Hip Hop kultapojan kehitys jatkuu

Joey Bada$$ on Yhdysvalloista kotoisin oleva rap-artisti. Hänen tyyliään on usein verrattu 90-luvulla julkaistuun rap-musiikkiin ja tämä erotti hänet modernimman ja nopea tempoisemman musiikin joukosta. Uusimmalla albumilla All-Amerikkkan Bada$$, hän on edistänyt tyyliään huomattavasti.

Joey Badass oikealta nimeltään Jo-Vaughn Virginie Scott päätti viedä musiikkiinsa enemmän poliittisempaan suuntaan. Kappaleiden aiheet vaihtelevat Yhdysvaltojen poliittisen tilanteen kerronnan, introspektiivisuuden ja vähemmistöjen kohottamisen välillä. Kappaleen ”TEMPTATION” alussa kuullaan ote Zianna Oliphantin puheesta, jonka hän piti North Carolinan Charlottessa poliisin ammuttua Keith Lamont Scottin. Toisaalta kappaleella ”ROCKABYE BABY” Badass kertaa omaa paikkaansa yhteiskunnassa Schoolboy Q:n kanssa. Molemmat muistelevat, millaista oli asua huumeiden ja väkivallan täyttämissä naapurustoissa ja miten he itse osallistuivat kumpikin omalla tavallaanlaittomaan elämään.

Haastatteluissa Badass on sanonut albumien isoksi eroksi uusimman musikaalisuuden. Edellisillä julkaisuilla kappaleet syntyivät Badassin kuultua biitin ja kirjoitti säkeensä sen mukaan. Uudella albumilla kaikki tehtiin alusta saakka Badassin ja muutaman tuottajan kanssa, kuten Kirk Knight. Musiikki sopii aiheisiin erityisen hyvin ja kappaleet on selkeämmin järjestetty kuin debyyttilevyllä B4.DA.$$. Debyyttilevyllä oli hyviä kappaleita kuten ”Paper Trail$”, mutta tämäkin kappale tuntui siltä, ettei se etene mihinkään tai sillä ei oikein ole suuntaa. Tarkoituksena oli vain näyttää lyriikoita hyviin biitteihin lisättynä.

All-Amerikkkan Bada$$ on parannus hyvästä debyyttialbumista. Vierailijat kuten Styles P ja J. Cole sopivat omien kappaleidensa kerrontaan eivätkä silti luovu omasta tyylistään. Vanha 90-luvun tyyli on vielä huomattavissa, mutta albumin soundi on edistynyt modernimmaksi, jotta nuoremmat voivat samaistua helpommin.

Aleksi Hiivala

Artikkelikuva: Wikipedia commons

Näin minusta tuli minä: Lapsuuden laulu-unelmat ovat nyt selkeitä tavoitteita

 

FAKTAT KEHIIN

Kuka Lotta-Maria Heinonen ”Lottis”
Ikä 17-vuotias
Kotipaikka Tampere/Keuruu ”vähän sieltä ja täältä”
Koulu Tampereen yhteiskoulun lukio (Tyk)

 

Lotta-Maria Heinonen sai vauhtia uralleen Idolsista viime syksynä.

Lotta-Maria Heinonen on aina rakastanut musiikkia ja sitä hän onkin aina tehnyt. Kiinnostus esiintymistä ja musiikkia kohtaan syntyi kuorolaulun innoittamana. Hän lauloi kolmannella luokalla kuorossa paljon sooloja ja huomasi olevansa ihan hyvä ja että ihmiset oikeasti haluavat kuulla häntä. Näin syttyi nuoren tytön kipinä laulaa ihmisille. Lottis harrasti myös viulunsoittoa aina lukion alkuun asti.

”Mä osaan ja haluun laulaa ihmisille.”

Lotta-Maria osallistui KIDsing laulukilpailuun jo 12-vuotiaana ja on siitä lähtien harjoitellut ahkerasti muun muassa seuraamalla idolejaan ja ottamalla heiltä oppia. Lisäksi hän on käynyt laulutunneilla 7.-luokalta lähtien. Lottis kokee erityisesti kehittyneensä kontrolloimaan omaa ääntään ja tunnistamaan omat rajansa.

Lotta-Marian elämässä musiikki on mukana koko ajan ja joka paikassa. Laulamisen lisäksi tanssia rakastavan Lottiksen identiteetti on takertunut tiukasti kiinni musiikkiin, eikä nuori nainen aio ikinä päästää siitä irti.

Musiikki on aina ollut tiivis osa Lotta-Marian elämää myös musikaalisen perheen vuoksi, sillä hänen äitinsä soittaa pianoa ja isä kitaraa ja rumpuja. Hän myös uskoo, että jos hänen vanhempansa olisivat syntyneet hänen aikaansa, olisivat hekin jotain suurta. Myös hänen veljensä on rumpujen, kitaran ja basson taitaja.

Lottiksen musiikkiura sai valtavan alkusykäyksen, kun hän päätyi hakemaan Idols-laulukilpailuun ja sijoittui kunnioitettavasti viidenneksi. Alun perin Lotta-Maria ei ollut suunnitellut lähtevänsä kisaan mukaan, mutta Idolsin mainoksen nähtyään hän ei voinut sanoa ei mahdollisuudelle. Mainoksessa oli ollut Antti Tuiskun kuva ja sanat: ”Tuleeko sinusta seuraava suuri pop tähti?” Tähän hän ei voinut vastata muuta kuin kyllä.

Hulluimmaksi Idols-matkallaan Lottis koki ”artistielämän” ja sen, että ihmiset oikeasti tunnistivat hänet kadulla.

Lotta-Maria saa itseluottamusta ja rohkeutta esiintyä erityisesti idoleiltaan ja ystäviltään, jotka tukevat heikkoinakin hetkinä. Hän ei pelkää ihmisille esiintymistä, sillä hän on määrätietoinen ja tietää osaavansa. Lotta-Maria kuvailee itseään esiintyjänä erityisesti monipuoliseksi, mutta kuitenkin tietää millaista musiikkia haluaa tehdä. Hänelle palkitsevinta esiintymisessä on voida välittää esittämänsä biisi ihmisille ja herättää heissä tunteita.

Lottiksen motiivi tehdä musiikkia on hänen rakkautensa sitä kohtaan, hän haluaa tuoda ihmisille iloa, mutta myös auttaa yli vaikeista hetkistä. Hän haluaa musiikillaan inspiroida ja antaa energiaa kuulijoilleen.

Tulevaisuudessa Lotta-Maria haluaa jatkaa elämäänsä musiikin parissa ja olla levyttävä artisti. Tätä unelmaa hän onkin jo askeleen lähempänä, sillä Lotta-Maria solmi managerisopimuksen Tina Jukarisen kanssa, joka oli bongannut hänet Idols-kilpailun kautta.

Lotta tahtoisi sanoa muille unelmiaan tavoitteleville nuorille, että pitää tavoitella rohkeasti haaveitaan:

”You only live once. Maailma ojentaa sulle avaimet ja sun täytyy vaan kurkottaa saadakses ne.”

Reetta Malmivaara

Tampereen lukioiden stereotypiat käsittelyssä ( osa 1 )

Tampereella eri stereotypiat näyttelevät suurta roolia lukiomaailmassa. Ne pyörivät jokapäiväisissä puheissa ja vitseissä. Ne vaikuttavat vahvasti siihen, mihin lukioon nuori haluaa hakea peruskoulun jälkeen. Niiden avulla nuoret luovat helposti oman kuvansa uudesta tapaamastaan ihmisestä.

Päätimme siis tehdä tutkivaa reportaasia tästä nuorille helposti samaistuttavasta aiheesta.  Aloitimme prosessin luomalla mahdollisimman stereotyyppisen, fiktiivisen henkilön ja sen jälkeen kiersimme kouluilla selvittämässä, löytyikö koulusta paljon tällaisia henkilöitä. Ensin esittelyssä fiktiiviset hahmomme.

Sammon keskuslukio

Kasperi Korhonen ja Amanda Björk ovat nuori pari Sammon keskuslukiossa. Kasperin elämään kuuluu jääkiekko-harrastuksen lisäksi mökkiviikonloput, ja säännöllinen myöhästely aamutunneilta. Amanda uskoo Kasperin tulevaisuuteen NHL-tähtenä, ja Floridasta löytyvään kesämökkiin.

Kasperi Korhonen

Amanda Björk

 

 

 

 

Reima ”Remu” Paatela

Reima (Remu) Paatela taas on jälleen kerran tullut samoilla silmillä Sammon keskuslukion käytäville. Hän on viettänyt taas yhden pitkän yön tietokoneen edessä pelaillessa ja pitsaa syöden. Remua ei kiinnosta mennä filosofian tunnille, joten hän tulee viestintälinjan siivessä sijaitsevaan harjoitustoimitukseen nukkumaan päiväunia ja katsomaan Netflixiä. Remu käy suihkussa silloin kun huvittaa, koska on ylpeästi oma itsensä.

 

Tampereen klassillinen lukio

Elina Karikoski harrastaa lukemista ja kirjoittamista omissa oloissaan, jolloin Tampereen klassillinen lukio on hänelle täysin oikea paikka. Koulussa Elinalla on oma pieni kaveriporukkansa, mutta eivät he juuri toisiaan vapaa-ajalla näe.

Elina Karinkoski

 

Hatanpään lukio

Iivari Äimän neljäs vuosi Hatanpään lukiossa on alkanut mallikkaasti. Viimeisen vuoden lukujärjestysten helppouden ansioista on hän onnistunut pääsemään läpi jopa puolista kursseista. Koulukirjojen sijaan Iivarin käteen on tuntunut liimautuneen skeittilauta ja kaljatölkki: ”Oonhan mä sentään täysikäne”, Iivari naurahtaa.

Iivari Äimä

Tammerkosken lukio

Solja Rislakki käy kolmatta vuotta Tammerkosken lukion kuvaamataidon erityislinjaa. Vapaa-aikansa hän käyttää piirtäen ja lukien sarjakuvia sekä käyden cosplay-tapaamisissa. Opettajatkaan eivät enää pysy perässä minkä värisillä hiuksilla Solja tulee minäkin päivänä kouluun. Unelmissa hänellä on seuraavana matka Tokioon ja lävistys kulmakarvaan.

 

Solja Rislakki

Svenska samskolan

Juuri takaisin Tampereelle Porvoon kartanostaan palannut Peter Söderström puhuu äidinkielenään ruotsia ja tämän takia käy Tampereen ruotsinkielistä  lukiota. Hän harrastaa purjehdusta ja seuraa isänsä kanssa aktiivisesti raveja. Hänellä on varaa kalliseen autoon ja kalliisiin vaatteisiin, eikä epäröi näyttää sitä.

Peter Söderström

 Ja tähän päädyimme…

Oma koulu, pahin koulu. Koska olemme itse Sammon keskuslukiosta, olemme tottuneet jo täällä pyöriviin ihmisiin ja näin ollen meidän on helppo löytää stereotypiat keskuudestamme. Jokainen meistä myöntää tunnistavansa vähintäänkin yhden jokaisesta stereotypiasta.

Tampereen klassilliseen lukioon astuessamme kuulimme ensimmäisenä keskustelun ydinfysiikasta ja näimme seinällä olevan taulun höyryveturista sekä katosta roikkuvan atomimallin. Olimme selvästikin tulleet sisään luonnontiedelinjan ovesta. Saimme itsellemme esittelijän näyttämään koulua. Saimme kuulla, että osassa koulua täytyy olla ihan hiljaa ja sen huomasimme itsekin. Löysimme myöskin tästä koulusta useammankin stereotypiaan sopivan henkilön.

Jo Hatanpään lukion pihaan tultaessa aistimme siitä huokuvan tunnelman. Koulun lähelle sijoitettu baari näytti houkuttelevan ainakin muutamaa lukiolaista, mutta oli Hatanpäällä myös monta kilttiä ihmistä. Skeittilautoja näkyi odotettua vähemmän, mutta emme niiltäkään välttyneet.

Tammerkosken lukiosta oli ehkä kaikista vaikein löytää stereotyyppistä lukiolaista. Löysimme kyllä monta mahdollista henkilöä, muttemme oikeastaan yhtään täysin stereotypiaa vastaavaa koululaista. Muutos muun koulun ja kuvaamataidon siiven välillä oli kuitenkin huomattava.

Suomenruotsalaiset stereotypiat romuttuivat astuessamme sisään Svenska samskolanin ovista. Kun katsoimme tarkemmin, löysimme kyllä myös muutaman stereotypian täyttävän henkilön, mutta hyvin suuri osa koululaisista oli samalla tasolla, kuin jokainen muukin meistä.

Vaikka lähes jokaisessa koulussa oli stereotyyppisiä ihmisiä ja ilmapiiri ja yleinen koulun ilme oli eri jokaisessa koulussa, haluamme painottaa, ettemme tunne kyseisiä henkilöitä, eikä tarkoituksenamme ole loukata ketään. Tärkeä huomio on myös, että jokaisessa koulussa, jossa vierailimme, oli myös paljon erilaisia ja stereotypioihin sopimattomia ihmisiä.

(Juttusarjan toinen osa löytyy täältä )

Emmi Kortteinen, Heidi Tauriainen & Oona Koivula

Kampaaja-haaveista äidinkielen opettajaksi

 

Sammon keskulukion äidinkielen opettaja Outi Lepomäki, ollut Samkessa vuodesta 2010 ja sitä aiemmin Messukylän lukiossa. Opettajan ammatissa Lepomäki on ollut jo huimat 32 vuotta.

 

Mikä oli haaveammattisi lapsena?

– Kampaaja, koska oli niin hauskaa auttaa 10 vuotta vanhempia tätejäni laittautumaan huveihin.

 

Miten päädyit opettajan ammattiin?

– Minulla oli kirjallisuus pääaineena yliopistossa, enkä ollut ihan varma sivuaineesta. Luin muun muassa tiedotusoppia ja taidehistoriaa. Toimiessani sijaisena huomasin, että opettajan työ onkin ihan kivaa, joten päädyin suuntaamaan opinnot kirjallisuuteen ja suomen kieleen.

 

Mitä harrastat ja teet vapaa-ajalla?

– Harrastukseni liittyy paljon kulttuuriin, eli käyn paljon teatterissa ja konserteissa, lisäksi luen paljon. Olen kiinnostunut myös kuvataiteesta, johon liittyy myös vähän sellaista omaa tekemistä.

 

Ketä kuuluu perheeseesi? Onko sinulla lemmikkejä?

– Perheeseeni kuuluu aviomies ja kaksi aikuista lasta. Ei valitettavasti ole lemmikkejä allergioideni takia.

 

Mikä on suurin haaveesi?

– Kun ajattelen, minkä ikäinen olen, niin suurin haaveeni on elää terveenä ja rauhassa. Ja mielellään tietenkin haluaisin seurata maailmaa, joka ei mene kovinkaan huonoon suuntaan.

 

Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa?

– Matkustelen tälläkin hetkellä jo todella paljon, mutta lotossa voitettuani varmasti matkustelisin vielä lisää. Unelmapaikkani voisi olla Chile, koska olen jotenkin aina ollut kiinnostunut siitä. Se on varmaan se ensimmäinen maa, mihin lähtisin ulkomaille.

 

Mikä on parasta Samkessa ja samkelaisissa?

– Täällä Samkessa sekä opettajat että opiskelijat ovat todella kivoja ja ilmapiiri on minusta parasta. On todella mukavaa olla töissä täällä.

 

Terveisiä/neuvoja Samken opiskelijoille?

– En muista tarkkaan, mutta on olemassa sellainen ”rennosti tosissaan” -tunnuslause, eli silloin kun on levon aika, niin silloin pitää myös levätä.

 

Reetta Malmivaara ja Sofia Tuohimaa

Monen mielenkiinnonkohteen mies

Elokuusta lähtien samkelaisille psykologiaa ja uskontoa opettanut monipuolinen Petri Laajalahti haaveilee siitä, että voisi vanhana olla kiitollinen elämästään, sekä tekemistään että saamistaan asioista.

 

Mikä oli haaveammattisi lapsena?

– Liikunnanopettaja, tai oikeastaan urheilija, mutta sitten liikunnanopettaja sen jälkeen.

Missä vaiheessa tajusit, että psykologia kiinnostaa enemmän? Miten päädyit psykologian opettajaksi?

– Siinä kävi niin, että olin lukemassa kirjoituksiin – mulla oli vielä liikunta-ala unelmana -, ja kun mä luin terveystiedon kirjoituksiin niin vaikka mulla oli sen aineen kirja edessä, en pystynyt keskittymään siihen kunnolla, sillä olin ajatuksissani ajautunut muualle ja yhtäkkiä mulla oli psykologian ja teologian kirjoja käsissäni. Olin ihan innoissani ja ajattelin että ”Ei hitsi täähän on tosi mielenkiintoista”. Samalla mietin, että olisinkohan mä sittenkin kiinnostunut enemmän näistä asioista. Sitten hain opiskelemaan ja myöhemmin kävin myös liikunta-alan tutkinnon, koska mua jäi kaivertamaan se, että se oli kuitenkin alun perin se unelma. Sitten pääsin toteuttamaan sen.

Mitä harrastat ja teet vapaa-ajalla?

– Kyllä mä liikuntaa edelleen harrastan, mutta sitten musiikki on myös aika tärkeää. Sitä harrastan aika aktiivisestikin. Harrasteviritelmiä on ja musisoin myös yksikseni. Aikaisemmin käytiin aktiivisestikin soittelemassa vaikka missä, mutta nykyään se on sellaista, että esimerkiksi tuttavat kyselevät häihin esiintymään. Se on aika sellaista leppoisaa harrastamista.

Ketä perheeseesi kuuluu? Entä onko sinulla lemmikkejä?

– Mulla on isä, äiti ja kaksi siskoa. Omaa perhettä ei ole, eikä lemmikkejä.

Mikä on suurin haaveesi?

– Oma perhe ja lapset. Koko elämässä varmaan kaiken kaikkiaan se, että vanhana voi olla kiitollinen asioista joita on tehnyt, eikä katkeroituisi.

Mitä tekisit jos voittaisit lotossa?

– En mä siinä voita varmaan koskaan, kun en lottoa.

Mikä on parasta Samkessa ja samkelaisissa?

– On kiva pitää oppitunteja, koska yleensä oppilailla löytyy mielenkiintoa oppiaineisiin eikä tarvii hirveesti pitää kuria. On sellanen tekemisen meininki.

Terveisiä/neuvoja Samken opiskelijoille:

– Kannattaa panostaa kouluun ja pitää yllä monipuolisuutta ja moninäkökulmaisuutta elämässä.

Milla Mäkipää & Reetta Malmivaara