mahdollisimman stereotyyppisen, fiktiivisen henkilön ja sen jälkeen kiersimme kouluilla selvittämässä, löytyikö koulusta paljon tällaisia henkilöitä. Ensin esittelyssä fiktiiviset hahmomme.

( Juttusarjan ensimmäisessä osassa tutustuttiin mm. omaan lukioomme Samkeen. Ensimmäisen osan löydät täältä. )

Tampereen lyseon lukio

Otto Schröfel on valinnut Tampereen lyseon lukion pitäen silmällä haavettaan kokoomuksen puheenjohtajuudesta. Oton numerot ovat aina olleet erinomaisia, etenkin kaikissa neljässä vieraassa kielessä, joita hän lukee. Otto harrastaa väittelyä ja tennistä isänsä omistamalla keskuksella. Hän viettää paljon aikaa kesämökillään Hangossa.

Otto Schröpfel

 

 

Tampereen yhteiskoulun lukio

Auringonkukka Virtanen syntyi nimellä Aino, mutta vaihtoi nimensä täytettyään 18 vuotta, koska haluaa olla erilainen kuin muut. Hän harrastaa teatteria ja asuu yksin Amurissa, josta on lyhyt koulumatka Tampereen yhteiskoulun lukioon eli TYKkiin. Auringonkukka ei halua määritellä itseään, mutta kannattaa vahvasti naisten oikeuksia ja noudattaa vegaanista ruokavaliota.

Auringonkukka Virtanen

 

Arvo Matikainen on ensimmäisella luokka-asteella samassa koulussa. Häntä ei kuitenkaan bongaa käytäviltä läheskään niin helposti, sillä hän pyrkii löytämään aina jonkun pienen kolon johon piiloutua. Arvo on tullut TYKkiin siinä toivossa, että hänet hyväksyttäisiin paremmin nuorten sekaan kuin pienessä kylässä, josta hän on kotoisin.

Arvo Matikainen

 

Tampereen teknillinen lukio

Simo Jokinen käy neljättä vuotta Tampereen teknillistä lukiota Tampereen Hervannassa. Hän on valinnut lukion sen alhaisen keskiarvorajan ja lyhyen koulumatkan takia. Simo harrastaa ”ajelua” vuoden 1998 Ford Focuksellaan äidin vastustuksesta riippumatta. Simoa tosin ei kiinnosta, koska naiset kuuluvat nyrkin ja hellan väliin.

Simo Jokinen

 

Kalevan lukio

Ida Mäensivu saapuu joka aamu bussilla Nekalasta Kalevan lukiolle. Hän kertoo harrastuksekseen käyvänsä salilla silloin tällöin. Ida käyttää aamuisin paljon aikaa meikkaukseen ja hiusten laittoon, mutta vaatetukseen kuuluu useimmiten yksinkertainen tiukka paita ja farkut. Tulevaisuudessa Ida todennäköisesti työskentee Bik Bokissa.

Ida Mäensivu

 

Tampereen Rudolf Steiner-lukio

Hilla Löngflut käy neljättä vuotta Rudolf Steinerin lukiossa. Hän olisi halunnut hakea ammattikouluun opiskeleemaan, jotta voisi valmistua kokiksi. Kuitenkin hänen vanhempansa halusivat Hillan hakevan lukioon, jolloin Steiner tuntui helpoimmalta vaihtoehdolta. Hillan lempioppitunti on jooga.

Hilla Löngflut

 

Tampereen normaalikoulun lukio

Kaikista muista Tampereen lukioista poiketen, kun loimme stereotyyppisiä hahmoja, Tampereen normaalikoulun lukiosta ei tullut mitään mieleen. Ei mitään erityistä piirrettä tai ajatusmaailmaa, joka painottuisi kyseisessä lukiossa. Niinpä pitkän spekuloinnin jälkeen luovutimme ja päädyimme tulokseen, ettei stereotyypiaa täällä ole.

 

JA TÄHÄN PÄÄDYIMME…

Saapuessamme Tampereen lyseon aulaan, ei missään näkynyt ristin sieluakaan. Askeleet ja puhe kaikuivat, ja jokseenkin kolkko aula oli kuoleman hiljainen. Yritimme saada kiinni tyypillistä lukiolaista, mutta kaikki vaikuttivat olevan tunneilla. Kun yritimme vilkaista avoimesta ovesta luokkahuoneeseen, saimme osaksemme vain paljon paheksuvia katseita. Luovutimme siis lukiolaisten haastattelun suhteen ja tyydyimme tarkkailemaan kauempaa.

Jatkoimme matkaa lyseon lähimpään lukioon Tampereen yhteiskoulun lukioon TYK:iin. Hiljaisuus oli nopeasti unohdettu ja käytävillä soi musiikki ja ihmiset juttelivat keskenään. Vähän kyllä ihmeteltiin, että mitä teimme siellä, mutta selitettyämme asiamme otettiin meidät hyvin vastaan. Stereotyyppisiä opiskelijoita oli hyvin paljon, mutta totta kai oli mukana myös vähemmän ääripäisiä persoonoita. Arvon kaltaisia oppilaita ei koulun käytävillä näkynyt, mutta se oli odotettavissa, sillä he piileskelevät pimeissä nurkissa. Huhujen mukaan etsimällä heidät olisi löytänyt.

Tampereen teknillinen lukio Hervannassa toimii yhteistyössä ammattikoulun kanssa. Astuessamme sisään huomasimme välittömästi ammattikoulun vaikutuksen lukion tiloihin. Ainoat tapaamamme ihmiset olivat ammattikoululaisia tai 10-luokkalaisia, eikä kukaan osannut ohjata meitä lukiolaisten luo. Valokuvista seinillä huomasimme, että Tampereen teknillisessä lukiossa on huomattavasti enemmän poikia kuin tyttöjä. Saman huomasimme vilkuillessamme luokkahuoneisiin sisälle.

Heti Kalevaan lukioon saapuessamme huomasimme stereotypiamme osuvan naulan kantaan. Naispuoliset henkilöt olivat enemmän tai vähemmän saman näköisiä keskenään. Aula oli hyvin matalakattoinen ja jokseenkin ahdistava, mutta opiskelijat tuntuivat olevan jo tuottuneita siihen.

Tampereen Rudolf-Steinerin lukio. Emme osanneet edes kuvitella mikä meitä siellä odottaisi. Lukion kanssa samoissa tiloissa toimi steiner-yläaste ja meininki oli jotain normaalin yläasteen ja sirkuksen väliltä. Jututimme neljää lukiolaista. Yksi oli tullut kyseiseen lukioon, koska ei päässyt mihinkään muualle, yksi taas oli ollut puolen vuoden aikana kahdessa muussakin lukiossa, muttei ollut saanut kavereita, yksi oli ollut samassa talossa päiväkodista asti, ja yhdellä ei ollut aavistutstakaan, miksi haki kyseiseen lukioon. Opimme myös, että jooga ei ole oppiaine.

Tampereen normaalikoulun lukio osoittautui täysin nimensä mukaiseksi. Stereotypiamme, jota ei ollut, piti täysin paikkansa. Tilat olivat modernit ja ihmiset olivat hyvin erilaisia, eikä heodän välillään tuntunut olevan mitään edes useaa opiskelijaa yhdistävää tekijää.

 

Vaikka lähes jokaisessa koulussa oli stereotyyppisiä ihmisiä ja ilmapiiri, sekä koulun yleinen ilme oli eri jokaisessa koulussa, haluamme painottaa, ettemme tunne kyseisiä henkilöitä, eikä tarkoituksenamme ole loukata ketään. Tärkeä huomio on myös se, että jokaisessa koulussa, jossa vierailimme, oli myös paljon erilaisia ja stereotypioihin sopimattomia ihmisiä.

 

Emmi Kortteinen, Heidi Tauriainen, Oona Koivula 

 

Onko hittikappaleiden plagiointi nykymaailman musiikkia?

Vaikka nykyään on melko haastavaa keksiä uusia sointukiertoja, se ei siltikään oikeuta plagioimaan toisen hittikappaleen sointukiertoja. Plagiointi tarkoittaa toisen henkilön tuotannon käyttöä ilman alkuperäisen lähteen asianmukaista ilmoittamista.

Artistinimellä Evelina kulkeva Eveliina Tammenlaakso julkaisi perjantaina 2.3.2018 Sun Vika nimisen kappaleen. Kyseinen kappale on herättänyt kysymyksiä monien keskuudessa. Sun Vika kappale kuulostaa hyvin paljon samalta, kun Camila Cabellon hittikappale Havana. Vuoden 2017 syyskuussa julkaistu latinotyylinen kappale on ainutlaatuinen ja tärkeä Cabellolle.

Molemmissa kappaleissa on todella samanlainen sointukierto ja Evelinan laulussa on nousuja samoissa kohdissa kuin Cabellon laulussa. Kappaleiden a-osat ja kertosäkeet muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Kun minä kuulin Sun Vika -kappaleen ensimmäisen kerran luulin sen olevan suomennettu versio Havana -kappaleesta, mutta tajusin etteivät sanat olleet käännettyjä – ainakaan oikein. Sun Vika -kappaleessa on myös samanlaista ”na na naa” kohtaa kertosäkeiden jälkeen, kuin Havanassa.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Evelina on plagioinut toisen artistin kappaleesta. Joulukuussa vuonna 2015 Evelina julkaisi Honey nimisen kappaleen. Kappaleessa Evelina laulaa ”sovit mun päälle paremmin, ku mun lempipaita”, ja vuonna 2012 Lana Del Reyn julkaisemassa Blue Jeans kappaleessa lauletaan ”But you fit me better than my favorite sweater”. Kyse voi olla myös sattumasta, mutta itse en usko enää siihen, koska Del Reystä on melkein samanlainen kuva kuin Evelinan Honey kappaleen kansikuva.

Kuvasta huomaa, että Evelinan Honey -kappaleen kansikuva, sekä sama lause eivät ole enää pelkkää sattumaa.

Evelina ei ole ainoa suomalainen, joka on plagioinut todella selkeästi maailmanlaajuisen artistin kappaleesta. Esimerkiksi vuonna 2016 julkaistu Arttu Lindemanin Läikkyy kappaleen kertosäkeessä on samanlainen droppi kuin DJ Fresh ja Diplon Earthquake kappaleessa, mutta Läikkyy -kappaleessa se on vain korkeammalta. Sun Vika- sekä Läikkyy -kappaleiden tuottajana on ollut taitelija nimeltään MGI eli Henry Lanz.

Mielestäni pahinta on se, kun Evelinalta kysyttiin haastattelussa plagiointi huhuista. Hän vastasi, että haluaa keskittyä mieluummin positiiviseen palautteeseen, joka minusta tuntuu ymmärrettävältä, mutta ei ammattimaiselta. Minun mielestä kieltäminen ja kierteleminen ei poista todellisuutta, että monet ajattelet Sun Vika -kappaleen olevan plagioitu. Evelina sanoi, että tekoprosessin aikana studiossa olisi soinut referenssinä 60-luvun suomalainen musiikki, joka ainakin minusta kuulostaa äärimmäisen huonolta tekosyyltä. Evelinan vastaus tuntuu epäammattimaiselta ja vähättelyltä. Itse en ainakaan usko, että Sun Vika -kappale syntyi vahingossa saman kuuloiseksi kuin Havana.

Itse en arvosta enää Evelinaa laulajana enkä lauluntekijänä. Minun mielestäni hän ei olisi ansainnut Emma-gaalassa vuoden naissolisti palkintoa. En arvosta häntä enää, koska hän ei osaa käsitellä kritiikkiä. Esimerkiksi Enbuske, Veitola & Salminen ohjelmassa Evelina sanoi, että hänestä kohu tuntui vähän väännetyltä. Tämä Evelinan kommentti oli mielestäni epäammattimainen ja keksitty tekosyy. Fanit ovat spekuloineet, että Evelina on ennen seurannut Instagramissa Camila Cabelloa, mutta Evelina olisi lopettanut seuraamisen muutamaa päivää ennen Sun Vika -kappaleen julkaisua.

 

Eveliina Kankaansivu

Miten kesätöiden haku eroaa eri paikoissa? 

Miten Tampereen keskustan liikkeiden kesätöiden hakeminen eroaa toisistaan? Entä onko toisiin paikkoihin helpompi päästä kuin toisiin? Tässä muutama paikka vertailussa.

H&M Hämeenkatu:

-Meille on sähköiset lomakkeet ennen kesää. Sitä kautta haastatteluihin pääsevät hakemuksien perusteella parhaat. Pidämme yksilö- ja ryhmähaastatteluja. Niissä katsomme luonteenpiirteet, sosiaaliset piirteet ja soveltuvuuden. Työ on hektistä ja siinä pitää kestää painetta ja kiirettä.

R-kioski Hämeenkatu:

-Kesätöihin pääsee ottamalla yhteyttä ja kauppias kouluttaa työhön. Kesätöistä ilmoitamme nettisivuilla, Mol.fi:ssä ja R-kioskin omilla sivuilla.

Vero Moda Hämeenkatu:

-Voi lähettää avoimen hakemuksen ja CV:n sähköpostiin myymäläpäällikölle tai käydä myymälässä kysymässä kesätöistä. Ilmoitamme myös Instagramissa ja Mol:ssa. Otamme usein työharjoittelijat Tredusta ekstroiksi kesällä töihin.

Waynes Coffee Hämeenkatu:

-Vaikea hakea, eikä ole kesätöitä tarjolla. Siihen ei ole tarvetta, sillä meillä on pieni yksikkö ja kaksi yrittäjää voi paikata jopa 4 henkilöä.

Suomalainen kirjakauppa Hämeenkatu:

-Myymäläpäällikön kautta voi hakea kesätöitä.

Stockmann Hämeenkatu:

-Ilmoitamme kesätöistä nettirekrytoinnissa ja Stockmannin omilla sivuilla.

Vila Koskikeskus:

-Jos työharjoittelijat ovat hyviä, he pääsevät kesätöihin. Muuten voi päästä tuomalla CV:n paikanpäälle, Mol:n kautta tai tutun kautta.

Dressmann Koskikeskus:

-Aiemmin Dressmannissa olleet pääsevät töihin. Se helpottaa, sillä ei tarvitse kouluttaa uusia työntekijöitä.

Minetti Jäätelö Koskikeskus:

-Meille voi hakea kesätöihin nettisivujen kautta, lähettämällä sähköpostia tai tuomalla hakemukset paikanpäälle.

Br-lelut Koskikeskus:

-Töitä voi hakea Br:n sivuilta. Usein on määräaikaisia sopimuksia ja jos hommansa hoitaa hyvin saa jatkoa.

Game Stop Koskikeskus:

-Kesätöitä voi hakea Mollin kautta.

 

Tiia Turunen 

Tiedekaupunki rikkoo rajat, CERN:ssä hiukkasfysiikka tuo maailman yhteen

 

Globe of Science and Innovation – Meyrin, CERN

Kun yllä oleva pallo tulee näkyviin horisontista, tietää Tampereelta matkansa aloittanut lukiolaisryhmä, että nyt ollaan lähellä. Globe of Science and Innovation, tieteen ja innovaation pallo on kenties tunnetuimpia vierailukohteita CERN:ssä, maailman suurimmassa hiukkasfysiikan tutkimuslaitoksessa. Toki vielä tunnetumpi lienee CERN:in LHC-hiukkaskiihdytin.

CERN:in B-porteista astuttaessa sisään kokee uusi tulokas kenties yllätyksen. Kyseessä ei olekaan yhden tai kahden laboratoriokompleksin muodostama tutkimusalue, vaan kokonaisen kaupungin kokoinen alue täynnä labroja, tutkijahotelleja, ruokaloita sekä kaikkea muuta. Tällä tieteen tekemiseen tarkoitetulla kaupungilla on myös oma katujen nimeämistapa: kaduille on annettu suurten fyysikoiden nimiä. Ensimmäinen katu jolla pääsimme kävelemään, olikin nimetty vaatimattomasti ”Route A. Einstein”.

Hienoa nähtävää löytyy heti B-porttien lähistöltä. CERN:in perustamisen ajoilta lähtöisin oleva synkrosyklotroni oli ensimmäinen hiukkaskiihdytin, joka alueelle rakennettiin. 600 MeV (miljoonaa elektronivolttia) kiihdytin on häkellyttävä nähdä omin silmin, vaikka pienen teollisuushallin kokoinen kiihdytin kalpeneekin ympärysmitaltaan 27 kilometrin mittaisen LHC-kiihdyttimen rinnalla.

600MeV tehoinen synkrosyklotroni, rakennettu 1967

Väriloistoa on havaittavissa suuren hadronikiihdyttimen (edellä mainittu LHC) kiertoradan ympärillä neljässä pisteessä, joissa sijaitsevat CERN:in neljä koeasemaa, ATLAS, ALICE, CMS ja LHCb. Pääsimme tutustumaan CMS-koeasemaan, jolla työskentelee myös liuta suomalaisia. Koeasemalla sijaitseva ilmaisin on ympäröitynä vihreillä metallikaiteilla ja itse ilmaisimesta löytyy sinisen ja punaisen värimaailma, sekä metallinkiiltävä harmaa. CMS sijaitsee kauimpana itse päätiluksilta ja sinne matkaamiseen kuluu tovi jos toinenkin. Kuitenkin hiukkaset joita CMS havaitsee kiertävät 27 kilometriä pitkää rataansa 99,9999991% valonnopeudesta suurella nopeudella. Täten ne kiertävät CMS:sän ohitse 11 245 kertaa sekunnissa.

CMS-koeasema

Hiukkasfysiikan tutkimus tuottaa julmetun määrän dataa vuodessa. Datan määrä on valtava, ja sen määrä korreloituu selvästi tiedonkäsittelyn koossa. Datakeskus on tyhjentävä näky kenelle tahansa. Halli täynnä tietokoneita jotka ovat tyypillisen vaatekaapin kokoisia saa IT-alasta kiinnostuneet hihkumaan ilosta. Yhtä heistä lainatakseni: ”Aivan kuin olisi karkkikaupassa”.

CERN:in datakeskuksen servereitä, dataa syntyy vuosittain 30petabittiä eli 30 000 000 Gb (vrt. tyypillinen puhelimen kapasiteetti on 8-64 Gb)

 

Joonatan Huhtasalo